Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Älä ohita pään jomotusta olankohautuksella. Moni ”tavallinen päänsärky” onkin migreeniä, jota osataan hoitaa tehokkaasti. Myös vaarallinen, heti lääkäriin lähtöä vaativa, päänsärky on hyvä tunnistaa.

Eikö päätäsi koskaan jomota? Onneksi olkoon, olet oikea onnenpekka!

Lääkärit tapaavat harvoin ihmisiä, joilla ei olisi ikinä päänsärkyä. Tutkijat ovat usien myös joutuneet vetämään vesiperän, kun he ovat etsineet geenikartoitusta varten sukuja, joissa päänsärkyä ei ole lainkaan.

Hyvän terveyden nettikyselyyn vastanneistakaan ei löytynyt ketään, jolla ei olisi ollut joskus päänsärkyä. Useimmat kertovat kärsivänsä pääkivusta ainakin pari kertaa kuussa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yleisyydestä huolimatta päänsärkyyn ei kannata suhtautua välinpitämättömästi.

Vaivalle pitäisi löytyä selitys ja hoito, jos säryn kanssa ei tunnu pärjäävän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Sellaista vaivaa kuin tavallista päänsärkyä ei ole olemassakaan. Sille on aina jokin syy, neurologian erikoislääkäri Ville Artto HYKSistä toteaa.

Olisiko se migreeniä?

Yleisin päänsärkysairaus on migreeni, jota sairastaa joka kymmenes suomalainen. Luultavasti tilastot kaunistelevat totuutta: neurologi Ville Artto uskoo, että moni sairastaa migreeniä tietämättään.

– Epäilen migreeniä myös silloin, jos päänsärky tuntuu liittyvän elämäntapoihin. Migreeni on todennäköinen, jos särky tulee aina, kun on nälkä tai on nukkunut liian vähän tai liian paljon.

Migreenistä voi olla kyse myös, jos jo yksi viinilasillinen aiheuttaa pahan krapulan.

Migreeniä on eniten lisääntymisikäisillä naisilla, toisin sanoen kuukautisten alkamisesta siihen asti, kun vaihdevuodet pysäyttävät hormonikierron. Miehillä migreeniä on vähemmän, mutta on kuitenkin.

Iän ja sukupuolen lisäksi migreenin syntyyn vaikuttaa perinnöllisyys. Siksi sitä on yhtä lailla pienillä lapsilla kuin eläkeläisillä.

Migreeni ei juuri koskaan ala yli 40-vuotiaana. Päinvastoin, se usein helpottaa ainakin naisilla, kun hormoniheittelyt tasoittuvat vaihdevuosien jälkeen. Aina näin onnellisesti ei kuitenkaan käy.

–Kehottaisin lääkärin tutkimuksiin, jos keski-iän ohittaneella alkaa uudentyyppinen päänsärky, Ville Artto neuvoo.

Mitä migreeniin hoidoksi?

Lievä migreeni talttuu levolla ja tavallisilla tulehduskipulääkkeillä. Useimpia auttavat kylmä kääre otsalla ja pimeä tila.

– Akupunktiota voi myös suositella. Se on tutkimuksissa osoitettu vaarattomaksi — ja monille tehokkaaksi — päänsäryn hoidoksi. Usein neuvon potilaitani kokeilemaan pari kertaa akupunktiota, jos mitkään muut hoidot eivät ole auttaneet, Artto toteaa.

Hankalaa migreeniä hoidetaan pääosin triptaaneilla. Usein ne yhdistetään tulehduskipu- ja pahoinvointilääkkeisiin. Osa hyötyy estolääkkeistä, joiksi nykyään suositellaan beetasalpaaja- tai kandesartaani-verenpainelääkkeitä tai amitriptyliini-masennuslääkkeitä.

Kroonistuneen migreenin hoitoon on käytetty jo jonkin ajan botuliinitoksiinia, joka tunnetaan paremmin ryppyjen silottajana. Vuonna 2015 uusitun migreenin Käypä hoito -suosituksen myötä Botox-pistoksia voidaan antaa erityistapauksissa julkisissa sairaaloissa, kun niitä aiemmin sai vain yksityisellä puolella.

Lue lisää Migreeniin apua – vaikka Botoxista

Jumiutuneet niskat syynä?

Pitkät päivät, paikallaan olo ja istuminen tekevät hallaa niska- ja hartialihaksille. Se kostautuu jännityspäänsärkynä, joka on tasaista, iltaa kohden kovenevaa jomotusta.

Viikon kuuri tulehduskipulääkettä voi olla tarpeen, jos niska ja hartiat ovat pahasti jumissa ja aiheuttavat jomotusta, mutta sen jälkeen on pohdittava muita vaihtoehtoja lääkärin kanssa.

Taukojen pitäminen ja työasentojen muuttaminen ehkäisevät jännityspäänsärkyä. Hyvä apu toimistotöissä on sähköpöytä, jossa voi vaihtaa istumasta seisomaan ja takaisin päivän aikana.

–Itsellänikin on sähköpöytä. Täytyy kuitenkin myöntää, että olen laiska muuttamaan asentoa, vaikka pitäisi, Artto kertoo.

Hieronta voi helpottaa jännityssärkyä, mutta hyöty ei ole pysyvää ilman omaa aktiivisuutta.

Liikunta on hyvä päänsäryn ehkäisijä, mutta se myös hoitaa jo alkanutta jännityspäänsärkyä. Pään ystäviä ovat selälle kyytiä antavat lajit, kuten sauvakävely tai hiihto. Myös kuntosaliharjoittelu tehoaa.

Lue lisää Onko hieronnasta todella apua?

Liikaa lääkkeitä?

Satunnainen päänsärky talttuu useimmiten tulehduskipulääkkeellä. Jatkuva käyttö kääntyy kuitenkin itseään vastaan.

Jatkuvasta lääkkeiden käytöstä saattaa seurata entistä pahempi särkylääkepäänsärky. Sen voi saada, jos syö esimerkiksi parasetamolia, ibuprofeenia tai asetyylisalisyylihappoa sisältäviä valmisteita.

Myös migreenin täsmälääkkeistä voi saada lääkepäänsäryn. Triptaaneja ei tulisi käyttää yli kymmentä päivää kuukaudessa. Erityisen suuri vaara säryn pitkittymiseen on opiaateilla. Niitä ei tulisi käyttää migreenin hoidossa ollenkaan.

Särkylääkepäänsärky on tasaista ja jatkuvaa särkyä, joka tuntuu tarvitsevan aina vaan lisää lääkettä.

Kierteestä irrottautuminen vaatii vähintään parin viikon täydellisen lääketauon. Oman haasteensa lopetukseen tuovat jonkin aikaa kestävät vieroitusoireet: paheneva päänsärky, pahoinvointi, ahdistus ja univaikeudet.

Ville Artto muistuttaa, että särkylääkkeiden käytöstä kannattaa sopia lääkärin kanssa. Näin löydetään annos, joka on riittävä, mutta ei liian suuri.

– Ohje on ottaa särkylääke heti pääkivun alkaessa, eikä vasta kun olo on sietämätön.

Lue lisää Päänsärky voi johtua särkylääkkeestä

Lääkäriin, jos

  •  kova päänsärky alkaa räjähtävän nopeasti ja poikkeaa aiemmista.
  •  voimakas ponnistus laukaisee räjähtävän päänsäryn.
  •  päänsärkyyn liittyy kuumeilua, tajunnantason laskua, oksentelua, halvausoireita tai puhevaikeuksia.
  •  päänsärky ei taltu, vaikka sitä on hoidettu tulehduskipulääkkeillä 3 päivänä viikossa usean kuukauden ajan tai kerralla yli viikon.
  •  migreenilääkkeet eivät tehoa tai niitä joutuu ottamaan yli 10 kertaa kuussa.

Lue lisää Tunnista vakava pääkipu

Asiantuntija: Ville Artto, neurologian erikoislääkäri, osastonlääkäri, HYKSin neurologian poliklinikka.

Lue myös Migreenin käypä hoito -suositus

Sisältö jatkuu mainoksen alla