Musiikki kuuluu niin juhlaan kuin arkeen, ja raivaa tilaa uusille tunteille. Tee musasta terapeuttinen työkalupakki, jonka tärkein väline on lempimusiikkisi.

Yhdelle se on päättyneen rakkauden tunnusbiisi, toiselle Järnefeltin Kehtolaulu. Musiikkia, joka jo ensitahdeillaan tempaisee auki kyynelkanavat. Tuntuu hyvältä, vaikka samalla sattuu. Jälkimaku on usein kaihoisa.

Surullisena pidettyyn musiikkiin liittyy kuulijoilla hyvinkin erilaisia tunnekokemuksia. Suru on eräänlainen kattokäsite, jonka alla eletään epämiellyttäviä ja tuskallisia tunteita mutta myös miellyttäviä ja lohdullisia.

Surullisuutta pidetään musiikissa usein myönteisenä tunteena. Elämässä on ollut jotain hyvää ja kaunista, jonka sureminen suorastaan ylevöittää.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Musiikki kuljettaa eteenpäin

Miksi ihmiset haluavat kuunnella surullisena pitämäänsä musiikkia? Havainto on ristiriidassa psykologisten mallien kanssa, jotka vakuuttavat, että haluamme välttää kielteisiä tunteita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tragedia herättää kiinnostusta taiteiden piirissä, oli kyse musiikista, elokuvista tai kirjallisuudesta. Tarina antaa mahdollisuuden käsitellä omia tuntemuksia, ja jäähän yleensä jäljelle toiveikkuus.

Ei ole ihme, että kaljabaarin jukeboxissa lauletaan usein menetetyistä mahdollisuuksista. Surullinen musiikki toimii vertaistukena – joku muu on kokenut saman ja selvinnyt. Musiikki toimii sekä sanoitustensa voimalla että ilman niitä, instrumentaalisena.

Musiikkikappale antaa raamit itsetutkiskelulle, eräänlaisen symbolisen rakenteen etenevälle tarinalle. Kuulija saa täydentää tarinaa omilla tuntemuksillaan ja elää turvallisesti läpi tunteitaan.

Musiikki auttaa suruun ja kipuun, helpottaa masennusta, mutta tuottaa myös mielihyvää ja antaa uusia voimia. 

Tunnejumissa kielteiseen?

Aktiivinen musiikkiterapia yhdistettynä tavanomaiseen masennuksen hoitoon on merkittävästi vaikuttavampaa kuin pelkkä tavallinen hoito. Professori Jaakko Erkkilän tutkimuksessa kokelaat osallistuivat kaksi kertaa viikossa tunnin pituiseen musiikkiterapiaan.

Jo kolmen kuukauden terapia auttoi merkittävästi toipumisessa. Musiikista on tutkitusti apua ainakin skitsofrenian, autismin ja päihdeongelmien hoidossa. Myös Parkinsonin taudin, aivoinfarktin, aivovammojen ja dementoivien sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa musiikki auttaa.

Musiikkiterapia on lisännyt potilaiden keskittymiskykyä, vähentänyt sekavuutta ja ahdistuneisuutta sekä parantanut muistin toimintaa. Somaattisissa, ruumiillisissa sairauksissa musiikki on helpottanut sydän-, syöpä- ja lonkkaleikkauspotilaiden stressiä ja auttanut kivunlievityksessä.

Lempimusa tehoaa parhaiten

Ilman aivotutkimusten antamaa tietoakin ihmiset käyttävät musiikkia arjessaan samaan tapaan kuin ammattilaiset terapioissa rentoutumiseen, mietiskelyyn, mielialan muuttamiseen ja keholliseen aktivointiin. Musiikilla voi joko pönkittää omaa tunnetilaansa tai pyrkiä muuttamaan sitä. 

Musiikista saa tehtyä terapeuttisen työkalupakin, jonka tärkein työkalu on lempimusiikki.

Jokaisella on musiikkimakunsa, joten tutkijat eivät anna suosituksia tepsivistä musagenreistä. Kuuntele sitä, mistä eniten nautit. Onnellista ihmistä laulattaa – sekin kertoo aivojen tunnealueiden hyvästä kutinasta.

Moderni aivokuvantaminen on todistanut, että tuttu musiikki aktivoi terveen ihmisen aivoja voimakkaimmin. Se myös aktivoi hyvin monia alueita aivoissa, joten musiikkielämys vaikuttaa kokonaisvaltaisesti. 

Kun ihmisiltä on kysytty, millainen musiikki heitä erityisesti miellyttää, tärkeimpänä mainitaan tuttuus. Toisaalta liian tuttu on helposti tylsää. Inspiroivinta onkin ehkä sellainen, jossa on sopivasti jotakin hyvin rakasta ja ennakoitavaa mutta annos kiinnostavaa uutta. 

Hanki kuuntelupäiväkirja

Kuinka täysien kalenteripäivien kahlaaja saisi häädettyä paineita, jopa stressiä musiikilla?

Jo passiivinen musiikin kuuntelu aiheuttaa aivoissa liikettä, mutta tehokkaampaa on varata esimerkiksi puoli tuntia aktiiviseen kuunteluun. Sen voi tehdä vaikka rauhoittuakseen hyville unille.

Kannattaa laatia itselle toimiva musalista. Kokoaminen onnistuu helposti musiikin suoratoistopalvelujen avulla. YouTube ja Spotify tarjoavat elvyttävyyttä sanoilla relaxation, peace, sleep music...

Kuuntele musiikkia hyvillä kuulokkeilla, etteivät ympäristön äänet tunge tilanteeseen. Ympäristön on hyvä olla sopusoinnussa kuunneltavan kanssa. Rauhoittujan silmissä ei saa vilistä mikään hermostoa aktivoiva. Kun vielä tietoisesti hengittää rauhallisesti, elimistön jännitys alkaa laueta. Syke hidastuu, verenpaine laskee ja lihasjännitys helpottaa. 

Musiikki vaikuttaa autonomisen hermoston ohjaamiin toimintoihin 20–40 minuutissa – siksi mielellään vähintään puolen tunnin ilta-annos.

Kuuntelupäiväkirjaan voi kirjoittaa mitä tahansa havaintoja musiikin vaikutuksista. Se, millaisissa tunnelmissa tuntuu tarpeelliselta viipyillä, voi kertoa jotakin kiinnostavaa itsestä. 

Aivoille voitelua

  • MUSIIKKI VAIKUTTAA ihmiseen hämmästyttävän kokonaisvaltaisesti. Sillä on tyylilajista riippuen kiihdyttäviä tai rauhoittavia vaikutuksia.
  • AIVOJEN kuvantamismenetelmällä on selvitetty, kuinka musiikki aktivoi aivoissa useita prosesseja rinnakkain. Laaja-alainen reagointi  karkoittaa vahvaa elämyksellisyyttä. Se myös edistää hermoverkostojen korjautumista, jos aivot ovat häiriötilassa tai vaurioituneet.
  • AIVOT ANALYSOIVAT kuulemaansa otsa-, ohimo- ja päälakilohkon alueilla. Näillä alueilla tapahtuu muun muassa silloin, kun ihminen  käsittelee tietoa, keskittyy ja käyttää muistiaan. Musiikki vaikuttaa myönteisesti aivojen tiedonkäsittelyyn ja muistin toimintaan.
  • MITÄ MIELUISAMPI ja voimakkaampi elämys, sitä enemmän tapahtuu aivojen syvillä alueilla, kuten keskiaivoissa, tyvitumakkeissa ja hippokampuksessa. Musiikki aktivoi ns. mesolimbistä dopamiinijärjestelmää, joka pitkälti säätelee mielihyvän määrää.
  • KOMMUNIKOINTIA vaikeuttavissa neurologisissa sairauksissa musiikki helpottaa potilaiden toipumista, sillä se auttaa purkamaan  tunnetiloja. Myös niissä aivojen osissa, jotka ohjaavat liikkumistamme, musiikki synnyttää reaktioita – se saa jalan vipattamaan.

Asiantuntijat: Henna-Riikka Peltola, musiikintutkija, tohtori, Jyväskylän yliopisto. Suvi Saarikallio, musiikin psykologian dosentti, Jyväskylän
yliopisto. Jaakko Erkkilä, professori, Jyväskylän yliopisto. Teppo Särkämö, akatemiatutkija, psykologian dosentti, Helsingin yliopisto.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla