Jos sieraimia ei tuki flunssa eikä allergia, syynä voi olla kasvain tai rakennevika nenässä. Nekin kannattaa hoitaa pian pois, sillä ihminen on tarkoitettu nenähengittäjäksi.
Nenäpolyyppi on tulehtunutta, turvonnutta ylähengitysteiden limakalvoa, joka tukkii sierainta ja vaikeuttaa hengittämistä. Pienet polyypit lääkäri löytää tähystimellä mutta isot, jopa usean sentin kokoiset, voi nähdä nenään kurkistamalla.
Polyyppien syntysyytä ei vielä täysin tunneta, mutta niitä tulee noin neljälle prosentille ihmisistä.
Astmaa ja kroonista poskiontelotulehdusta sairastavilla polyyppeja on enemmän kuin muilla. Samoin tupakointi ja perinnölliset tekijät voivat lisätä alttiutta niihin.
Kortisonilla tai leikkauksella pois
Polyyppejakin hoidetaan nenään annosteltavalla kortisonilla, suihkeella, tipoilla tai jauheella. Kortisoni hidastaa polyyppien kasvua, pienentää niiden kokoa ja vähentää nenän tukkoisuutta. Tehokkaimmin kortisoni toimii suun kautta tabletteina, mutta kuurin voi ottaa vain pari kolme kertaa vuodessa.
Jos oireita ei saada kuriin kortisonilla, aletaan miettiä leikkausta. Ennen polyyppeja nypittiin ja hirtettiin irti, mutta nykyisin käytössä oleva shaver-instrumentti tekee niistä selvää jälkeä imuleikkauksessa. Samalla voidaan avartaa onteloita, jolloin tipat ja suihkeet tehoavat paremmin.
Polyyppien uusiutumisen hidastamiseksi on nenään annosteltavaa kortisonilääkitystä jatkettava myös leikkauksen jälkeen, sillä ikävä kyllä, polyypit palaavat takaisin. Leikkauksen teho kestää keskimäärin viidestä kahdeksaan vuotta, parhaimmillaan kymmenen. Sen jälkeen tarvitaan tavallisesti uusintaleikkaus.
Entä jos on ahdas nenä?
Nenää voivat ahtauttaa paitsi polyypit, myös rakenteelliset, synnynnäiset tai tapaturman aiheuttamat, ”valuviat”. Maailmalla liikkuu tarinoita plastiikkakirurgin muotoilemista niin pienistä nenistä, että hengittäminen on jo hankalaa. Melko tavallinen hengitystä haittaava, mutta suht helposti korjattava, ongelma on nenän väliseinän vinous.
Nenän ongelmat pitää tarkistuttaa lääkärillä etenkin, jos oireet ovat jatkuvasti vain toispuoleisia tai jos nenä on selkeästi kipeä. Tukkoisuus sinällään vaihtelee normaalisti sieraimesta toiseen. Kyseessä on luontainen nenäsykli, joka tarkoittaa sitä, että kun toinen sierain on lepovaiheessa, toisella hengitetään.
Jos nenän kautta hengittäminen on jostakin syystä ollut vaikeaa, saattaa suun kautta hengittely jäädä tavaksi. Siitä voi seurata harmia, muun muassa hampaiden reikiintymistä, sillä suuontelo ei pysy riittävän kosteana suun ollessa auki.
Ihmiset on luotu nenähengittäjiksi. Nenän kautta ilmaa tulee keuhkoihin sopiva määrä, lämpimänä ja suodatettuna, eivätkä hengitystiet joudu koville.
Asiantuntija Jura Numminen, korva-, nenä- ja kurkkutautien dosentti, ylilääkäri, Tampereen yliopistollinen sairaala.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
