Toisin kuin elokuvaa tv-sarjaa voi katsoa pätkissä, jolloin vaikutus kasvaa vähitellen ja mielellä on aikaa käsitellä nähtyä. Toisaalta sarjamaratoni eli koko kauden katsominen putkeen voi olla hyvällä tavalla järisyttävä kokemus.
Toisin kuin elokuvaa tv-sarjaa voi katsoa pätkissä, jolloin vaikutus kasvaa vähitellen ja mielellä on aikaa käsitellä nähtyä. Toisaalta sarjamaratoni eli koko kauden katsominen putkeen voi olla hyvällä tavalla järisyttävä kokemus.

Parhaimmillaan tv-sarja ei vain tyhjennä päätä vaan pistää ajatukset uusiksi. Sama tapahtuu myös terapiassa. Varsinkin kun omassa elämässä myllertää, kannattaa kokeilla leffaterapeuttimme itsehoitovinkkejä.

Elokuvat toimivat katsojalle terapiana: ne lohduttavat, suhteuttavat ja selkeyttävät. Parhaimmillaan katsomiskokemus vapauttaa ja muuttaa omaa ajattelua. Samoin toimii myös tv-sarja. Monesti jopa paremmin kuin yhdellä istumalla nähty elokuva.

Sarjoissa henkilöhahmoja ja tapahtumia voidaan kehitellä elokuvia pidempään. Näin päästään paljon syvemmälle roolihahmojen sisäiseen ja ulkoiseen kokemusmaailmaan. Muoto mahdollistaa pitkän tarinankaaren ja hahmojen monisyisyyden, joten katsomiskokemus syvenee vähitellen.

Sarjan ääreen on myös helpompi pysähtyä, kun yhden jakson kesto on elokuvaa lyhyempi. Vaikka koko sarja veisi viiden elokuvan ajan, katsomisen voi aina keskeyttää ilman tunnonvaivoja. Jos jotain unohtuu tai jää kesken, keskenjääneeseen jaksoon on helppo palata.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sarjoja voi tarpeen tullen myös ahmia tuntikaupalla. Mikä mahdollisuus pidempään leffaterapiaan!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Televisio-sarjat liikkuvat haastavilla elämänalueilla ja elämän suurissa teemoissa, kuten elokuvat ja taide yleensäkin: ihmissuhteissa, elämänmuutoksissa ja ihmisenä kasvamisessa. Kriisiterapiaa onkin tarjolla jokaiselle meistä.

Ota viihde vakavasti, kokeile näitä pikaterapiana

Menetysten murjoessa Rakasta mua

Olemme kaikki avuttomia menetysten kourissa oli sitten kyse uudesta elämänvaiheesta, erosta tai kuolemasta. Järki ei anna paljoa eväitä kriisien kohtaamiseen ja monelta meistä puuttuvat tukiverkot. Lohtu ja toivo ovat usein kortilla. Kysymykset, voinko luottaa ja uskallanko näyttää haavoittuvuuteni, koskettavat meistä ihan jokaista.

Kriisin peruskysymykset ovat esillä sarjassa Rakasta mua (Viaplay 2019–, YLE Areena). Kaksi kautta on valmiina ja kolmatta valmistellaan. Menestyssarjan käsikirjoittaja ja ohjaaja on Josephine Bornebush (Solsidanista tuttu Mickan), joka myös näyttelee yhden päärooleista. Sarja seuraa ruotsalaisperheen muuttumista, kun katkeroitunut invalidi-äiti kuolee yllättäen. Jäljelle jääneet Isä-Sten ja aikuiset lapset, Clara ja Aron, kompuroivat eteenpäin menetyksen ja ihmissuhteidensa tuomissa haasteissa. Edes hyvä asema ei pelasta yksinäisyydeltä ja voimattomuudelta.

Luottamuksen horjuessa Le Bureau

Me suomalaiset olemme suoraselkäisiä ja rehellisiä? Niin kai. Ehkä voisimme luopua myös niistä pienistä valkoisista valheista ja vaihtoehtoisesta totuudesta. Elämä olisi paljon helpompaa, jos ei tarvitsisi vaihtaa tarinaa ja roolia alituiseen. Kaksoiselämän vaatimukset ja seuraukset horjuttavat monen ihan tavallisenkin ihmisen elämän perustuksia.

Ranskalainen sarjatapaus Le Bureau, vakoojaverkosto (2018–, kaudet 1–2 YLE Areena) tutkii luottamusta ja sen kääntöpuolta petosta. Näemme miten valheista voi tulla elämäntapa, jossa totuus alkaa hämärtyä kaikilla elämänalueilla. On suorastaan raastavaa katsoa, miten valheen uhrit kiedotaan mukaan monimutkaiseen tiedustelupeliin, jota ei lopulta hallitse kukaan.

Valintatilanteessa Breaking Bad

Onko millään muulla väliä, kunhan sinä ja rakkaasi voitte hyvin? Mitä tehdä, jos oma onni vaatii pahan tekemistä muille? Tällaisten moraalisten ja eksistentiaalisten kysymysten ääreen pysähtyminen tekee hyvää ihan jokaiselle varsinkin, kun sen voi tehdä turvallisesti kotisohvalta.

Yksi omista lempisarjoistani on klassikoksi noussut Breaking Bad ( Netflix, 8 kautta). Siinä seurataan lukio-opettajan elämänmurrosta hänen sairastuttua parantumattomaan syöpään. Kysymys, mitä tekisit jos sinulla olisi vain vuosi elinaikaa, ratkeaa tässä sarjassa täysin odottamattomalla tavalla. Vaikka tarkoituksena olisi oman perheen tulevaisuuden turvaaminen, kaikki keinot eivät silloinkaan ole sallittuja.

Asiantuntija: Mikael Saarinen, filosofian tohtori, psykoterapeutti VET, Psykoterapiakeskus Sentos.

Lisää tv-terapiavinkkejä voit lukea Hyvä terveys 14 -lehdestä, joka on myynnissä 30.12. 20 asti. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

 

Hyväterveys lehti laittaa valitettavasti jutun kuvaan kulhollisen roskaruokaa. Kehoitus monien jaksojen seuraamiseen ja siitä tulevat liikkumattomuuden haitat ovat myöskin kaikkea muuta kuin terveelistä.

Terveellisintä TV:n katselua on varustaa TV nurkka/ huone varusettuna erilaisilla jumppavälineillä, joilla voi hissukseen touhuta lihaksia elvyttävästi / kasvattavasti, jotta haitallisiksi tutkitusti todetut liikkumattomuuden kirot eivät pääse terveyttä nakertamaan. 

Veli-Jussi "Vessi" Jalkanen

Sisältö jatkuu mainoksen alla