Teet itsellesi karhunpalveluksen, jos vääntäydyt sairaana töihin. Lepo on monesti parasta hoitoa. Se estää jälkitauteja ja suojaa sydäntä. Terveen maalaisjärjen käyttö on paikallaan, kun miettii, onko työkuntoinen vai ei.

 Toiset meistä ovat töissä aina – riippumatta siitä, millainen kunto on. Mitä nyt pienestä lämmönnoususta tai heikosta olosta. Jos jäisin kotiin, kuka ne minun työni oikein hoitaisi, odottaisivat vain kasassa palattuani!

Piittaamattomuus omasta terveydestä voi tuntua sankaruudelta, mutta uhrauksella on toinenkin puoli. Lepo on oleellinen osa monen sairauden hoitoa, ja sen unohtaminen voi johtaa toipilasajan pitenemiseen ja jopa uusiin sairauksiin.

Omaa kykyään kuunnella itseään kannattaa vaalia ja antaa itselleen lupa sairastaa. Ei pidä kuvitella olevansa korvaamaton. Sairaana työpaikalle tuleminen ei ole kenenkään etu.

– Sairaana työssä olevilla ylirasittuneilla tai terveysongelmista kärsivillä on kaksinkertainen riski saada sydäninfarkti tai kuolla sydäntautiin verrattuna niihin, jotka hoitavat sairautensa, Helsingin yliopiston työterveyspsykologian professori Mika Kivimäki painottaa.

Säntillisen sydän sairastuu

Mika Kivimäellä on vankkaa tutkimustietoa väitteensä pohjaksi. Hän on johtanut Työterveyslaitoksessa suomalais-englantilaista tutkimusta, jossa on seurattu 5 000 lontoolaisen virkamiehen terveydentilaa ja poissaoloja töistä.

Työntekijöitä tutkittiin 12 vuoden ajan: kirjattiin ylös kaikki sydäntapahtumat, sepelvaltimotaudista johtuvista rintakivuista sydänkuolemaan.

– Vähäiset sairauspoissaolot ennustivat vähäistä sydäntautivaaraa, kun tarkasteltiin tutkimusryhmää kokonaisuudessaan. Näin ei kuitenkaan ollut niillä työntekijöillä, jotka kärsivät ylirasituksesta tai joiden terveys oli ennestään huono. Yllättäen sydäntauti vaani erityisesti niitä, jotka eivät olleet koskaan poissa töistä, Kivimäki ihmettelee.

Toki suurimmassa vaarassa sydän oli niillä, jotka olivat useimmin ja pisimpään sairauslomilla, mutta heti perässä seurasivat ne, jotka eivät olleet lainkaan sairauslomilla.

– Aloimme miettiä, miksi säntillinen töissäoleminen ennustaa sydämen sairastumista, Kivimäki kertoo.

Stressi tuntuu rinnassa

Merkittävimmässä vaarassa ovat ne työntekijät, jotka ovat hyvin ylirasittuneita. Pitkäkestoinen stressi on rasitus sydämelle, sillä se vaikuttaa autonomisen hermoston toimintaan, hormonitasapainoon ja vastustuskykyyn. Paineen alla myös hyvät elintavat unohtuvat helposti.

Kun stressaantunut tulee sairaana töihin, sydän voi joutua hetkellisesti erityisen koville. Se lisää sydäntaudin puhkeamisen tai sydäninfarktin riskiä huomattavasti.

– Sairaana työhön tulevat pitävät tehtäviään tärkeinä ja kiireellisinä. Näin ajattelevat usein esimerkiksi johtavissa tehtävissä olevat. Heidän elämäntyylinsä on sellainen, etteivät he malta sairastaa ja toipua, Kivimäki kertoo.

Todennäköisin syy aina töissä olevien sydänsairasteluun on se, että heillä on jo ennestään taipumus sydän- ja verisuonitautiin, mutta se ei ole tullut esiin. Näkynyt ehkä vain kohonneina verenpaine- tai kolesteroliarvoina.

– Kun sitten työskentelee sairaana, sydän kuormittuu ja piilevänä ollut sydäntauti puhkeaa.

Työpaikan menetys pelottaa

Eniten sairauspoissaoloja aiheuttavat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Niihin määrätyt sairauslomat ovat pitkiä, samoin kuin mielenterveyshäiriöihin, jotka ovat toiseksi suurin syy poissaoloihin.

Määrällisesti paljon on tietysti tavallisia nuhakuumeita ja hengitystieinfektioita, mutta niiden vaatimat toipumisajat ovat yleensä vain muutaman päivän mittaisia.

Pätkätyö ja kansainvälinen kilpailu tuntuvat työpaikoilla. Työtä on paljon ja sitä tekemässä yhä pienempi joukko.

– Monet ovat äärimmäisen sitoutuneita työhönsä tai pelkäävät omien työpaikkojensa puolesta niin, että ovat valmiita tekemään töitä sairaanakin, Kivimäki toteaa.

Toki pinnaustakin esiintyy, mutta yleensä se on vähäistä. Kun Kivimäen tutkimusryhmä selvitti, pidentävätkö kuntatyöntekijät viikonloppujaan maanantain poissaoloilla, tulos oli hämmästyttävä: maanantaisin ollaan vähemmän sairauslomilla kuin minään muuna arkipäivänä.

– Loppuviikkoa kohti työn rasitukset kasvavat ja sairastelu lisääntyy, Kivimäki tietää.

Kuuntele itseäsi

Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, mietitään, kuinka kasvaneet sairauslomakustannukset saataisiin kuriin. Mika Kivimäki ei pidä sairauslomaruuvin kiristämistä hyvänä ratkaisuna:
– Jos palkitaan siitä, että on valmis tulemaan töihin kunnossa kuin kunnossa, voidaan lisätä jo ennestään suuria sydäntautilukuja.

Terveen maalaisjärjen käyttö on paikallaan, kun mietii, onko työkuntoinen vai ei. Jos tuntee itsensä sairaaksi, ja arvelee levon auttavan, on parasta jäädä kotiin toipumaan. Ihmisellä täytyy olla kyky kuunnella itseään ja lupa sairastaa.

Professori Mika Kivimäki arvelee osaavansa itsensä kuuntelun taidon:

– Pienessä flunssassa saatan tehdä töitäkin, mutta jos olen kuumeessa, jään kotiin sairastamaan. Saatan kuitenkin lukea hieman työpapereita levon lomassa. Tutkijana voin annostella työtä kuntoni mukaan, sillä työtehtävät eivät vaadi ruumiillisia ponnistuksia.

FLUNSSAN JÄLKITAUDIT:

Poskiontelotulehdus kehittyy bakteeriperäiseksi aikaisintaan viikon kuluttua flunssan alkamisesta

  • Oireet nuha, tukkoisuus, liman valuminen nieluun, poski tai hammassärky, yskä
  • Selviää ultraääni-, röntgenkuvasta tai poskiontelopunktiosta
  • Hoito amoksisilliini (laajakirjoinen penisilliini), poskiontelopunktio, jos lääke ei auta

Nielutulehdus yleisin streptokokki A:n aiheuttama, helposti tarttuva ”angiina”

  • Oireet kurkkukipu, kuume, valkeat peitteet nielurisoissa, aristus kaulalla, turvonneet imusolmukkeet, päänsärky ja vatsakipu
  • Selviää nielunäytteestä
  • Hoito penisilliini ja kipulääke, työhön voi palata vuorokauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta

Välikorvatulehdus on usein virusperäinen, joskus streptokokin tai muun bakteerin aiheuttama

  • Oireet kova kipu ja lukkoisuuden tunne korvassa
  • Selviää korvan tärykalvoa tutkimalla
  • Hoito amoksisilliini (laajakirjoinen penisilliini) tai penisilliini bakteeritulehdukseen, tärykalvonpisto pitkittyneeseen tautiin

Keuhkokuume yleensä pneumokokin aiheuttama vakava tulehdus

  • Oireet yskä, kuume ja joskus sekavuus
  • Selviää röntgenkuvasta ja veren CRP-arvosta
  • Hoito penisilliini, sairaalaan, jos kotihoito ei tehoa

Sydänlihastulehdus harvinainen ja hoitamattomana vaaraksi sydämelle

  • Oireet rintakipu, rytmihäiriöt, hengenahdistus ja suhteeton väsymys, voi olla myös oireeton.
  • Selviää EKG:stä, röntgenkuvasta, ultraäänikuvasta tai laboratoriokokeista.
  • Hoito infektio hoidetaan aiheuttajan mukaan ja sydämen vointia seurataan viikon välein parin kuukauden ajan, jolloin fyysistä rasitusta pitää välttää

SYYT SAIRAUSLOMIIN:

  • Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 30 %
  • Mielenterveyshäiriöt 20 %
  • Vammat ja myrkytykset 15 %
  • Hengityselinsairaudet 8 %
  • Verenkiertoelinsairaudet 7 %
  • Muut sairaudet 20 %
Vierailija

Sairasloma kannattaa käyttää

Tuosta nyt on olemassa kaksi puolta. On ne jotka vaan ovat yksinkertaisesti laiskoja ja käyttävät hyväkseen järjeslmää ja hekevat heti saikkea pienimmistäkin oireista. Se on omasta mieletäni myös aivan sieltä, mihin aurinko ei pasita. Sitten on tämä toinen puoli, jotka tekevät tulosvastuullista työtä yksityisellä puolella ja paineet ovat kovat liian tiukoista aikatauluista johtuen. Aiheuttaa valtavaa tressiä ja ylitöineen ja työn hektisyyden takia. Itsellä alkoi rytmihäiriöitä esiintymään...
Lue kommentti
Vierailija

Sairasloma kannattaa käyttää

suomalaiset on ihan hirveästi sairaslomalla, ainakin kaupanalalla. Ei tarvitse olla kuin hammassärky, niin johan haetaan saikkulia. Ja ihme perusteella lääkärit sitä antaakin. Ei suomalaisaia tarvitse kannustaa saikuille, päinvastoin kannattaisi kannustaa oikeasti ahkeruuteen ja yritteliäisyyteen. Jos on selkeä tartuntatauti voi olla pois, mutta jaos on nuha ka "alilämpöä" 35,5 niin ollaan kuolemansairaitaq olevinaan. Ihan turhaa löpinää, sanon minä.
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Otat ratkaisevan askelen kohti parempaa unta, kun tunnistat, mikä sinua valvottaa. Sopivatko nämä oireet sinun unettomuuteesi?

KATKEILEEKO UNI?

Uniapnea on hengityshäiriö, jossa nukkujan ylemmät hengitystiet sulkeutuvat kymmeniäkin kertoja yön aikana eri pituisiksi ajoiksi ja hän havahtuu tai herää monta kertaa yössä.

Uniapnean tunnistaminen voi olla hankalaa, sillä moni ei aamulla muista havahtuneensa vähän väliä hereille. Katkonainen uni vaikuttaa kuitenkin siten, että väsymys jää päälle. Monilla myös päätä särkee ja muisti pätkii. Joskus uniapneasta kertovat vain yöhikoilu tai tihentynyt yöllinen virtsaamistarve.

Jos voimakas väsymys jatkuu, kannattaa hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Ensisijaisena hoitona uniapneassa on painonhallinta. Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa myös ylipainehoito (CPAP) on yleensä tarpeen.

Lue lisää Uniapnea pilaa yön

KUTITTAAKO JALKOJA?

Arviolta 5–15 prosenttia suomalaisista kärsii ajoittain levottomat jalat -oireyhtymästä. Jalkoja kihelmöi, polttelee tai kutittaa levossa ja nukahtaminen vaikeutuu. Reilu 20 prosenttia raskaana olevista naisista kärsii levottomista jaloista etenkin raskauden loppuvaiheessa.

Vaikka oireet olisivat lieviä, moni nukkuu jatkuvasti huonosti. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa samalla unen saantia.

Oireyhtymän sukulaista, periodista raajaliikehäiriötä (PLMD) on vaikeampi tunnistaa, sillä se oireilee pelkästään unen aikana jalkojen liikahduksina. Oireet eivät vaikeuta nukahtamista, mutta rikkovat yöunta ja voivat siten aiheuttaa voimakasta väsymystä päiväsaikaan.

Lue lisää Levottomat jalat – misten rauhaa yöksi?

HERÄTTÄÄKÖ HIKOILU?

Vaihdevuosien alkaessa 45–55 vuoden iässä unen rakenne muuttuu. Jotkut saavat hormonikorvaushoidosta apua uniongelmiin, mutta eivät kaikki. Gynekologi voi määrätä unilääkkeitä, mutta pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon ne eivät sovi.

Menopaussi voi laukaista myös uniapnean. Jos vaihdevuosi-ikäisen naisen uni on katkonaista, hän hikoilee öisin, kuorsaa tavallista enemmän ja myös verenpaine nousee, kannattaa tarkistaa voisiko kyseessä olla uniapnea. Oireet voivat olla lieviäkin.

Lue lisää Mistä yöhikoilu keertoo?

VALVOTKO LIIKAA?

Teini-ikäiset ja nuoret aikuiset kärsivät usein unirytmin viivästymisestä. He saattavat valvova pikkutunneille, vaikka aamulla on menoa. Nuoret elävät eri rytmissä arkena ja viikonloppuna, ja rytmin kääntäminen joka maanantai on haastavaa. Jatkuvan univajeen takia moni nuori pilkkii koulussa eikä pysty keskittymään opetukseen.

Melatoniini auttaa tutkitusti vuorokausirytmin säätelyssä, mutta siitäkään ei ole apua ilman unenhuoltoa eli elämäntapojen muutosta. Vaikka melatoniini on reseptivapaa lääke, sen käytöstä olisi hyvä keskustella lääkärin kanssa.

Lue lisää Unirytmi sekaisin – tee korjausliike

KERTYYKÖ UNIVAJE?

Riittävä unensaanti on usein priorisointikysymys. Moni kärsii kroonisesta unenpuutteesta, koska nipistää jatkuvasti aikaa yöunista. Suurin osa aikuisista tarvitsee unta 7–8 tuntia yössä, mutta harva suo sen itselleen. Teinien unentarve on 9 tuntia ja peruskoululaisen 10 tuntia. Tarhaikäisten lasten tulisi nukkua 10–11 tuntia yössä ja välillä päiväunet päälle.

Unen määrästä ja laadusta huolehtimisen pitäisi olla arkista rutiinia. Jos viikolla kertyy parina yönä univajetta, tutkimusten mukaan univelkoja ei pysty kuittaamaan viikonlopun aikana. ■

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti