Yksi ei pääse päivääkään, ettei joutuisi ottamaan särkylääkettä. Toinen ei lääkitse kipuaan vaikka tarpeen olisi.

1. Koska särkylääkkeitä saa ilman reseptiä, niiden täytyy olla täysin turvallisia.

Tarua. Mikään lääke ei ole täysin turvallinen – jos lääke tehoaa, sillä on myös haittavaikutuksia. Ilman reseptiä saatavien särkylääkkeiden teho ja haitat ovat samoja kuin reseptillä määrättävillä tulehduskipulääkkeillä.

2. Kun päätä särkee, on parempi lähteä lenkille tai mennä nukkumaan, kuin ottaa myrkkyä eli särkylääkettä.

Osittain totta. Jos tietää jo aikaisemmasta kokemuksesta, että lenkki tai torkahdus vie säryn pois ja jos näihin keinoihin on mahdollisuus, niin lääkkeetön vaihtoehto on tietysti hyvä. Jos näin ei voi tehdä, särkylääkkeen ottamiseen ei tarvitse suhtautua kuin myrkkyyn. Erityisesti jos sairastaa migreeniä, on tärkeää aloittaa tehokas hoito niin nopeasti kuin mahdollista.

3. Jos joutuu käyttämään paljon särkylääkkeitä, saa ennemmin tai myöhemmin mahahaavan.

Tarua tai ei ainakaan ehdottoman varma totuus, sillä kyseessä on kuitenkin harvinainen haittavaikutus. Tulehduskipulääkkeiden käyttöön liittyy mahahaavan riski, joka on pieni terveellä satunnaiskäyttäjällä. Vaara kasvaa, jos käytetty lääkeannos suurenee ja ikää tulee lisää.

Vaaraa voi vähentää ottamalla pienimmän tehokkaan annoksen, eikä koskaan useaa tulehduskipulääkettä tai tulehduskipulääkettä ja ”flunssalääkettä” yhtä aikaa. Joidenkin muiden lääkkeiden samanaikainen käyttö lisää myös mahahaittojen vaaraa. Näistä asioista kerrotaan tarkemmin särkylääkepakkauksessa olevassa potilasohjeessa.

4. Jos käyttää särkylääkettä joka päivä, särky voi johtua lääkkeestä.

Totta. Jatkuva särkylääkkeiden käyttö voi johtaa päänsärkykierteeseen, josta eroon pääseminen voi vaatia jopa sairaalassa tapahtuvaa vieroitusta lääkkeistä.

5. Puolikas tabletti asetyylisalisyylihappoa (esim. Aspriin, Disperin) päivässä pitää verisuonet kunnossa ja suojaa aivoja ja sydäntä.

Osittain totta, mutta ei lääkkeen oikeaa käyttöä. Asetyylisalisyylihappo ehkäisee valtimoveritulppien muodostumista eli aivo- ja sydäninfarkteja estämällä verihiutaleiden kokkaroitumista. Tällöin käytetään kuitenkin pienempää annosta, joka saattaa olla tässä tarkoituksessa jopa tehokkaampi ja on ainakin turvallisempi kuin puolikas Aspirin.

Jo pieni ”miniaspiriinihoito” kaksinkertaistaa mahaverenvuodon riskin, ja veren hyytymisen hidastuminen voi aiheuttaa muitakin vuoto-ongelmia. Siksi itsehoito ei tule kyseeseen, vaan lääkärin tulee punnita hoidon tarpeellisuus eli hyödyn ja haittojen suhde.

6. Lapselle ei saa antaa asetyylisalisyylihappoa sisältävää särkylääkettä.

Totta. Asetyylisalisyylihapon käyttö lasten virustautien yhteydessä on yhdistetty harvinaiseen mutta mahdollisesti hengenvaaralliseen Reyen oireyhtymään, minkä vuoksi sitä ei suositella lasten kuumelääkkeeksi.

7. Lihaskipuihin kannattaa käyttää iholle siveltäviä kipugeelejä. Ne eivät ärsytä mahaa niin kuin tabletit.

Totta. Tulehduskipulääkettä sisältävistä geeleistä imeytyy ihonalaisiin kudoksiin riittävä määrä lääkettä, jos niitä käytetään ohjeen mukaan eli sivellään iholle useita kertoja päivässä. Verenkiertoon pääsee lääkettä kuitenkin vähemmän kuin tableteista, joten haittojakin on vähemmän. Geelit voivat aiheuttaa paikallista ihottumaa ja valolle herkistymistä, joten hoidettu alue tulee suojata auringonvalolta.

8. Särkylääkkeet nostavat verenpainetta.

Totta. Tulehduskipulääkkeet saattavat aiheuttaa turvotusta ja nostaa hieman verenpainetta. Verenpainelääkkeistä etenkin diureettien eli nesteenpoistolääkkeiden ja ACE:n estäjien teho voi heiketä jatkuvan tulehduskipulääkityksen aikana.

9. Kipulääkkeistä turvallisimpia ovat parasetamoli (esim. Panadol, Para-Tabs) ja ibuprofeiini (Ibusal, Dexit).

Totta. Kipulääke parasetamoli aiheuttaa vähemmän mahahaittoja kuin tulehduskipulääkkeet. Se sopii myös raskaana oleville ja useimmille astmaatikoille. Parasetamolin annosohjeiden noudattaminen on tärkeää, sillä yliannokset voivat aiheuttaa pysyvän maksavaurion.
Tulehduskipulääkkeet estävät paitsi kipua tuottavien myös mahan ja suoliston limakalvoa suojaavien prostaglandiinien syntyä, ja ne voivat lisätä keuhkoputkia supistavien aineiden määrää elimistössä. Jos yksi tulehduskipulääke aiheuttaa astmaoireita, eivät muutkaan saman ryhmän lääkkeet ole turvallisia. Suurissa potilasaineistoissa ibuprofeeni on ollut vähiten vakavia haittoja aiheuttanut perinteinen tulehduskipulääke. Tämä voi osittain johtua siitä, että sitä on käytetty oikein eli on vältetty liian suuria annoksia.

10. Särkylääke estää krapulaa, jos sen ottaa heti juomisen jälkeen.

Hm, totta... Nukkumaan mennessä otettu särkylääke voi vähentää aamuista päänsärkyä, mutta ei muita krapulan oireita. Ehdottomasti tehokkaampi krapulan esto on juoda vähemmän. Viimeistään vanhenemisen (viisastumisen?) myötä useimmat huomaavat, että joka toinen lasillinen voi olla vettäkin. Ja harva suree aamulla että olisinpa ottanut vielä yhden paukun...

11. Jos kipua ei lääkitse, se voi kroonistua.

Totta. Tämä ei tarkoita satunnaista päänsärkyä, mutta pidempiaikaisissa kiputiloissa oikea ja tehokas hoito on aiheellista, jotta kipu ei jää pysyväksi. Jos kipu jatkuu, sen syy on pyrittävä selvittämään, jotta voidaan valita paras hoito.

Lääkitys on harvoin ainoa hoito, usein tarvitaan muita toimenpiteitä ja hoidettavan aktiivista osallistumista kuntoutukseen.

Särkylääkeväittämiin vastasi ylilääkäri Pirkko Paakkari Lääkelaitoksesta.

LUE LISÄÄ jännityspäänsärystä.

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.