Alkoholismi on todellakin vakava sairaus, jonka luonnetta eivät ihmiset eivätkä edes monet lääkärit ymmärrä. Alkoholin turhasta liikakäytöstä poiketen pakonomainen alkoholinkäyttöä on tavattoman vaikea hallita pelkällä tahdonvoimalla. Pakonomaisen humalahakuisen juomisen taustalla on alkoholinkäytön seurauksena syntynyt aivojen toiminnan häiriö, jonka seurauksena alkoholistin on lähes pakko päästä humalaan tunteakseen ”elävänsä” tai päästäkseen edes hetkeksi eroon sietämättömästä avuttomuuden tunteista.
Ihmiset paheksuvat alkoholisteja ja pitävät alkoholismia itse aiheutettuna sairautena lisäten näin ahdistusta. Mitä lääkettä voi antaa harhaiselle delirium-potilaalle tai kun muuten haluaa päästä eroon alkoholismista?
Pitkään jatkuneessa stressissä alkoholisti ei kykene rentoutumaan tai saamaan mielihyvää mistään muusta kuin alkoholin ja humalatilan tuottamasta hetkellisestä mielihyvästä. Alkoholistin on tämän vuoksi helpompaa ”tunnustaa” kyvyttömyytensä hallita alkoholinkäyttöään, jos hänen lähellä olevat ihmiset ymmärtävät hänen vaikeutensa hallita juomistaan.
Jos alkoholinkäyttö on muuttunut tällä tavoin pakonomaiseksi, on kuukausia kestävä tai pysyvä täysraittius useimpien kohdalla ainoa keino pysäyttää humalahakuinen alkoholinkäyttö. Pitkään jatkuneen alkoholin suurkulutuksen äkillinen lopettaminen voi todella joidenkin kohdalla johtaa 1–3 vuorokauden kuluessa juoppohulluuden eli deliriumin kehittymiseen. Deliriumin oireina ilmenee voimakas ahdistuneisuus, kiihtyneisyys ja erilaiset harhaluulot sekä kuulo- ja näköharhat. Delirium on hengenvaarallinen tila. Sen alkaessa henkilö tulee välittömästi toimittaa päivystävälle lääkärille ellei hän itse osaa näin tehdä. Delirumin hoidossa käytetään suuria annoksia rauhoittavia lääkkeitä, kuten bentsodiatsepiineja.
Matti Huttunen
psykiatri ja psykoterapeutti
