Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Alkoholin aiheuttamat maksasairaudet etenevät salaa ja oireita tulee vasta, kun maksavaurio on edennyt jo pitkälle. Silti sairastunut voi olla kolmikymppinen.

Maksakirroosikuolemissa Suomi on kivunnut viime vuosina EU-maiden kärkeen. Alkoholin aiheuttama maksasairaus riistää joka vuosi noin 1700 ihmisen hengen, heistä 450–500 on naisia.

– Sukupuolten välinen tasa-arvo on valitettavasti toteutunut alkoholinkin kohdalla. Naisilla alkoholimaksasairauksien määrä on tuplaantunut 2000-
luvulla, toteaa ylilääkäri Martti Färkkilä Meilahden sairaalasta.

Juominen kuuluu lähes jokaiseen tapaamiseen, tapahtumaan ja urheilukisaan.

–  Usein se ei jää muutamaan lasilliseen. Turvarajoja alkoholille on vaikea vetää, sillä joillekin jo pienempi määrä on haitallisempaa, esimerkiksi ylipainosta, geneettisistä syistä, heikosta ravitsemukseta sekä tupakoinnista johtuen. Ihmiset myös arvioivat juomansa määrät alakanttiin, Martti Färkkilä sanoo.

Rasvamaksa ei tunnu

Tavallisin maksasairaus on rasvamaksa. Siinä maksasoluihin kertyvä rasva häiritsee maksan toimintaa. Rasvamaksa on oireeton eikä ”tunnu” miltään.

Taustalla on tavallisimmin  ylipaino ja  metabolinen oireyhtymä: ruokaa on tarjolla yllin kyllin ja kauppojen hyllyt notkuvat karkki- ja sipsipusseja ja sokeripitoisia  virvoitusjuomia. Geneettiset  tekijät  saattavat altistaa  normaalipainoisenkin henkilön rasvamaksan kehittymiselle

Rasvamaksa saattaakin tulla jopa lapselle, joka syö paljon rasvaisia ja sokerisia herkkuja ja liikkuu vähän.

Myös fruktoosia sisältävät energiajuomat ja limsat altistavat rasvamaksalle.

Rasvamaksasta puhutaan, kun maksan painosta 5–10 prosenttia on rasvaa. Rasvamaksa voi painaa jopa 5–6 kiloa, kun normaali maksa painaa puolisentoista kiloa. Tila paljastuu useimmiten ultraäänitutkimuksella, mutta ainoa varma tapa todeta se on ottaa koepala, jolla  on  mahdollista selvittää rasvamaksaan  liittyvä  tulehdus ja sidekudoksen  kertyminen.

Noin 25 prosentilla suomalaisista on rasvamaksa, normaalipainoisista 10–20 prosentilla. Ylipainoista, erityisesti vyötärölihavista, jopa 80 prosentilla on maksassa rasvaa.

Lue lisää Rasvamaksako energiajuomista?

Korkin sulkeminen ja painonpudotus auttavat

Kaikille ylipainoisille tai alkoholia runsaasti käyttäjille ei kuitenkaan kehity rasvamaksaa, sillä geenit, liikunta ja ruokavalio saattavat suojata siltä.
Toisaalta vaikka olisi perinnöllinen alttius rasvamaksaan, se ei puhkea, jos ei juo.

Raju juominen voi johtaa maksasolujen rasvoittumiseen jo muutamassa viikossa. Positiivista on se, että alkoholin käyttöön liittyvä rasvamaksa
on useimmiten palautuva.

– Jos on juomatta, rasva saattaa kadota maksasta jälkiä jättämättä. Myös mahdollisen ylipainon pudottaminen, jo muutamallakin  prosentilla  auttaa, toteaa Färkkilä.

Lohdullista on, että painonpudotuksessa ei tarvitse tavoitella kuuta taivaalta eikä edes pyrkiä normaalipainoon.

Lue lisää Rasvamaksa makeasta elämästä

Keltaisuus kertoo tuhosta

Jos korkkia ei pysty sulkemaan, 10–20 prosentilla rasvamaksaa potevista syntyy tulehduksellinen maksasoluvaurio, joka voi johtaa kirroosiin.

Kirroosi tekee tuhojaan salakavalasti. Ei olekaan tavatonta, että tieto sairaudesta iskee sokkina.

–  Valitettavan usein ihminen havahtuu vasta, kun on keltainen ja turvonnut. Silloin ennuste on aika huono, toteaa Färkkilä.

”Enhän mä ole edes koskaan humalassa”, joku saattaa vastata. Sudenkuoppa onkin siinä, että jos on juonut riittävän paljon ja kauan, keskushermosto tottuu ja päihtyäkseen pitää kiskoa kaksin käsin. Toleranssi kasvaa eikä humalaa enää tunne. Esimerkiksi rattijuopumus ei yleensä tapahdu mielijohteesta. Rattijuoppo on usein kiipelissä alkoholin kanssa.

Toinen alkoholimaksasairauksien salakavaluus piilee siinä, että ne eivät välttämättä jää kiinni verikokeessa.

Maksan toimintaa kuvaavat entsyymit voivat olla normaalit, vaikka olisi maksakirroosi.

–  Ihmiset käyvät mittauttamassa maksa-arvojaan työterveydessä ja saattavat ajatella, että kun arvot ovat ok, heillä ei ole mitään hätää, Martti
Färkkilä sanoo.

Lue lisää Milloin alkoholin käytön lopetus näkyy maksakokeissa?

Vaarana myös tulehdus

Jos  juomista pysty lopettamaan saattaa  kehittyä tulehduksellinen maksavaurio eli alkoholihepatiitti. Puhdas alkoholihepatiitti on harvinainen,
usein siihen liittyy jo kirroosimuutoksia. Taudin toteaminen perustuu alkoholinkäyttöhistoriaan, oireiseen sekä laboratorioarvoihin.

–  Noin 10–35 prosenttia runsaasti juovista saa alkoholihepatiitin. Vuosittain yli 600 ihmistä joutuu sairaalahoitoon maksatulehduksen vuoksi.

Alkoholihepatiittiin sairastunut on usein kuumeinen, keltainen ja heikossa kunnossa. Vatsaa tunnusteltaessa maksa ja perna tuntuvat usein
turvonneilta ja vatsaonteloon on kertynyt nestettä. Potilaat ovat usein kuivuneita ja kärsivät ravitsemuspuutoksista.

Jopa 40 prosenttia vaikeaan alkoholihepatiittiin sairastuneista kuolee sairaalahoidosta huolimatta maksan vajaatoimintaan, infektioihin tai
verenvuotoihin. Akuuttivaihetta hoidetaan kortisonilla ja jos ihminen ei reagoi siihen, ennuste on erittäin huono.

Suodatinpussi tukossa

Pitkään jatkuneen alkoholin käytön seurauksena on kirroosin kehittyminen. Siinä maksasolut korvautuvat sidekudoksella. Kirroosi vaatii syntyäkseen vuosien juomisen, naisilla se saattaa kehittyä miehiä herkemmin. Tupakointi ja ylipaino voimistavat alkoholin haittoja, mutta liikunta ja tietyt geenit saattavat suojata siltä.

–  Maksa on suodatin, joka puhdistaa verestä myrkkyjä ja haitallisia aineita ja maksan läpi virtaakin suuri määrä puhdistettavaa verta. Sidekudoksen täyttämässä maksassa suonet eivät enää vedäkään ja ”suodatinpussi” menee tukkoon, kertoo Martti Färkkilä.

Verestä nähtävät maksaentsyymit voivat olla normaaleja, vaikka sairaus olisi edennyt pitkälle. Sen sijaan maksan toimintaa mittaavat laboratorioarvot ovat poikkeavia, ja niiden perusteella voidaan arvioida jäljellä olevan maksan toimintakykyä. Varmin tapa todeta kirroosi on ottaa koepala.

Dementia alkoholista

Maksakirroosista kärsivä voi olla turvotuksista huolimatta luuta ja nahkaa, sillä lihakset ja rasvakudos katoavat, myös keltaisuus ja verioksennukset kuuluvat kuvaan. Vatsaontelo saattaa pingottua niin sanotusta askitesnesteestä, sillä maksa ei kykene valmistamaan valkuaisaineita, jotka pitävät veren verisuonissa.

Alkoholipohjaisessa maksavauriossa monelle kehittyy alkoholidementia, jolloin kognitiiviset kyvyt, kuten muisti ja päättelynäppäryys heikkenevät. Silloin ihminen ei enää pärjää ilman apua. Taudin loppuvaiheessa maksan toiminnan heiketessä kehittyy enkefalopatia, joka  heikentää potilaan ennustetta merkittävästi.

–  Maksakirroosiin liittyvä lieväkin enkefalopatia vastaa promillen humalaa ja kirrootikko on turvallisuusriski liikenteessä. Maksakirroosi voi lopulta johtaa syvään tajuttomuuteen, Färkkilä sanoo.

Ainoa tapa parantaa maksakirroosi on maksansiirto.

Se on mahdollinen vain harvoille niistäkään, jotka ovat onnistuneet lopettamaan alkoholinkäytön. Hyvä uutinen on se, että jos pystyy sulkemaan korkin kokonaan, kirroosin eteneminen pysähtyy ja ihminen saattaa elää vuosia.

Maksansiirto tehdään alkoholimaksavaurion vuoksi vain poikkeustapauksissa. Viimeisen 25 vuoden aikana siirtoja on tehty sata. Edellytyksenä on vähintään puolen vuoden raittius ja hyvä kunto.

–  Siirtokandidaatilla pitää olla vain alkoholimaksasairaus, ei pitkälle kehittynyt alkoholismi. Jos on juonut maksan lisäksi aivonsa, haimansa, sydämensä ja kävelykykynsä, ei uusi maksa paljoa lohduta, kertoo Martti Färkkilä.

Oireita voidaan lievittää lääkityksellä. Jos nestettä on vatsaontelossa paljon, sitä voidaan valuttaa vatsaonteloon laitettavan punktioneulan avulla.Joskus nestettä poistetaan kymmeniä litroja.

Lue lisää Miten eroon alkoholismista?

Syöpä kirroosimaksaan

Yksi voimakkaimmin lisääntyvä syöpälaji Suomessa on maksasolusyöpä. Siihen kuolee vuosittain yli 290 miestä ja  159 naista (2015). Maksasolusyöpä on maksasta alkava pahanlaatuinen kasvain, joka lähettää etäpesäkkeitä, mutta tunkeutuu usein vasta loppuvaiheessa maksan ulkopuolelle, kuten luustoon tai keuhkoihin.

Suurin osa maksasyövistä syntyy kirroosimaksaan. Syövän oireet saattavat erehdyttävästi muistuttaa monia muita sairauksia. Väsymys, täyttymisen tunne ja ruokahaluttomuus ovat tavallisia oireita. Jos kasvain aiheuttaa kipua tai lääkäri havaitsee sen vatsanpeitteitä tunnustelemalla, se on jo melko muhkea.

Myöhäisvaiheessa sairastunut saattaa laihtua, kuumeilla, oksentaa ja kutista. Hän menee myös keltaiseksi, koska maksa ei enää pysty poistamaan verenkierrosta eläköityneiden punasolujen hajoamisessa syntyvää kellertävää bilirubiinia.
Jos syöpä syntyy kirroosimaksaan ja pesäkkeitä on useita, ennuste on huono. Silloin tärkeintä on kipuja ja pahoinvointia lievittävä hoito. ■

Asiantuntija: professori, ylilääkäri Martti Färkkilä, HUS, Vatsakeskus, Gastroenterologian  klinikka.
 

Määrä tuo riskin

  • Riskirajat paukkuvat, jos mies juo yli 24, nainen yli 16 annosta viikossa. Annos on pullo keskiolutta tai siideriä, 12 senttilitraa mietoa viiniä tai 4 senttilitraa väkevää viiniä.
  • Jo parin päivän raju juominen voi johtaa alkoholipsykoosiin, johon kuuluvat harhat, kiihtymys, pelokkuus ja sekavuus. Tila liittyy yleensä vakavaan päihdeongelmaan.
  • Alkoholiriippuvuus on sairaus, jossa elimistö tulee riippuvaiseksi alkoholista. Yksin alkoholimista on vaikea parantua, mutta tukea saa muun muassa A-klinikoilta.