Osoittiko mittaus, että ennen normaali verenpaineesi on koholla? Onko huonoa LDL-kolesteroliakin liikaa? Mitä nyt tehdään?

– Hätiköiden ei tehdä mitään, sanoo HYKSin kardiologian klinikan ylilääkäri Markku Kupari. – Kertamittauksessa todettu lievästi (yläpaine yli 140 ja alapaine yli 80 mmHg) tai kohtalaisesti kohonnut (yli 160/90 mmHg) verenpaine ei nimittäin vielä kerro, onko verenpaine koholla pysyvästi.

– Korkeat lukemat voivat olla tilapäisiä, sillä verenpaine vaihtelee kaikilla ihmisillä esimerkiksi vuorokauden ajan ja fyysisen tai psyykkisen rasituksen sekä mittaustilanteen vaikutuksesta, hän perustelee.

Jatkuva psyykkinen stressi voi nostaa verenpainetta, mutta kun stressi vähenee, verenpaine useimmiten palautuu normaaliksi. On tosin vaikea päätellä varmuudella, mikä osa kohonneesta painetasosta mahdollisesti liittyy stressiin.
Korkeita arvoja voi siis satunnaisesti olla aivan terveilläkin ihmisillä.

– Tärkeintä on, että verenpainemittaus uusitaan lievästi tai kohtalaisesti poikkeavan tuloksen jälkeen säännöllisesti viikoittain usean kuukauden ajan. Näin selviää, onko verenpaine todella liian korkea.

Tutkimalla kiinni syihin

Jos monen mittauksen perusteella osoittautuu, että verenpaine on jatkuvasti koholla, on lisätutkimusten aika. Pyritään selvittämään verenpaineen nousun syytä ja sen mahdollisesti aiheuttamia vaurioita kohde-elimissä, erityisesti sydämessä ja munuaisissa. Silloin otetaan laboratoriokokeita, sydänfilmi eli EKG ja usein myös röntgenkuva rintaontelosta.

Kohonneeseen verenpaineeseen löytyy vain harvoin syy, joka voidaan hoitaa pois. Sellaisia ovat muun muassa tietyt munuaisten sairaudet, munuaisvaltimon ahtauma, aortan ahtauma ja jotkin hormonierityksen häiriöt.

Tutkimusten yhteydessä kartoitetaan myös muut verisuonitautien vaaratekijät. Niitä ovat lähiomaisilla nuorella iällä todetut verisuonitaudit, tutkittavan tupakointi, ylipaino ja erityisesti vyötärölihavuus, vähäinen liikunta ja korkea kolesteroli. Jokainen niistä lisää vaaraa sairastua valtimotautiin. Ja jos on diabetes, sydänsairauden riski kasvaa huomattavasti. Miehillä riski on suurempi kuin naisilla ja se kasvaa iän mukana.

Paineet alemmaksi

Kun riskiprofiili on hahmotettu, voidaan päättää hoidon tarpeesta ja siitä, mistä päästä sydämen sairastumisvaaraa aletaan pienentää.

Lievästi tai kohtuullisesti koholla oleva verenpaine ei välttämättä tarvitse lääkehoitoa heti, vaan liikunta ja terveellinen ruokavalio, suolan käytön vähentäminen, painon pudotus ja tupakoinnin lopettaminen voivat pienentää sairastumisvaaraa riittävästi.

Jos huomattavasti ylipainoinen laihtuu kymmenen kiloa, verenpainetaso voi parhaimmillaan laskea 5–10 elohopeamillimetriä (mmHg), mikä on jo suuri muutos parempaan suuntaan.

Jos taas lukemat ovat huomattavan korkeat (yli 180/110), ei pitkää seurantaa tarvita, vaan tutkimukset tehdään ja hoito aloitetaan nopeasti. Paineiden alentamiseen käytetään silloin sekä elämäntapamuutoksia että verenpainelääkitystä. Liian suuret lukemat pitäisi saada normaaleiksi tai ainakin lähelle niitä, muuten uhkana on elinvaurioiden kehittyminen. Korkea verenpaine nimittäin kuormittaa sekä sydänlihasta että valtimoita kaikkialla elimistössä. Sydämen lisäksi erityisesti munuaiset ja aivovaltimot ovat lujilla.

Vajaatoiminta vaanii

Sydämessä korkea verenpaine aiheuttaa vasemman kammion lihasseinämän paksuntumisen.

– Kun sydänlihas joutuu pumppaamaan suurta painetta vastaan, lihas paksuntuu ja sen sidekudospitoisuus lisääntyy.

Seurauksena on, että sydänlihas jäykistyy ja sen toimintakyky heikkenee, Markku Kupari selittää.

– Positiivinen viesti kuitenkin on, että sydänlihaksen liikakasvu voi korjaantua tai ainakin vähentyä, jos ja kun korkea verenpaine saadaan hoidolla palautettua normaaliksi.

Hoitamattomana korkea verenpaine kovettaa ja ahtauttaa myös valtimoita. Se voi johtaa sydämen vajaatoimintaan ja aivoverenkierron häiriöihin, vakavimmillaan aivoverenvuotoon, sekä munuaisten vajaatoimintaan.

Sydämen vajaatoiminta tarkoittaa sitä, että sydän ei pysty pumppaamaan ja kierrättämään verta kyllin tehokkaasti. Jos on kyse vasemman sydänpuoliskon toiminnan vajauksesta, kuten verenpainetaudissa on laita, verentungos keuhkolaskimoissa lisääntyy ja niistä tihkuu nestettä keuhkokudokseen ja keuhkorakkuloihin. Keuhkot jäykistyvät ja hengityskaasujen vaihto vaikeutuu, mikä aiheuttaa hengenahdistusta, ensin rasituksessa ja sairauden edetessä myös levossa.

Vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa myös oikea sydänpuolisko pettää ja verta pakkautuu sydämen oikeaan eteiseen päätyviin valtalaskimoihin. Tästä johtuva nesteen kertyminen näkyy ensimmäiseksi jalkaterien ja nilkkojen turpoamisena.

Markku Kupari kuitenkin muistuttaa, että tällainen turvotus voi johtua monesta muustakin syystä, ei läheskään aina sydämen vajaatoiminnasta.

Pumppu voi toipua

Sydämen toiminnanvajauksen oireita hoidetaan usein nesteenpoistolääkkeillä. Ne eivät kuitenkaan korjaa sydämen rakenteen ja toiminnan vikoja. Näihin vaikuttavia lääkkeitä ovat muun muassa beetasalpaajat ja ACE-estäjät.

– Valitettavasti sydämen toiminnanvajaukseen löytyy parantava hoito kovin harvoin. Jos sen ainoana syynä on korkea verenpaine, tehokas hoito palauttaa sydämen pumppauskyvyn normaaliksi ja korjaa vajaatoimintatilan, Kupari sanoo.

Sen sijaan esimerkiksi sydäninfarktien arpeuttaman sydänlihaksen pumppauskykyä ei ainakaan toistaiseksi pystytä palauttamaan. Lääkkeiden avulla voidaan kuitenkin hidastaa sydämen vioittumista ja ylläpitää tyydyttävää pumppaustoimintaa ja elämänlaatua.

– Sydämen vajaatoiminta vähentää kuitenkin jäljellä olevia elinvuosia ja siksi sen synty pitäisi ehkäistä. Parhaiten se käy, kun verenpaine hoidetaan tehokkaasti.

Sydämen vajaatoiminta on erityisesti iäkkäiden ihmisten sairaus; potilaiden keski-ikä on noin 75 vuotta. Yli 60-vuotiailla kohonneen verenpaineen (yläpaine yli 160 mmHg) hoito vähentää sydämen vajaatoiminnan vaaraa puolella.

Verenpaineen tasosta riippuu, miten pian vaurioita elimistössä syntyy.

Jos yläpaine on toistuvissa mittauksissa koko ajan yli 180–200 mmHg, elinmuutoksia, jotka kuitenkin voivat hoidolla palautua, saattaa kehittyä jo muutamassa kuukaudessa.

Lievästi kohonnut verenpaine vaurioittaa vuosien kuluessa. Sairastumiseen kuluva aika riippuu myös muista sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöistä ja siitä, minkälainen on korkeaa verenpainetta potevan muu terveydentila.

Esimerkiksi diabeetikon kohonnut verenpaine on verisuonistolle paljon haitallisempi ja johtaa ongelmiin huomattavasti nopeammin kuin terveen ihmisen samantasoisesti kohonnut paine. Siksi diabeetikon verenpainetta pitää seurata säännöllisesti. Tehokkaaseen hoitoon täytyy ryhtyä heti, jos paine vähänkin kohoaa.

Valtimot ahtaalla

Jos verenpaineen lisäksi myös huono LDL-kolesteroli on koholla (yli 3,0 tai diabeetikoilla yli 2,5 mmol/l), täytyy tilanteen normalisoimiseen pyrkiä vielä määrätietoisemmin. Nämä kaksi riskitekijää yhdessä lisäävät vaaraa sairastua valtimoiden kovettumistautiin eli ateroskleroosiin. Siinä valtimoiden seinämän sisäkerrokseen kertyy LDL-kolesterolia, tulehdussoluja ja sidekudosta. Valtimot jäykistyvät ja voivat ahtautua.

Vaaralliseksi ahtautunut valtimo muuttuu, kun se tulehtuu.

– Tällaisen kolesteroliplakin pintaan voi syntyä pieni repeämä tai naarmu. Vaurion kohdalle kasaantuu verihiutaleita ja hyytymää, ja ne voivat aiheuttaa suonen tukkeutumisen tai verenkierron pysähtymisen kokonaan. Hyytymä voi myös irrota, jolloin pieniä kokkareita lähtee liikkeelle tukkimaan pienempiä suonihaaroja.

Sydämessä seurauksena on silloin infarkti, jonka koko riippuu tukkeutuneen sepelvaltimohaaran koosta. Aivoverenkierrossa syntyy vastaavasti aivoinfarkti. Suuret valtimot, erityisesti aortta, voivat myös laajentua paikallisesti, jolloin syntyy valtimon pullistuma eli aneurysma. Sellaisen puhkeaminen uhkaa välittömästi henkeä.

Lisävaara aiheutuu, jos potilas tupakoi.Tupakoivilla kolesteroliplakkien repeämisvaara kasvaa muun muassa siksi, että tupakointi lisää valtimoiden tulehtumisen riskiä. Jos tupakointi loppuu ja sen lisäksi verenpaine ja kolesteroli hoidetaan kohdalleen, vakavien infarktien vaara vähenee selvästi.

Valtimoiden kovettumisen seurauksena syntyneitä muutoksia on vaikea parantaa tai poistaa. Valtimotaudin eteneminen ja uusien rasvaplakkien synty voidaan kuitenkin pysäyttää, jos verenpaine ja kolesteroli saadaan laskemaan normaalilukemiin ja elintavat kohenevat.

Paha kolesteroli pois

Mahdollinen vaikka harvinaisempi on tilanne, että vain LDL-kolesterolia on liikaa mutta verenpaine on normaali.

– Silloinkin mietitään verisuonisairauksien kokonaisriskiä. Otetaan siis huomioon ikä, sukupuoli, mahdollinen tupakointi, lähiomaisten verisuonisairaudet ja se, onko ylipainoa tai diabetesta. Kun tämä kartoitus on valmis, voidaan suunnitella sopiva hoito.

Ja jälleen ensimmäinen keino on ruokavalion ja elintapojen remontti: kevyttä kuitupitoista, kasvisvoittosta ruokaa, lisää askelia ja tupakka pois.

Jos tutkittavalta löytyy valtimotauti, kolesterolia alentava lääkehoito on käytännössä aina tarpeen. Jos valtimotaudista ei ole mitään merkkejä, lääkehoitoa ei tarvitse aloittaa, ellei riskitekijöitä ole paljon tai LDL-kolesteroli hyvin korkea korjatusta ruokavaliosta huolimatta.

Tutkimukset osoittavat, että jos LDL-kolesteroliarvoa onnistutaan pudottamaan tasolle 1,5–1,8 mmol/l, kolesterolikertymät ja ahtautumat voivat jopa pienentyä.

Markku Kupari kuitenkin muistuttaa, että kolesterolia alentavan hoidon realistinen tavoite on estää uusien ahtaumien syntyä, parantaa valtimoiden sisäkalvon toimintakykyä ja vähentää mahdollisten plakkirepeämien vaaraa. Valtimotauti pyritään siis ikään kuin rauhoittamaan ja kahlitsemaan paikalleen.

– Varmaan kaikki sydänlääkärit ja -potilaatkin toivovat, että löytyisi jokin hoito tai lääke, jolla valtimot voitaisiin puhdistaa kolesterolista, liiallisesta sidekudoksesta ja kalkkiutumista, Kupari arvelee.

Hän myös uskoo, että jotain sen tapaista joskus keksitäänkin joko tutkimustyön tai onnellisen sattuman seurauksena.

Sydän- ja verisuonitaudit eivät kuitenkaan tällaisillakaan keksinnöillä häviä. Niiden ehkäisy on yhäkin tärkeintä, ja siinä elämäntavoilla on keskeinen asema.

– Terveenä nuorena näitä asioita ei ehkä kovasti jaksa miettiä. Viimeistään varhaisessa keski-iässä kannattaisi kuitenkin muistaa, että se miten elää nyt, heijastuu elämän laatuun myöhempinä vuosikymmeninä.
Sairastumisen jälkeen oma vastuu on tietysti vielä suurempi.

– Hoidon onnistumisessa oma asenne on monesti yhtä tärkeä kuin lääkärin ohjeet, lääkkeet ja muut hoidot, Markku Kupari sanoo.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun verensokeri on pysyvästi koholla, olet sairastunut tyypin 2 diabetekseen. Mikä siihen johtaa, miten sitä voi välttää?

Millaisia ovat alkavan tyypin 2 diabeteksen oireet?

Erityisesti syömisen jälkeen saattaa vähän väsyttää ja raukaista. Suu tuntuu kuivalta ja janottaa, voi ilmetä keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta, näön sumentumista sekä jalkojen puutumista ja pistelyä.

Kun verenkierrossa on paljon ylimääräistä glukoosia, sitä alkaa erittyä myös virtsaan, jolloin virtsaamistarve voimistuu.

Aiemmin puhuttiin vanhuustyypin diabeteksesta, mutta termi on vanhentunut, sillä osa sairastuneista on nuoria. Yhdysvalloissa ja Englannissa sairastuneiden joukossa on myös lapsia ja teiniikäisiä.

Onko löytynyt uusia tekijöitä, jotka vaikuttavat sairastumiseen?

Diabeteksen puhkeamisessa on vielä paljon tuntematonta, mutta ylipainon, vähäisen liikkumisen ja perintötekijöiden lisäksi yksi vähemmän tunnettu riskitekijä on pitkään jatkunut univaje. Jo yksi huonosti nukuttu yö voi pistää verensokeritasot hetkeksi hyrskyn myrskyn. Unen puute kääntää hormonitoiminnan sellaiseksi, että ruokahalu voimistuu, kylläisyyden tunne vähenee ja insuliinin toimintaa heikkenee.

Myös ympäristömyrkyt, kuten raskasmetallit ja torjunta-aineet muuttavat hormonien ja geenien toimintaa. Ympäristömyrkkyjä on esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmateriaaleissa, hygieniatuotteissa, muoveissa ja kaloissa.

Voiko sairastaa tietämättään?

Voi, jopa vuosia tai vuosikymmeniä, sillä tyypin 2 diabetes on usein petollisen vähäoireinen tai oireeton.

Ei ole lainkaan tavatonta, että silmälääkäri huomaa taudin ensimmäisenä. Liika sokeri verenkierrossa saa silmänpohjan pienet verisuonet ratkeilemaan ja vuotamaan.

Joskus äkillisen sydäninfarktin takaa paljastuu tyypin 2 diabetes.

Miksi huomaamaton tautikin on vaarallinen?

Pitkään jatkuessaan korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, sydäntä ja hermostoa.

Silmänpohjan verisuonten vaurioituminen voi jopa sokeuttaa. Jos munuaisten verisuonet vaurioituvat, ihminen voi joutua keinomunuaishoitoon tai elinsiirtoon.

Hermovauriot taas aiheuttavat erimuotoisia tuntohäiriöitä, kuten puutumista, pistelyä ja lämpötunnon vaihtelua raajoissa. Hermojen vaurioituminen voi tehdä myös sen, että ihminen ei tunne esimerkiksi kengässään hiertävää kiveä, jolloin jalat voivat haavautua.

Diabeetikoita myös ientulehdukset piinaavat terveitä enemmän.

Jopa 60–70 prosenttia aikuisiän diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin.

Voiko diabeteksesta parantua?

Tyypin 2 diabetesta pidetään elämänmittaisena sairautena, mutta sen voi hoitaa erinomaiseen tasapainoon syömällä terveellisesti, nukkumalla hyvin ja liikkumalla tarpeeksi.

Osa pääsee lihavuusleikkauksen jälkeen eroon diabeteslääkkeistä. Leikkaus parantaa insuliinin toimintaa ja lisää kylläisyyden tunnetta.

Voidaan ajatella, että jos verensokeri on pysynyt vuoden normaalina ilman lääkitystä, on parantunut.


Mikä on tehokkainta tyypin 2 diabetesta hoitoa?

Tärkeintä on painonpudotus. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikoilla laihduttaminen on kuitenkin terveitä vaikeampaa. Silloin, kun laihtumisesta olisi eniten hyötyä, elimistö pistää kaikin keinoin hanttiin.

Taivaita ei kuitenkaan tarvitse tavoitella, sillä jo pieni, noin viiden prosentin painonpudotus voi saada ihmeitä aikaan.

Lääkehoidossa pyritään valitsemaan valmisteita, jotka eivät lihota tai altista hypoglykemioille ja jotka jopa auttavat laihtumaan. SGLT2-estäjäryhmän lääkkeet poistavat myös glukoosia virtsaan, ja osa diabeetikoista saattaa keventyä sen vaikutuksesta jopa parikymmentä kiloa.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta Käypä hoito -suosituksesta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti