päänsärky, migreeni, särkylääkepäänsärky, sarjoittainen päänsärky, hermosärky
Kuva Shutterstock

Yllättävä kipu säikäyttää: pitääkö minun lähteä lääkäriin heti vai voinko kokeilla lepoa ja särkylääkettä? Erikoislääkäri kertoo vaarallisen päänsäryn merkit.

Aikuinen tietää jo millaisista päänsäryistä yleensä kärsii. Uuden ja oudon säryn syy pitääkin aina selvittää.

Kun ensimmäisen kerran tulee uudenlainen tai niin kova särky, ettei sellaista ole aiemmin ollut, tarvitaan lääkäriä, sanoo neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela HYKSistä.

Mahdollisia päänsäryn syitä on monia, niin vaarattomia kuin vakaviakin. Yleisin on migreeni.

– Migreeni ei uhkaa henkeä, mutta sitä sairastavan pitäisi tulla tutkittavaksi, jos särky muuttuu.

Migreeni on sinänsä vaaraton, mutta joskus aivoverenvuotokin voi muistuttaa migreeniä.

Hyvin äkillinen ja fyysisessä ponnistuksessa alkava särky tulee aina tutkia hyvin.

Jännitystä päänahassa
 

Lihasjännitys- eli tensiopäänsärkykin on tavallinen vaiva. Se kuitenkin hoituu kotikonstein, sillä päätä jomottava puristus ei ole kovin kova. Tässä säryssä niska- ja hartia- ja ohimolihaksisto kiristyy ja jännittyy. Joskus jopa päänahkaan sattuu. Tensiopäänsäryn aiheuttajia ovat stressi, näyttöpäätetyö ja liikunnan puute. Särky pahenee iltaa kohti.

Migreeni- tai tensiopäänsäryn tapaiset kivut voivat joskus johtua muistakin syistä, vakavimmillaan aivoverenvuodosta, -infarktista tai -kasvaimesta. Myös aivokalvontulehdus pitää muistaa yhtenä kovan päänsäryn aiheuttajana.

Yleensä päänsäryn syy on huomattavasti vaarattomampi, kuten flunssa. Päivystyspoliklinikan tärkein tehtävä onkin löytää suuresta päänsärkypotilaiden joukosta vakavat tapaukset. Tutkiminen aloitetaan kyselemällä tarkasti nykyisestä ja aiemmista päänsäryistä ja niihin mahdollisesti liittyvistä muista oireista. Varmistetaan että potilaalla ei ole yleisoireita, kuten kuumetta tai niskajäykkyyttä. Otetaan verikokeita ja vakavaa syytä epäiltäessä tehdään pään tietokonetomografia- tai magneettitutkimus.

Lue lisää Aivoinfarktista
 

Jos särky pahenee
 

Hyvänlaatuiset päänsäryt alkavat yleensä nuorena. Yli 50-vuotiaana alkava päänsärky voi olla vaaran merkki, etenkin jos se jatkuu ja pahenee päivästä toiseen, ja varsinkin jos siihen liittyy oksentelua.

– Sekin on siis tutkimuksen paikka, Mikko Kallela sanoo.

Vaikeassa migreenikohtauksessakin moni oksentaa, mutta samoja kohtauksia on ollut jo vuosien ajan. Yli kolme vuorokautta kestävä oireilu saattaa olla jotain muuta.

Tarkka selvitys on paikallaan etenkin, jos lääkäri toteaa päänsäryn lisäksi muuta poikkeavaa, kuten että potilaan silmät eivät liiku normaalisti, silmäterät ovat erikokoiset tai silmänpohjat ovat epänormaalit, puhe takeltelee, käsi ei liiku tai on tunnoton, tai potilaan tajunnan taso laskee. Kyseessä voi olla neurologinen sairaus, aivoverenvuoto, -tulehdus tai -infarkti.

Lue lisää Silmälääkäri voi löytää nämä sairaudet
 

Lääkkeet syypäinä

Aivoverenvuodon voi joskus aiheuttaa verta ohentava lääkehoitokin. Tavallisimmin lääkkeen nimi on silloin Marevan.

–Marevania käyttävän on hyvin tärkeää kyllin usein selvittää verikokeella, onko lääkityksen määrä oikea. Verikokeen otto on tärkeä myös, jos ruokavalio tai muu lääkitys muuttuu.

Lue lisää Marevanhoito pelottaa

Mikko Kallela jatkaa luetteloa vielä yhdellä pääsärkytyypillä, joka sekin voi tulla varttuneemmalla iällä.

– Jos yli 50-vuotiaan pää, hartiat ja kädet särkevät, tulee pientä kuumetta ja usein masennustakin, kysymys voi olla valtimotulehduksesta päässä. Tutkimukset on syytä käynnistää heti, koska hoitamattomana tauti voi johtaa näön menetykseen.

 

Lähde lääkäriin, jos pääkipu

  • on uudenlainen ja kova
  • aiheuttaa niskajäykkyyttä
  • pahenee ja siihen liittyy oksentelua
  • liittyy puhe- tai näkövaikeuksiin
  • liittyy kuumeiluun, hartia- ja käsisärkyyn
  • Jos särky pahenee
Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.