Rasvamaksa ei ole vain vanhojen juoppojen vaiva. Se lisääntyy huolestuttavasti myös lapsilla ja nuorilla, jotka ovat energiajuomien ja limsojen suurkuluttajia.
Lihomisen syytä
Rasvamaksaa sairastettiin jo sota-aikana, mutta silloin syynä oli aliravitsemus. Nykyisessä yltäkylläisyydessä se on yhä enemmän ylipainoisten riesa. Riski kasvaa, kun painoindeksi on yli 30 eli ylipainoa on reilusti. Silti normaalipainoinenkaan ei aina säästy maksan rasvoittumiselta.
– Taustalla saattaa olla kudosten insuliiniherkkyyden heikentyminen tai jokin muu tekijä, kuten maksaa rasittava lääkitys, virusinfektio tai runsas alkoholinkäyttö, arvelee dosentti, osastonylilääkäri Perttu Arkkila Meilahden
sairaalan gastroenterologian klinikalta.
Viruksista, lääkkeistä tai alkoholista johtuvan rasvamaksataudin ennustetta pidetään huonompana kuin pelkän ylipainon aiheuttamaa, tosin hyviä vertailevia tutkimuksia asiasta ei ole.
Tavatonta rasvamaksa ei ole lapsillakaan. Syy selviää, kun katsoo katukuvaa: lihavuusepidemia on levinnyt jälkikasvuumme.
– Ilmiö huolestuttaa, sillä ylipainoiset lapset saattavat sairastua aikuistyypin diabetekseen, ja usein diabeetikon maksa ei voi hyvin. Vuosien saatossa tämä voi johtaa maksakirroosiin, kertoo Arkkila.
Vyötärölihavuus ja metabolinen oireyhtymä lisäävät maksan rasvoittumista. Metaboliselle oireyhtymälle on tunnusomaista korkea verenpaine, vähäinen hyvän HDL-kolesterolin määrä, suuri veren sokeripitoisuus ja insuliinin heikko teho kudoksissa.
– Joillakin on suojaavat geenit, sillä kaikki vyötärölihavat eivät elämänsä aikana sairastu rasvamaksaan tai diabetekseen, mainitsee Perttu Arkkila.
Aikuistyypin diabeteksen hoidossa käytetään muun muassa metformiinia, joka helpottaa painonhallintaa mutta suojaa maksaa rasvoittumiselta vain vähän.
– Pettymys on sen sijaan ollut se, että insuliininherkistäjät, joiden on todettu vähentävän tehokkaasti maksan rasvoittumista, tulehdusta ja sidekudoksen syntymistä, saattavat altistaa sydän- ja verisuonisairauksille. Erityistapauksissa niitä kuitenkin käytetään.
Joka neljäs sairastaa
Aikuisista joka neljäs sairastaa rasvamaksaa. Se tarkoittaa rasvan runsasta kertymistä maksasoluihin. Vaikka maksa rasvoittuu, jopa tulehtuu, mitään oireita ei välttämättä tule. Rasvoittuminen voi ilmetä suurentuneena maksana ja maksa-arvojen nousuna, mutta useimmilla ensimmäinen merkki on väsymys.
Rasvamaksan olemassaolo ei aina selviä edes verikokeilla tai ultraäänitutkimuksella. Mutta jos kokeiden arvot ovat täysin normaalit, voidaan päätellä, ettei maksassa ole ainakaan merkittävästi rasvaa.
– Ainoa varma keino todeta rasvamaksa on ottaa koepala. Silloin nähdään, onko maksassa tulehdusta. Koepala otetaan paikallispuudutuksessa oikealta kylkiluiden välistä. Toimenpiteen jälkeen saattaa esiintyä pientä verenvuotoa, ja siksi tutkittava jää seurantaan neljäksi tunniksi, Perttu Arkkila sanoo.
Elämäntaparemontti on ainoa hoitokeino rasvamaksaan. On vahvaa näyttöä siitä, että kovan eläinrasvan vähentäminen ja rypsiöljypohjaisten rasvojen suosiminen on eduksi rasvamaksaa potevalle. Ilahduttavaa on sekin, että liikunta vähentää maksan rasvakudosta, vaikka paino ei putoaisi.
Limsakin rasvoittaa
Hätkähdyttävä uusi tutkimustulos kertoo, että fruktoosilla makeutetut energiajuomat lisäävät myös maksan rasvoittumista.
– Energiajuomat ovat kaloripommeja. Nuoret juovat niitä paljon. Juomista tulee herkästi riippuvaiseksi, sillä ne sisältävät valtavasti piristävää kofeiinia.
Limsojen makeuttajina käytettyjen fruktoosin ja glukoosi-fruktoosisiirapin on osoitettu lisäävän maksan rasvoittumista ja vaikuttavan myös painonnousuun.
Jos juo puolitoista litraa limua tai energiajuomaa päivässä, vaara maksan rasvoittumiseen, ylipainoon ja metaboliseen oireyhtymään kasvaa varmasti. Suositusten mukaan alle 15-vuotiaiden ei pitäisi nauttia lainkaan kofeiinipitoisia
juomia. Iästä riippumatta kannattaa rajoittaa myös kevytjuomien ja sokerilla makeutettujen käyttöä.
Peikkona kirroosi
Maksan rasvoittuminen ei sinänsä ole vaarallista, mutta jos maksa samalla tulehtuu ja sinne tulee sidekudosta, rasvamaksa voi muuttua kirroosiksi.
Joka kymmenes rasvamaksaa sairastava saa maksakirroosin. Taudin kehittyminen vie kuitenkin 10–20 vuotta. Kirroosissa maksasolut tuhoutuvat ja maksa täyttyy arpisella sidekudoksella. Sairaudesta 80 prosenttia johtuu alkoholista.
Naiset sairastuvat miehiä helpommin. Alkoholihepatiittia ja kirroosia tavataan jo kolmekymppisillä naisilla.
– Lihakset alkavat surkastua, väsyttää, kutittaa, vatsa ja jalat turpoavat ja iho muuttuu keltaiseksi. Nämä oireet ilmaantuvat vasta, kun maksan toiminta on lähes hiipunut, toteaa Arkkila.
Kirroosiin kuolee Suomessa joka vuosi yli 500 ihmistä. Juomisen jatkaminen heikentää selviytymistä, mutta ennuste paranee, jos pystyy pitämään korkin kiinni. Ainoa varma tapa selvitä sairaudesta on maksansiirto. Jos kirroosi johtuu alkoholismista, ennen leikkausta vaaditaan riittävä, vähintään puolen vuoden raittius.
Laihduta hitaasti
Elämäntaparemontti on ainoa hoitokeino rasvamaksaan. On vahvaa näyttöä siitä, että kovan eläinrasvan vähentäminen ja rypsiöljypohjaisten rasvojen suosiminen on eduksi rasvamaksaa potevalle.
Ilahduttavaa on sekin, että liikunta vähentää maksan rasvakudosta, vaikka paino ei putoaisi. Liian vikkelä laihtuminen sen sijaan on vaarallista: se vapauttaa vereen rasvasoluja ja rasvoittaa maksaa.
– Painonpudotus on turvallista, kun paino ei laske yli 10 prosenttia vuodessa. Satakiloisella tämä tarkoittaa kymmenen kilon painon laskua vuodessa.
Rasvamaksan hoidossa kannattaa Perttu Arkkilan mukaan panostaa ravitsemuksen parantamiseen, alkoholinkäytön vähentämiseen ja liikunnan lisäämiseen.
– Valitettavan usein käy niin, että jos on kyse alkoholin suurkuluttajasta, muiden elämäntapamuutosten merkitystä vähätellään. Mutta vaikka juominen jatkuisi, maksaansa voi suojella syömällä järkevästi ja liikkumalla runsaasti. Alkoholin käytön lopettaminen parantaa usein rasvamaksan täysin, jos rasitteena ei ole diabetesta tai ylipainoa.
Maksan tehtävät
- Valmistaa hyytymistekijät, valtaosan proteiineista ja rasvoista.
- Käsittelee ja poistaa myrkyllisiä aineita.
- Säätelee sokeritasapainoa ja vapauttaa tarvittaessa glukoosia kudoksille ja aivoille.
- Valmistaa ja säätelee monia hormoneja, kuten ruoansulatushormoneja.
Suomessa margariinileipä, puuro ja rasvaton maito perustuu maatalouspolitiikkaan, EI terveyttä edistävään ruokavalioon, tieteellisestä tutkimuksesta puhumattakaan.
Viljavalmisteita ei raavaskaan mies tarvitse kahta leipäpalaa, yhtä pasta-annosta tai yhtä puurolautasellista enempää päivässä, sillä muuten ei jaksa syödä kasviksia riittävästi päivässä, joita tulisikin olla jokaisella aterialla puolet aterian koosta.
Viralliset ravitsemussuositukset yli 2 vuotiaalle ovat:
Päivittäisestä energiasta 40% pitää tulla hyvistä rasvoista. Aikuisen naisen n. 70kg ravinnossa tämä tarkoittaa lähes 100 grammaa rasvoja.
Hyviä rasvoja ovat: villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut luomu kasviöljyt tummassa lasipullossa, koska ainoastaan kylmäpuristettu kookosöljy kestää valoa, mutta muut ei. Eläinrasvat (luomu, niittyliha ja riista ovat parhaimpia). ÄLÄ SYÖ margariinia.
Proteiinia tulisi saada 1-2 grammaa per painokilo (normaali paino). 100 grammaa lihaa tai kalaa sisältää n. 25 grammaa proteiinia, yksi kananmuna n. 7 grammaa ja 1dl maitoa, piimää, viiliä tai jogurttia 3 grammaa.
Lihasvoimaharjoittelu lisää proteiinin tarvetta!
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/lihasvoimaharjoittelu-lisaa...
Ja paljon kasviksia, hedelmiä, vihanneksia, juureksia, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Aikuisella vähintään 500 grammaa päivässä, mutta mieluummin 1000 grammaa.
Ja juo ainoastaan vettä, ei maitoa, ei limsaa, ei sokerimehuja, ei kivennäisvesiä tai mitään muutakaan. Valio ei kerro, miten maito prosessoidaan. Moni pystyy käyttämään ulkomaisia maitotuotteita, mutta suomalaisia ei, joten suomessa maito pilataan joko prosessoinnilla tai lehmien rehu pilaa maidon. Suomessa ei maitoa tutkita, eikä sen vaikutuksia terveyteen. Suomessa maito on pelkkää maatalouspolitiikkaa, ei muuta.
Tämä suositus ei täyty mitenkään edes laitosruokailussa.
Vain alle 10 % suomalaisista syö suositusten määrän kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja päivässä. Osa ei lainkaan ja loput siltä väliltä.
Hyvällä ruokavaliolla, riittävällä liikunnalla, riittävällä levolla, hyvällä yöunella ja ravintolisien käytöllä voitaisiin ehkäistä paljon terveydenhuollon kuluja. Nykyinen hoitojärjestelmä on kuitenkin jo lääkärikoulutuksesta alkaen niin lääkehoitokeskeinen, että muutos tuskin tulee tapahtumaan. Ja media ja virallinen taho kyllä varmistaa, että Matti ja Maija Meikäläinen aloittaa jatkossakin aamunsa mikropuurolla rasvattoman maidon kera ja nauttii päivän aikana runsaasti margariinileipiä :(
Maailman vauraimmassa maassa syödään ala-arvoista ruokaa myös päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Länsimainen lääketiede ei suostu ottamaan ravitsemusta terveydenhoidon osaksi. Ruokapyramideilla ei tehdä mitään, jos ei konkretiaa ravitsemuksesta saada toiminnan tasolle.
Hesarissa muistaakseni oli juttua kolmissakymmenissä olevasta miehestä, joka ei jouonut ollenkaan alkoholia mutta hänellä todettiin rasvamaksa. Tykkäs juoda joka päivä energiajuomia ja oli ylipainoinen.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
