Migreeni on sitkeä ja kova vastus, mutta tehokkaan hoidon etsiminen kannattaa. Jos ensimmäinen tai toinen lääke ei toimi, vielä on vaihtoehtoja. Uusin on ryppypistoksista tuttu botox.

Kipu sykkii kovana toisella puolella päätä. Oksettaa, äänet ja valo tuntuvat raastavilta. Onko tämä migreeniä?

— Kun potilas kertoo vielä vetäytyvänsä säryn aikana pimeään huoneeseen lepäämään, diagnoosi on jo aika varma, neurologian erikoislääkäri Ville Artto HYKSistä toteaa.

Omin voimin ja käsikauppalääkkeillä ei ole fiksua sinnitellä vuosikausia. Migreeni on sairaus, jota osataan hoitaa.

Kohtalotovereitakin on: migreeni on tuttua joka 6. naiselle ja joka 20. miehelle.
Migreenin vastaisessa taistossa on tärkeintä tunnistaa, mitkä asiat altistavat juuri minut kohtauksille. Toisilla se on pähkinät, voimakkaat juustot tai punaviini, toisilla epäsäännöllinen syöminen ja unirytmi. Myös kirkkaat valot, kuten kevätaurinko ja säiden voimakkaat vaihtelut voivat laukaista kohtauksen.

— Kannattaa kuulostella itseään. Kun oppii tunnistamaan, mitkä aiheuttavat migreeniä, pystyy välttämään kohtauksia tai osaa ainakin varautua niihin.

Oma cocktail kokeilemalla

Osa selviää migreenistään ilman reseptiä myytävillä särkylääkkeillä tai vain levolla. Jos näin on, voi olla tyytyväinen eikä järeämpiä hoitoja tarvitse hamutakaan.

Särkylääkkeen käytössä on yksi ohjenuora yli muiden: sitä on otettava heti riittävän iso annos. Se tarkoittaa esimerkiksi parasetamolia tai asetyylisalisyylihappoa 1 000 mg tai ibuprofeenia 800—1 200 mg. Pienten annosten napsiminen useita kertoja ei katkaise kohtausta vaan pitkittää sitä.

Kun kipu on kovaa ja haittaa toistuvasti elämää, ei pidä sinnitellä reseptivapailla tuotteilla. On aika kokeilla migreenin täsmälääkkeitä, triptaaneja. Ne supistavat kohtauksen laajentamia verisuonia ja estävät kipuimpulssin kulkemisen aivoissa.

Triptaaneja on seitsemän, ja ne on kaikki todettu tehokkaiksi. Sopivin löytyy kokeilemalla — etukäteen ei voi tietää, mikä kenelläkin toimii parhaiten.

— Migreenin taustalta arvellaan löytyvän kymmeniä, jollei satoja sairaudelle altistavia geeniä. Ei ole vain yhtä migreeniä, ja siksi hoidonkin on oltava räätälöityä, Artto korostaa.

Joskus apu löytyy täsmälääkkeen ja tulehduskipulääkkeen yhdistelmästä. Cocktailiinsa voi liittää vielä pahoinvointilääkkeen, joka voimistaa lääkkeiden imeytymistä.

Kaikissa migreenin kohtauslääkkeissä on muistettava, ettei niitä saa napsia päivittäin. Jatkuva tulehduskipulääkkeiden syönti voi aiheuttaa mahahaavan ja lääkepäänsäryn.

Myös triptaaneista voi saada lääkepäänsäryn: liikaa käytettynä särkylääkkeet eivät lievitäkään kipua vaan ylläpitävät sitä. Triptaanien turvallisen käytön rajana pidetään 10 päivää kuukaudessa.

Parempi estää ennalta

Jos migreeni jysähtää päälle useammin kuin kolme kertaa kuukaudessa, lääkäri harkitsee estolääkkeitä. Ne vähentävät sairauspäiviä ja tehostavat joillakin myös kohtauslääkkeiden vaikutusta.

Ennen lääkekokeiluja suositellaan päänsärkypäiväkirjan pitämistä. Kuukauden kirjanpito kohtauspäivistä, oireista ja niihin käytetyistä lääkkeistä kertoo lääkärille paljon sairauden luonteesta. Myös itselle voi paljastua yllättäviä asioita, vaikkapa kohtausten yhteys raskaisiin urheilusuorituksiin, valvottuihin öihin tai kuukautisten alkamiseen.

Migreeniin ei ole omaa estolääkettä, vaan kohtauksia pyritään pitämään poissa verenpaine- ja epilepsilääkkeillä sekä vanhanpolven masennuslääkkeillä. Valintaan vaikuttaa se, mitä muita sairauksia tai vaivoja on.
 

Univaikeuksista tai niska- ja hartiasäryistä kärsivälle voi soveltua trisyklinen masennuslääke.

Kohonneet verenpainearvot taas saattavat hoitua samalla kuin migreenikin, kun estolääkkeeksi otetaan verenpainelääke. Mutta jos tuolilta nouseminen normaalistikin huimaa, verenpainelääke saattaisi madaltaa jo ennestään alhaisia paineita liikaa.

Estolääkkeet eivät lopeta kohtauksia kokonaan, mutta jo määrän puolittuminen tekee elämästä siedettävämpää.

Tehokkaan ja sopivan estolääkkeen valinta ei aina onnistu ensimmäisellä kerralla. Hyvään lopputulokseen päästäkseen kannattaa nähdä vähän vaivaa. Joskus joudutaan turvautumaan kahden tai jopa kolmen lääkkeen yhdistelmään.

Uusia lääkkeitä odotetaan

Migreenin hoidon todellinen mullistus tapahtui 1990-luvulla, kun triptaanit tulivat apteekkeihin. Uusia täsmälääkkeitä on odotettu jo vuosia, mutta ainakaan vielä ei ole tihkunut tietoja siitä, että valmista olisi tullut.

Uusin hoitomuoto on paremmin kauneudenhoidosta tunnettu botox. Botuliinipistoksia antaneet lääkärit huomasivat, että samalla kun naamarypyt silottuivat, lähtivät pääsärytkin.

Pään, niskan ja hartian seudulle pistettyjen piikkien vaikutus voi kestää kolmisen kuukautta, joillakin jopa pidempään. Botoxin hyödyistä on näyttöä niillä, joilla on kuukaudessa vähintään 15 migreenipäivää.

— Botox on yksi vaihtoehto, josta toiset migreenikot tuntuvat hyötyvän huomattavasti, toiset eivät lainkaan, Artto toteaa.

Myös rentoutusta käytetään migreenin, kuten muidenkin pitkäaikaisten kipujen, hoidossa. Kuvantamistutkimuksista tiedetään, että rentoutusharjoituksen aikana aivojen kipualueiden aktiivisuus vähenee. Nopeaa, vain sekunneissa tapahtuvaa rentoutumista harjoitellaan psykologin vetämissä ryhmissä.

Suurimmat odotukset tulevaisuuden hoidoissa kohdistuvat CGRP-antagonisteihin. Ne on todettu kaksoissokkokokeissa yhtä tehokkaiksi kuin triptaanit. Niiden etuna on se, että ne eivät supista aivoverisuonia vaan estävät niiden laajenemisen. Ne soveltuisivat myös niille, joille tripaanit eivät valtimosairauden takia käy.

Toinen kehitteillä oleva lääke on 5HT-1F-agonisti, joka sekin sopii verisuonisairaalle migreenikolle.

Luonto tietää

Vaikka migreenikohtaus saattaa tuntua pelottavalta, se on sairaus, joka useimmiten helpottaa ajan myötä. Naisilla helpotusta on odotettavissa vaihdevuosien jälkeen, miehillä jo aiemmin, jos pystyy elämään ilman suuria stressikertoimia.

Parasta migreenin hoitoa olisikin stressin välttäminen, mikä on helpommin sanottu kuin tehty. Moni migreeniä sairastava huomaa kohtauksen hiipivän päälle juuri, kun suurin kiire alkaa hellittää: kun aikaa vienyt projekti on saatu päätökseen, viikonloppuna tai loman aluksi.

Migreenistä kärsivät osaavat yleensä hoitaa kohtauksen juuri niin kuin kuuluu: painua lepoon pimeään huoneeseen. Osa helpottaa oloaan painamalla otsalleen märän ja kylmän rätin.

— Luonto ajaa toimimaan oikein, Artto toteaa.

Lääkärinä hän käy potilaan kanssa läpi myös sitä, miten elämän voisi järjestää sellaiseksi, että migreenikohtausten määrä jäisi mahdollisimman pieneksi. Säntillisyys on kaiken avain: Ruokarytmi kannattaa pitää säännöllisenä, samoin unirytmi. Viikonloppunakaan ei parane venyttää tunneilla nukkumaanmenoa eikä vastaavasti nukkua puoleen päivään. Se kostautuu voimat vievänä migreeninä.

Nestetasapainostaankin on pidettävä huolta. Rankan urheilusuorituksen aiheuttama nestehukka on muistettava korvata juomisella, ja saunomisessakin kohtuullisuus on paras ohjenuora.

— En minä suomalaisilta mene saunomista kieltämään. Kunhan muistaa juoda riittävästi vettä, Artto naurahtaa.

Lue lisää
Nuoren migreenistä
Migreenistä ja vaihdevuosista
Tunnista vakava pääkipu