Sinisenkirjavat verenpurkaumat voivat pelästyttää. Yleensä pienille, alle kolmen sentin mustelmille, löytyy jokin looginen selitys, mutta joskus hälytyskellojen pitää soida.
Mistä tuokin tuli?
Sinipunertava ja kosketusarka mustelma tuntuu tulleen tyhjästä. Monesti hetken miettiminen kuitenkin paljastaa, että kyseisen kohdan on kolauttanut johonkin.
Mustelma kertoo siitä, että verisuonen seinämä on pettänyt ja verta on päässyt kudoksiin, joissa sitä ei pitäisi olla. Se on siis verenpurkauma ihon alla. Yleensä mustelman syy tulee ulkoapäin, eli jokin kehon ulkopuolinen voima rikkoo suonen.
– Mustelmaherkkyys on geneettistä. Jos on herkkä saamaan mustelmia, niitä voi tulla aika pienistäkin jutuista. Toisilla mustelman syntyminen taas vaatii kunnon törmäyksen kovaan tai terävään kulmaan, selittää yleislääkäri Emilia Lagus.
Hämmennystä herättävät mustelmat, joihin ei kuollakseenkaan osaa yhdistää mitään iskua.
Silloinkin nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että
halkaisijaltaan alle kolme senttimetriä olevat verenpurkaumat eivät yleensä ole vaarallisia.
– Aina mustelma ei vaadi kolausta syntyäkseen. Esimerkiksi silmään ilmestyvä verenpurkauma voi tulla kuin itsekseen. Yleensä mustelmille on kuitenkin ihan looginen selitys, Lagus kertoo.
Onko muitakin oireita?
Joskus mustelman syy on kehon sisällä. Veren koostumuksessa, hyytymiskyvyssä tai verisuonissa ja niitä ympäröivissä kudoksissa voi olla jotain vialla. Kudokset menettävät joustavuuttaan esimerkiksi iän myötä tai taustalla voi olla tulehdus.
Jos mustelmat lisääntyvät ja samalla on muitakin oireita, kuten kuumetta, päänsärkyä ja tahatonta laihtumista, lääkäriin lähtöä ei kannata lykätä. Silloin mustelmien koollakaan ei ole väliä.
– Kuume, päänsärky ja pienet ihottumaa muistuttavat mustelmat ympäri kehoa voivat kertoa esimerkiksi aivokalvontulehduksesta, Lagus toteaa.
Syitä kannattaa lähteä herkemmin selvittämään myös, jos suvussa on verenvuototaipumusta.
Verenvuototautia eli hemofiliaa diagnosoidaan Suomessa noin viisi uutta tapausta vuodessa. Siinä keho ei tuota normaalisti veren hyytymiseen tarvittavia proteiineja.
Tuleeko herkemmin?
Jos isoja mustelmia tulee pienemmästä ja enemmän kuin ennen, niistä kannattaa kertoa lääkärille.
Uutena tullut taipumus saada herkästi mustelmia voi kertoa jopa leukemiasta.
– Syy on silti hyvin harvoin mikään vakava sairaus. Paljon useammin mustelmat lisääntyvät esimerkiksi lääkkeiden vaikutuksesta.
Aspiriini, ibuprofeenivalmisteet ja verenohennuslääkkeet voivat kaikki heikentää veren hyytymistä ja siten altistaa mustelmille. Kortisoni puolestaan ohentaa verisuonten seinämiä, jolloin ne voivat vaurioitua entistä herkemmin.
Varoitus sairaudesta
Jatkuvasti korkealla huiteleva verensokeri heikentää verisuonia. Siksi mustelmat voivat joskus kieliä myös diabeteksesta, tai jos tauti on jo tiedossa, siitä ettei sen hoito ole riittävällä tasolla.
Myös maksasairauksiin voi liittyä herkkyys mustelmille.
Kun maksan toiminta häiriintyy, se ei pysty kehittämään riittävästi veren hyytymiseen tarvittavia aineita, joten mustelmiakin syntyy useammin.
– Rasvamaksassa ja maksan vajaatoiminnassa verenpurkaumat ovat kyllä jo merkkejä siitä, että sairaus on pitkällä. Ne eivät siis ole ensimmäisiä eivätkä ainoita oireita, Lagus huomauttaa.
Ihottuma vai purema?
Aina mustelmia ei edes tunnista mustelmiksi. Joskus outo ihottuma voi saada hakeutumaan lääkäriin ja paljastua vasta siellä pikkuruisten mustelmien pilveksi. Näin voi käydä esimerkiksi patikointireissun jälkeen.
– Fyysisesti vaativa vaellus tai muu liikuntasuoritus voi aiheuttaa neulanpään kokoisia pieniä mustelmia sääriin. Oksentaessa vastaavia voi tulla kaulaan tai kasvoihin, Lagus kuvailee.
Toisaalta mustelmalta vaikuttava läntti voikin olla jotain muuta, esimerkiksi borrelioosia. Silloin poikkeavan värinen laikku ei lähdekään haihtumaan iholta tai muuta väriään punertavasta sinimustaksi, kuten mustelma tekisi.
– Aina jos iholla on muutoksia, jotka epäilyttävät ja huolestuttavat itseä, niitä kannattaa näyttää lääkärille.
Huolestu jäljistä
Mustelmat voivat kertoa myös väkivallasta. Tilastojen mukaan Suomessa raportoidaan joka vuosi yli 30 000 pahoinpitelyä. Siksi ystävän tai lapsen selittämättömistä mustelmista on hyväkin huolestua.
– Jos on syytä epäillä lapsen pahoinpitelyä, siitä tulee tehdä lastensuojeluilmoitus. Aikuiselta ystävältä kysyisin asiaa suoraan, että onko joku toinen aiheuttanut mustelmat. Silloin jäljistä kannattaa ottaa valokuvat ja tehdä rikosilmoitus, Lagus neuvoo.
Väkivallan uhria pitää myös auttaa ottamaan yhteys tahoon, jossa osataan neuvoa tilanteessa eteenpäin. Esimerkiksi Nollalinjan auttava puhelin päivystää vuorokauden ympäri.◆
Asiantuntija: Emilia Lagus, yleislääkäri, Terveystalo.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta
