Yksi ei pääse päivääkään, ettei joutuisi ottamaan särkylääkettä. Toinen ei lääkitse kipuaan vaikka tarpeen olisi.

1. Koska särkylääkkeitä saa ilman reseptiä, niiden täytyy olla täysin turvallisia.

Tarua. Mikään lääke ei ole täysin turvallinen – jos lääke tehoaa, sillä on myös haittavaikutuksia. Ilman reseptiä saatavien särkylääkkeiden teho ja haitat ovat samoja kuin reseptillä määrättävillä tulehduskipulääkkeillä.

2. Kun päätä särkee, on parempi lähteä lenkille tai mennä nukkumaan, kuin ottaa myrkkyä eli särkylääkettä.

Osittain totta. Jos tietää jo aikaisemmasta kokemuksesta, että lenkki tai torkahdus vie säryn pois ja jos näihin keinoihin on mahdollisuus, niin lääkkeetön vaihtoehto on tietysti hyvä. Jos näin ei voi tehdä, särkylääkkeen ottamiseen ei tarvitse suhtautua kuin myrkkyyn. Erityisesti jos sairastaa migreeniä, on tärkeää aloittaa tehokas hoito niin nopeasti kuin mahdollista.

3. Jos joutuu käyttämään paljon särkylääkkeitä, saa ennemmin tai myöhemmin mahahaavan.

Tarua tai ei ainakaan ehdottoman varma totuus, sillä kyseessä on kuitenkin harvinainen haittavaikutus. Tulehduskipulääkkeiden käyttöön liittyy mahahaavan riski, joka on pieni terveellä satunnaiskäyttäjällä. Vaara kasvaa, jos käytetty lääkeannos suurenee ja ikää tulee lisää.

Vaaraa voi vähentää ottamalla pienimmän tehokkaan annoksen, eikä koskaan useaa tulehduskipulääkettä tai tulehduskipulääkettä ja ”flunssalääkettä” yhtä aikaa. Joidenkin muiden lääkkeiden samanaikainen käyttö lisää myös mahahaittojen vaaraa. Näistä asioista kerrotaan tarkemmin särkylääkepakkauksessa olevassa potilasohjeessa.

4. Jos käyttää särkylääkettä joka päivä, särky voi johtua lääkkeestä.

Totta. Jatkuva särkylääkkeiden käyttö voi johtaa päänsärkykierteeseen, josta eroon pääseminen voi vaatia jopa sairaalassa tapahtuvaa vieroitusta lääkkeistä.

5. Puolikas tabletti asetyylisalisyylihappoa (esim. Aspriin, Disperin) päivässä pitää verisuonet kunnossa ja suojaa aivoja ja sydäntä.

Osittain totta, mutta ei lääkkeen oikeaa käyttöä. Asetyylisalisyylihappo ehkäisee valtimoveritulppien muodostumista eli aivo- ja sydäninfarkteja estämällä verihiutaleiden kokkaroitumista. Tällöin käytetään kuitenkin pienempää annosta, joka saattaa olla tässä tarkoituksessa jopa tehokkaampi ja on ainakin turvallisempi kuin puolikas Aspirin.

Jo pieni ”miniaspiriinihoito” kaksinkertaistaa mahaverenvuodon riskin, ja veren hyytymisen hidastuminen voi aiheuttaa muitakin vuoto-ongelmia. Siksi itsehoito ei tule kyseeseen, vaan lääkärin tulee punnita hoidon tarpeellisuus eli hyödyn ja haittojen suhde.

6. Lapselle ei saa antaa asetyylisalisyylihappoa sisältävää särkylääkettä.

Totta. Asetyylisalisyylihapon käyttö lasten virustautien yhteydessä on yhdistetty harvinaiseen mutta mahdollisesti hengenvaaralliseen Reyen oireyhtymään, minkä vuoksi sitä ei suositella lasten kuumelääkkeeksi.

7. Lihaskipuihin kannattaa käyttää iholle siveltäviä kipugeelejä. Ne eivät ärsytä mahaa niin kuin tabletit.

Totta. Tulehduskipulääkettä sisältävistä geeleistä imeytyy ihonalaisiin kudoksiin riittävä määrä lääkettä, jos niitä käytetään ohjeen mukaan eli sivellään iholle useita kertoja päivässä. Verenkiertoon pääsee lääkettä kuitenkin vähemmän kuin tableteista, joten haittojakin on vähemmän. Geelit voivat aiheuttaa paikallista ihottumaa ja valolle herkistymistä, joten hoidettu alue tulee suojata auringonvalolta.

8. Särkylääkkeet nostavat verenpainetta.

Totta. Tulehduskipulääkkeet saattavat aiheuttaa turvotusta ja nostaa hieman verenpainetta. Verenpainelääkkeistä etenkin diureettien eli nesteenpoistolääkkeiden ja ACE:n estäjien teho voi heiketä jatkuvan tulehduskipulääkityksen aikana.

9. Kipulääkkeistä turvallisimpia ovat parasetamoli (esim. Panadol, Para-Tabs) ja ibuprofeiini (Ibusal, Dexit).

Totta. Kipulääke parasetamoli aiheuttaa vähemmän mahahaittoja kuin tulehduskipulääkkeet. Se sopii myös raskaana oleville ja useimmille astmaatikoille. Parasetamolin annosohjeiden noudattaminen on tärkeää, sillä yliannokset voivat aiheuttaa pysyvän maksavaurion.
Tulehduskipulääkkeet estävät paitsi kipua tuottavien myös mahan ja suoliston limakalvoa suojaavien prostaglandiinien syntyä, ja ne voivat lisätä keuhkoputkia supistavien aineiden määrää elimistössä. Jos yksi tulehduskipulääke aiheuttaa astmaoireita, eivät muutkaan saman ryhmän lääkkeet ole turvallisia. Suurissa potilasaineistoissa ibuprofeeni on ollut vähiten vakavia haittoja aiheuttanut perinteinen tulehduskipulääke. Tämä voi osittain johtua siitä, että sitä on käytetty oikein eli on vältetty liian suuria annoksia.

10. Särkylääke estää krapulaa, jos sen ottaa heti juomisen jälkeen.

Hm, totta... Nukkumaan mennessä otettu särkylääke voi vähentää aamuista päänsärkyä, mutta ei muita krapulan oireita. Ehdottomasti tehokkaampi krapulan esto on juoda vähemmän. Viimeistään vanhenemisen (viisastumisen?) myötä useimmat huomaavat, että joka toinen lasillinen voi olla vettäkin. Ja harva suree aamulla että olisinpa ottanut vielä yhden paukun...

11. Jos kipua ei lääkitse, se voi kroonistua.

Totta. Tämä ei tarkoita satunnaista päänsärkyä, mutta pidempiaikaisissa kiputiloissa oikea ja tehokas hoito on aiheellista, jotta kipu ei jää pysyväksi. Jos kipu jatkuu, sen syy on pyrittävä selvittämään, jotta voidaan valita paras hoito.

Lääkitys on harvoin ainoa hoito, usein tarvitaan muita toimenpiteitä ja hoidettavan aktiivista osallistumista kuntoutukseen.

Särkylääkeväittämiin vastasi ylilääkäri Pirkko Paakkari Lääkelaitoksesta.

LUE LISÄÄ jännityspäänsärystä.