Migreeni on sitkeä ja kova vastus, mutta tehokkaan hoidon etsiminen kannattaa. Jos ensimmäinen tai toinen lääke ei toimi, vielä on vaihtoehtoja. Uusin on ryppypistoksista tuttu botox.

Kipu sykkii kovana toisella puolella päätä. Oksettaa, äänet ja valo tuntuvat raastavilta. Onko tämä migreeniä?

— Kun potilas kertoo vielä vetäytyvänsä säryn aikana pimeään huoneeseen lepäämään, diagnoosi on jo aika varma, neurologian erikoislääkäri Ville Artto HYKSistä toteaa.

Omin voimin ja käsikauppalääkkeillä ei ole fiksua sinnitellä vuosikausia. Migreeni on sairaus, jota osataan hoitaa.

Kohtalotovereitakin on: migreeni on tuttua joka 6. naiselle ja joka 20. miehelle.
Migreenin vastaisessa taistossa on tärkeintä tunnistaa, mitkä asiat altistavat juuri minut kohtauksille. Toisilla se on pähkinät, voimakkaat juustot tai punaviini, toisilla epäsäännöllinen syöminen ja unirytmi. Myös kirkkaat valot, kuten kevätaurinko ja säiden voimakkaat vaihtelut voivat laukaista kohtauksen.

— Kannattaa kuulostella itseään. Kun oppii tunnistamaan, mitkä aiheuttavat migreeniä, pystyy välttämään kohtauksia tai osaa ainakin varautua niihin.

Oma cocktail kokeilemalla

Osa selviää migreenistään ilman reseptiä myytävillä särkylääkkeillä tai vain levolla. Jos näin on, voi olla tyytyväinen eikä järeämpiä hoitoja tarvitse hamutakaan.

Särkylääkkeen käytössä on yksi ohjenuora yli muiden: sitä on otettava heti riittävän iso annos. Se tarkoittaa esimerkiksi parasetamolia tai asetyylisalisyylihappoa 1 000 mg tai ibuprofeenia 800—1 200 mg. Pienten annosten napsiminen useita kertoja ei katkaise kohtausta vaan pitkittää sitä.

Kun kipu on kovaa ja haittaa toistuvasti elämää, ei pidä sinnitellä reseptivapailla tuotteilla. On aika kokeilla migreenin täsmälääkkeitä, triptaaneja. Ne supistavat kohtauksen laajentamia verisuonia ja estävät kipuimpulssin kulkemisen aivoissa.

Triptaaneja on seitsemän, ja ne on kaikki todettu tehokkaiksi. Sopivin löytyy kokeilemalla — etukäteen ei voi tietää, mikä kenelläkin toimii parhaiten.

— Migreenin taustalta arvellaan löytyvän kymmeniä, jollei satoja sairaudelle altistavia geeniä. Ei ole vain yhtä migreeniä, ja siksi hoidonkin on oltava räätälöityä, Artto korostaa.

Joskus apu löytyy täsmälääkkeen ja tulehduskipulääkkeen yhdistelmästä. Cocktailiinsa voi liittää vielä pahoinvointilääkkeen, joka voimistaa lääkkeiden imeytymistä.

Kaikissa migreenin kohtauslääkkeissä on muistettava, ettei niitä saa napsia päivittäin. Jatkuva tulehduskipulääkkeiden syönti voi aiheuttaa mahahaavan ja lääkepäänsäryn.

Myös triptaaneista voi saada lääkepäänsäryn: liikaa käytettynä särkylääkkeet eivät lievitäkään kipua vaan ylläpitävät sitä. Triptaanien turvallisen käytön rajana pidetään 10 päivää kuukaudessa.

Parempi estää ennalta

Jos migreeni jysähtää päälle useammin kuin kolme kertaa kuukaudessa, lääkäri harkitsee estolääkkeitä. Ne vähentävät sairauspäiviä ja tehostavat joillakin myös kohtauslääkkeiden vaikutusta.

Ennen lääkekokeiluja suositellaan päänsärkypäiväkirjan pitämistä. Kuukauden kirjanpito kohtauspäivistä, oireista ja niihin käytetyistä lääkkeistä kertoo lääkärille paljon sairauden luonteesta. Myös itselle voi paljastua yllättäviä asioita, vaikkapa kohtausten yhteys raskaisiin urheilusuorituksiin, valvottuihin öihin tai kuukautisten alkamiseen.

Migreeniin ei ole omaa estolääkettä, vaan kohtauksia pyritään pitämään poissa verenpaine- ja epilepsilääkkeillä sekä vanhanpolven masennuslääkkeillä. Valintaan vaikuttaa se, mitä muita sairauksia tai vaivoja on.
 

Univaikeuksista tai niska- ja hartiasäryistä kärsivälle voi soveltua trisyklinen masennuslääke.

Kohonneet verenpainearvot taas saattavat hoitua samalla kuin migreenikin, kun estolääkkeeksi otetaan verenpainelääke. Mutta jos tuolilta nouseminen normaalistikin huimaa, verenpainelääke saattaisi madaltaa jo ennestään alhaisia paineita liikaa.

Estolääkkeet eivät lopeta kohtauksia kokonaan, mutta jo määrän puolittuminen tekee elämästä siedettävämpää.

Tehokkaan ja sopivan estolääkkeen valinta ei aina onnistu ensimmäisellä kerralla. Hyvään lopputulokseen päästäkseen kannattaa nähdä vähän vaivaa. Joskus joudutaan turvautumaan kahden tai jopa kolmen lääkkeen yhdistelmään.

Uusia lääkkeitä odotetaan

Migreenin hoidon todellinen mullistus tapahtui 1990-luvulla, kun triptaanit tulivat apteekkeihin. Uusia täsmälääkkeitä on odotettu jo vuosia, mutta ainakaan vielä ei ole tihkunut tietoja siitä, että valmista olisi tullut.

Uusin hoitomuoto on paremmin kauneudenhoidosta tunnettu botox. Botuliinipistoksia antaneet lääkärit huomasivat, että samalla kun naamarypyt silottuivat, lähtivät pääsärytkin.

Pään, niskan ja hartian seudulle pistettyjen piikkien vaikutus voi kestää kolmisen kuukautta, joillakin jopa pidempään. Botoxin hyödyistä on näyttöä niillä, joilla on kuukaudessa vähintään 15 migreenipäivää.

— Botox on yksi vaihtoehto, josta toiset migreenikot tuntuvat hyötyvän huomattavasti, toiset eivät lainkaan, Artto toteaa.

Myös rentoutusta käytetään migreenin, kuten muidenkin pitkäaikaisten kipujen, hoidossa. Kuvantamistutkimuksista tiedetään, että rentoutusharjoituksen aikana aivojen kipualueiden aktiivisuus vähenee. Nopeaa, vain sekunneissa tapahtuvaa rentoutumista harjoitellaan psykologin vetämissä ryhmissä.

Suurimmat odotukset tulevaisuuden hoidoissa kohdistuvat CGRP-antagonisteihin. Ne on todettu kaksoissokkokokeissa yhtä tehokkaiksi kuin triptaanit. Niiden etuna on se, että ne eivät supista aivoverisuonia vaan estävät niiden laajenemisen. Ne soveltuisivat myös niille, joille tripaanit eivät valtimosairauden takia käy.

Toinen kehitteillä oleva lääke on 5HT-1F-agonisti, joka sekin sopii verisuonisairaalle migreenikolle.

Luonto tietää

Vaikka migreenikohtaus saattaa tuntua pelottavalta, se on sairaus, joka useimmiten helpottaa ajan myötä. Naisilla helpotusta on odotettavissa vaihdevuosien jälkeen, miehillä jo aiemmin, jos pystyy elämään ilman suuria stressikertoimia.

Parasta migreenin hoitoa olisikin stressin välttäminen, mikä on helpommin sanottu kuin tehty. Moni migreeniä sairastava huomaa kohtauksen hiipivän päälle juuri, kun suurin kiire alkaa hellittää: kun aikaa vienyt projekti on saatu päätökseen, viikonloppuna tai loman aluksi.

Migreenistä kärsivät osaavat yleensä hoitaa kohtauksen juuri niin kuin kuuluu: painua lepoon pimeään huoneeseen. Osa helpottaa oloaan painamalla otsalleen märän ja kylmän rätin.

— Luonto ajaa toimimaan oikein, Artto toteaa.

Lääkärinä hän käy potilaan kanssa läpi myös sitä, miten elämän voisi järjestää sellaiseksi, että migreenikohtausten määrä jäisi mahdollisimman pieneksi. Säntillisyys on kaiken avain: Ruokarytmi kannattaa pitää säännöllisenä, samoin unirytmi. Viikonloppunakaan ei parane venyttää tunneilla nukkumaanmenoa eikä vastaavasti nukkua puoleen päivään. Se kostautuu voimat vievänä migreeninä.

Nestetasapainostaankin on pidettävä huolta. Rankan urheilusuorituksen aiheuttama nestehukka on muistettava korvata juomisella, ja saunomisessakin kohtuullisuus on paras ohjenuora.

— En minä suomalaisilta mene saunomista kieltämään. Kunhan muistaa juoda riittävästi vettä, Artto naurahtaa.

Lue lisää
Nuoren migreenistä
Migreenistä ja vaihdevuosista
Tunnista vakava pääkipu

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.