Toimittaja Sean Ricksin, 39, oivallukset juoksemisesta pätevät kaikkeen hänen elämässään.
– Juokseminen symboloi oikeastaan koko elämääni. Olen yrittänyt epätoivoisesti juosta kiinni ideaalia ehjästä ja täydestä minusta, ollut itselleni armoton ja tuntenut huonommuutta suhteessa muihin. Yritin paikata huonoa itsetuntoa hillittömällä suorituskeskeisyydellä, kirjankin aiheesta tehnyt toimittaja Sean Ricks sanoo.
Riittämättömyys on heijastunut Seanin mukaan ihan kaikkeen kuten ihmissuhteisiin, opiskeluun ja kehoon.
– Olen ollut hyvin ankara itseäni kohtaan. Kun esimerkiksi aloitin juoksuharrastuksen, harjoittelin verenmaku suussa. En nauttinut liikkumisesta, vaan suoritin sitä.
"Harjoittelen armollisuutta itseäni kohtaan"
Neljä vuotta sitten Sean oli ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa hänen piti myöntää, että tarvitsee apua.
– Olin juuri eronnut lasteni äidistä ja kävin läpi jonkinlaista identiteettikriisiä. Onneksi löysin psykoterapeutin, joka auttoi löytämään tien ulos umpikujasta. Armollisuus itseä kohtaan on klisee, mutta niin totta. Sitä olen viime vuosien aikana yrittänyt harjoitella. Juoksuharrastus on ollut konkreettinen oppitunti. Kaiken keskiössä on se, että osaan kuunnella kehoani ja toimia sen mukaan, mitä se tarvitsee. Sen oppii vain harjoittelemalla.
Ultramaraton on jotain, mitä Sean ei olisi uskonut ikinä tekevänsä. Mutta niin vaan hän juoksi vuosi sitten 52 kilometriä Lapin erämaassa.
– Matkan aikana ymmärsin, että oivallukseni juoksemisesta pätevät kaikkeen elämässäni. Tarvitsin hidastamista, lepoa ja itseni kuuntelemista. Ei enää hillitöntä paahtamista ja rääkkiä, vaan haahuilua ja nautiskelua.
Lue lisää Sean Ricksin terveystunnustuksia Hyvä terveys -lehden numerosta 11/2023!
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
