Tunnista vakava pääkipu

Aikuinen tietää jo millaisista päänsäryistä yleensä kärsii. Uuden ja oudon säryn syy pitääkin aina selvittää.

Kun ensimmäisen kerran tulee uudenlainen tai niin kova särky, ettei sellaista ole aiemmin ollut, tarvitaan lääkäriä, sanoo neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela HYKSistä.

Mahdollisia päänsäryn syitä on monia, niin vaarattomia kuin vakaviakin. Yleisin on migreeni.

– Migreeni ei uhkaa henkeä, mutta sitä sairastavan pitäisi tulla tutkittavaksi, jos särky muuttuu.

Migreeni on sinänsä vaaraton, mutta joskus aivoverenvuotokin voi muistuttaa migreeniä.

Hyvin äkillinen ja fyysisessä ponnistuksessa alkava särky tulee aina tutkia hyvin.

Jännitystä päänahassa
 

Lihasjännitys- eli tensiopäänsärkykin on tavallinen vaiva. Se kuitenkin hoituu kotikonstein, sillä päätä jomottava puristus ei ole kovin kova. Tässä säryssä niska- ja hartia- ja ohimolihaksisto kiristyy ja jännittyy. Joskus jopa päänahkaan sattuu. Tensiopäänsäryn aiheuttajia ovat stressi, näyttöpäätetyö ja liikunnan puute. Särky pahenee iltaa kohti.

Migreeni- tai tensiopäänsäryn tapaiset kivut voivat joskus johtua muistakin syistä, vakavimmillaan aivoverenvuodosta, -infarktista tai -kasvaimesta. Myös aivokalvontulehdus pitää muistaa yhtenä kovan päänsäryn aiheuttajana.

Yleensä päänsäryn syy on huomattavasti vaarattomampi, kuten flunssa. Päivystyspoliklinikan tärkein tehtävä onkin löytää suuresta päänsärkypotilaiden joukosta vakavat tapaukset. Tutkiminen aloitetaan kyselemällä tarkasti nykyisestä ja aiemmista päänsäryistä ja niihin mahdollisesti liittyvistä muista oireista. Varmistetaan että potilaalla ei ole yleisoireita, kuten kuumetta tai niskajäykkyyttä. Otetaan verikokeita ja vakavaa syytä epäiltäessä tehdään pään tietokonetomografia- tai magneettitutkimus.

Lue lisää Aivoinfarktista
 

Jos särky pahenee
 

Hyvänlaatuiset päänsäryt alkavat yleensä nuorena. Yli 50-vuotiaana alkava päänsärky voi olla vaaran merkki, etenkin jos se jatkuu ja pahenee päivästä toiseen, ja varsinkin jos siihen liittyy oksentelua.

– Sekin on siis tutkimuksen paikka, Mikko Kallela sanoo.

Vaikeassa migreenikohtauksessakin moni oksentaa, mutta samoja kohtauksia on ollut jo vuosien ajan. Yli kolme vuorokautta kestävä oireilu saattaa olla jotain muuta.

Tarkka selvitys on paikallaan etenkin, jos lääkäri toteaa päänsäryn lisäksi muuta poikkeavaa, kuten että potilaan silmät eivät liiku normaalisti, silmäterät ovat erikokoiset tai silmänpohjat ovat epänormaalit, puhe takeltelee, käsi ei liiku tai on tunnoton, tai potilaan tajunnan taso laskee. Kyseessä voi olla neurologinen sairaus, aivoverenvuoto, -tulehdus tai -infarkti.

Lue lisää Silmälääkäri voi löytää nämä sairaudet
 

Lääkkeet syypäinä

Aivoverenvuodon voi joskus aiheuttaa verta ohentava lääkehoitokin. Tavallisimmin lääkkeen nimi on silloin Marevan.

–Marevania käyttävän on hyvin tärkeää kyllin usein selvittää verikokeella, onko lääkityksen määrä oikea. Verikokeen otto on tärkeä myös, jos ruokavalio tai muu lääkitys muuttuu.

Lue lisää Marevanhoito pelottaa

Mikko Kallela jatkaa luetteloa vielä yhdellä pääsärkytyypillä, joka sekin voi tulla varttuneemmalla iällä.

– Jos yli 50-vuotiaan pää, hartiat ja kädet särkevät, tulee pientä kuumetta ja usein masennustakin, kysymys voi olla valtimotulehduksesta päässä. Tutkimukset on syytä käynnistää heti, koska hoitamattomana tauti voi johtaa näön menetykseen.