Perheiden työnjakoa ja rahankäyttöä tutkinut Anu Raijas kertoo, miten tulot ja menot jaetaan vanhempien kesken oikeudenmukaisesti.
”Lapsiperheessä rahat eivät kuulu vain sille, joka ne on tienannut. Perheessä molemmille vanhemmille pitäisi jäädä omaa, vapaasti käytettävää rahaa ja menot pitäisi jakaa oikeudenmukaisella tavalla.
Monesti ajatellaan, että reiluinta on, kun molemmat osallistuvat menoihin euromääräisesti samalla summalla. Se logiikka toimii oikeasti vain silloin, kun kummallakin on suunnilleen yhtä suuret tulot. Ei ole reilua, että toinen kituuttaa vanhempainrahalla tai kotihoidontuilla ja toisella on ihan eri elintaso samassa perheessä.
Aina ei ymmärretä, miten hirveän niukat ne kotona olevan tulot voivat olla.
Käytännössä se on useimmiten mies, jolla on isommat tulot, ja nainen kärsii pienistä tuloista. Asia esitetään usein niin, että mies joutuu maksamaan kaiken, mutta aina ei ymmärretä, miten hirveän niukat ne kotona olevan tulot voivat olla.
Pitäisi muistaa, että kyse on vaihtokaupasta. Jos on sovittu, että toinen on kotona ja ottaa siellä päävastuun lastenhoidosta, toinen vapautuu tekemään enemmän töitä ja hänellä on liikkumavaraa ajankäytössä. Toinen antaa perheeseen ja yhteiseen talouteen työpanoksen, toinen tuo siihen rahaa.
Epäreiluun tilanteeseen yleensä vain jotenkin ajaudutaan, ja se johtuu siitä, että raha-asioista ei ole keskusteltu.
Rahasta puhuminen tuntuu olevan monessa parisuhteessa vaikeaa.
Kun on eletty lapsettoman parin elämää, menoista voi välillä joustaa ja vaikka pihistää pari päivää ruuasta, jos on tiukkaa. Lasten kanssa niin ei voi enää tehdä, ja talous saattaa olla yllättävän joustamaton.
Monella perheellä ei ole edes käsitystä siitä, mitä kaikkia menoja heillä on. Jostakin syystä rahasta puhuminen tuntuu olevan monessa parisuhteessa vaikeaa. Aina ei edes tiedetä, paljonko toinen tienaa.
Kun on yhteisiä lapsia, ei voi pitää täysin itsekkäästi kiinni omista palkkarahoistaan.
On kaunis ajatus, että molemmat puolisot toimisivat jotenkin automaattisesti yhteiseksi hyväksi, mutta ihminen on kuitenkin aika itsekäs. Toinen saattaa käyttää kaikki rahansa perheen menoihin ja toinen säästää itselleen. Mutta kun on yhteisiä lapsia, ei voi pitää täysin itsekkäästi kiinni omista palkkarahoistaan.
Naiset voisivat ehkä olla vähän aloitteellisempia siinä, että raha-asiat otetaan puheeksi. Se tarkoittaa, että sovitaan yhdessä raha-asioista ja kirjataan paperille tai Exceliin luvut, paljonko talouteen tulee rahaa ja mitkä ovat pakolliset menot.
Tällainen kartoitus ja reilun rahanjaon sopimus on hyvä tehdä aina, kun talouteen tai perheeseen tulee jotakin muutoksia.
Kaikista oikeudenmukaisin tapa jakaa perheen menot on jakaa ne suhteessa tuloihin. Jos toinen tienaa talouden tuloista 70 prosenttia, hän myös maksaa talouden menoista 70 prosenttia.”
Tutkimuspäällikkö Anu Raijas Kilpailu- ja kuluttajavirastosta on tutkinut lapsiperheiden sisäistä tulonjakoa ja ajankäyttöä.
Meidän Perhe 3/2018
Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.
