Jos päätä särkee toistuvasti, neurologi suosittelee pitämään päänsärkypäiväkirjaa. Se auttaa löytämään oikeanlaista hoitoa ja tunnistamaan, mikä kivun laukaisee.
Päänsäryn skaala ulottuu lievästä ja lähinnä ärsyttävästä jomotuksesta lamauttavaan tuskaan. Olipa oma päänsärky millaista tahansa, jokainen haluaa tietää, miten sitä voi vähentää.
Useimmiten päänsärky on hermostollista, kuten migreenissä ja jännityspäänsäryssä. Kummassakin kipu tulee yleensä kohtauksina. Tavallisesti migreeni on jyskyttävää ja toispuoleista. Siihen liittyy myös herkkyyttä valolle, äänille ja hajuille. Olo huononee rasituksessa ja avun tuo lepo. Jännityspäänsärky puolestaan on enemmänkin tasaista ja koko pään alueella tuntuvaa. Siihen auttaa liikunta.
– Rasituksen vaikutuksen perusteella saattaa erottaa nämä kaksi päänsärkyä toisistaan. Joillakin on kuitenkin molempia. Silloin päänsärkypäiväkirja voi auttaa tunnistamaan, mistä on kysymys, kertoo neurologi Marja-Liisa Sumelahti.
Päiväkirja paljastaa
Päänsärkypäiväkirjan pitämisestä vähintään kuukauden ajan on monta hyötyä. Ensinnäkin se auttaa tunnistamaan oman päänsäryn laadun. Toiseksi se paljastaa, miten vaikean ja lievän päänsäryn suhde vaihtelee.
– Se on tärkeä tieto, kun suunnitellaan esimerkiksi migreenin esto- ja kohtauslääkitystä. Kolmanneksi näkyy, montako särkypäivää tulee kuukaudessa ja miten hormonaaliset muutokset vaikuttavat. Muutokset naishormoni estrogeenin tasoissa ovat yksi yleisimmistä migreenin laukaisijoista.
– Kuukautismigreeni tulee monelle yllätyksenä. Se on tärkeää tunnistaa, koska sitä hoidetaan hiukan rotevammin kuin muita migreenejä.
Ehkäise rajoittamatta turhaan
Migreeni vaatii melkein aina lääkehoitoa, mutta sen oireita voi myös ehkäistä ja lievittää omalla toiminnalla.
Tärkeimpänä pidetään altistavien tekijöiden eli triggereiden välttämistä. Yleisiä kohtauksen käynnistäjiä ovat pitkittynyt stressi, unihäiriöt, alkoholi ja tupakka. Joillakin migreenin laukaisee nälkä, toisilla kirkas auringonpaiste tai vilkkuvat valot, voimakkaat tuoksut tai raskas liikunta.
Miten tiukasti näitä asioita kannattaa vältellä?
– Omia altisteita on kyllä hyvä tunnistaa, mutta on harmillista, jos asioiden välttäminen turhaan kaventaa ja rajoittaa elämää, Sumelahti painottaa.
Joku voi esimerkiksi ongelmitta harrastaa liikuntaa tai juoda lasillisen viiniä yhtenä päivänä, mutta seuraavana päivänä sama laukaiseekin kohtauksen. Tämä myös pätee valvomiseen, konsertteihin ja kauppareissuihin.
– On hyvä muistaa, että migreeni on vahvasti perintötekijöissä. Vaikka kohtausta miten välttelisi, se saattaa silti tulla.
Osa on hyvin aistiherkkiä myös kohtausten välillä. He oppivatkin nopeasti himmentämään tietokoneen ja puhelimen näyttöä ja pitämään aurinkolaseja ulkona. Voimakkaita tuoksuja pystyy niitäkin karttamaan ainakin kotioloissa.
Riittävästi aikaa palautumiselle
Säännöllinen unirytmi on tärkeää migreenin ehkäisyssä. Unihäiriöt sen sijaan lisäävät migreeniä, kuten tekee stressikin. Stressihermoston aktivoitumiselle on hyvää vastalääkettä aktivoida sen vastaparia, rentouttavaa hermostoa.
– Omahoitoon kannattaa ottaa rentoutumista, palautumista ja henkistä joustavuutta parantavia harjoituksia. Niistä löytyy varmasti jokaiselle sopivia, koska rentoutua voi niin metsälenkillä kuin joogamatollakin, Sumelahti neuvoo.
Kiireisen työpäivän aikana hengitys saattaa jäädä pinnalliseksi suun kautta hengittämiseksi, mikä aktivoi stressihermostoa entisestään. Rauhallinen hengitys nenän kautta puolestaan rentouttaa koko elimistöä. Siksi voi olla hyvä idea laittaa puhelimen sovellus tai aktiivisuuranneke muistuttamaan syvään hengittämisestä.
Säännöllisesti syötävää
Joillakin tietyt ruoka-aineet, kuten suklaa tai voimakkaat juustot, tai jotkin mausteet voivat laukaista päänsäryn. Silloin niitä on järkevää vältellä. Paras ohje on kuitenkin syödä säännöllisesti. Ateriat kannattaa koostaa ravitsemussuosituksen mukaan, eli runsaasti kasviksia, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljaa. Kasvispainotteinen syöminen helpottaa myös painonhallintaa.
– Erityisesti migreenipotilaan kannattaa pyrkiä normaalipainoon, koska ylipaino on migreenin kroonistumisen vahva riskitekijä, Sumelahti korostaa.
Verensokerin vaikutusta migreeniin ei tunneta sen paremmin kuin että nälkä voi laukaista kivun. Diabeetikolla päänsärkyä voi tulla sekä liian matalasta että korkeasta verensokerista
Etsi kivuton tapa liikkua
Oli päänsärkytaipumusta tai ei, kannattaa harrastaa liikuntaa, joka edistää sydämen terveyttä.
– Pulssia nostavien lajien valinnassa pitää kuitenkin olla tarkkana ja valita sellaisia, jotka eivät itsellä laukaise päänsärkykohtausta.
Estolääkkeet voivat auttaa tässäkin, mutta olennaista on kokeilla, miten oma keho reagoi. Migreenin laukaiseva liikunta on yleensä korkeasykkeistä, ja joillekin voi sopia paremmin pilates kuin kova HIIT-treeni. Pitää vaan kokeilla ja muistaa, että päivän kuntokin vaihtelee: jonain päivänä yksi laji sopii ja toisena ei.
Joskus auttaa sekin, että lisää juomista ennen ja jälkeen hikiliikunnan tai varaa ajan kehonhuollolle heti kovan treenin jälkeen. Tarkista ehkäisymenetelmä Jos päänsärkypäiväkirja paljastaa migreenin liittyvän kuukautiskiertoon, sopiva hormoniehkäisy vähentää kohtauksia.
– Yhdistelmäehkäisypilleri tai muu hormonaalinen ehkäisy sopii oikein hyvin useimmille, joilla on auratonta migreeniä. Se voi auttaa saamaan tilanteen hallintaan, Sumelahti sanoo.
Hormonaalinen ehkäisy ei sovi niille, joilla on veritulpan riskiä lisääviä sairauksia tai elintapoja. Käytännössä se tarkoittaa tupakointia yli 35 vuoden iässä tai jo sairastettua laskimo- tai valtimotulppaa tai verenpainetautia.
Toiseen poikkeusryhmään kuuluu noin kolmannes naisista, joilla estrogeenia sisältävän ehkäisyn aloittaminen voi laukaista migreenin. Joskus voi käyttää gynekologin ohjeilla yhdistelmäpilleriä ilman taukoja, jolloin välttää migreenin laukaisevan estrogeenitason vaihtelun.
– Niidenkin, joilla on aurallista migreeniä, on turvallista käyttää ehkäisyyn keltarauhashormonivalmistetta, Sumelahti huomauttaa.
Migreeni vaikeutuu usein joitakin vuosia ennen menopaussia ja sen jälkeen. Nykyisen tutkimustiedon valossa on turvallista käyttää estrogeenikorvaushoitoa, vaikka migreeni olisi aurallinen. Monilla vaihdevuosiin liittyvät unihäiriöt voimistavat migreeniä ja estrogeenihoito parantaa myös unen laatua.
PIDÄ PÄÄNSÄRKYPÄIVÄKIRJAA
- KUN KIRJAAT YLÖS päänsärkysi, autat sekä itseäsi että lääkäriä ymmärtämään, millaisesta ja miten usein toistuvasta särystä kärsit.
- PÄIVÄKIRJAAN kannattaa merkitä kaikki käytetyt särkylääkkeet ja niiden määrä, arvio kivun voimakkuudesta kunakin päivänä sekä mahdollisten kuukautisten alkamispäivä.
- VALMIITA POHJIA päänsärkypäiväkirjan pitämiseen löytyy esimerkiksi terveyskylä.fi- ja migreeni.org-sivustoilta.
Asiantuntija Marja-Liisa Sumelahti neurologian erikoislääkäri, LT, dosentti, Terveystalo Tampere.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
