Punajäkälä on syyhyn jälkeen viheliäisin kutisija – näin sitä voidaan hoitaa

Alaselkään on ilmestynyt violetinpunaisia läiskiä, joiden päällä kulkee valkeaa rihmastoa. Käsi hakeutuu tämän tästä raapimaan, sillä näppylöitä kutittaa niin vietävästi. Mitä ihmettä tämä on? Aivan kuin iholla olisi punertavaa sammalta.

Tavallaan onkin. Kyse on nimittäin punajäkälästä. Latinankieliseltä nimeltään tauti on lichen planus. Lichen viittaa jäkälään.

Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Toni Aho kertoo punajäkälän olevan siitä erikoinen tapaus, että se ilmestyy erityisiin paikkoihin: nilkkoihin, ranteiden etupuolelle ja ristiselkään. Joskus sitä on myös kyljissä ja kainaloissa sekä säärissä ja reisissä.

Se muodostaa pientä näppylää vieri viereen, jolloin ulkonäkö muistuttaa sammalta. Toisinaan iholle tulee isompia paukamia tai laikkuja. Astetta hankalampi muoto on paksukarstainen hypertrofinen punajäkälä, joka synnyttää hankalasti kutisevia kyhmyjä ja läiskiä.

– Punajäkälä on syyhyn jälkeen viheliäisin kutisija. Kutina on pahimmillaan kuin kroonista kipua, joka voi viedä yöunet ja työkyvyn. Kutinaan, niin kuin läiskiinkin, on onneksi tehokkaita hoitokeinoja.

Polttelua poskissa

Tokaisiko hammaslääkärisi ykskaks yllättäen, että poskissasi ja kielessäsi on jäkälää? Tämä on tavallinen tarina, sillä punajäkälä pesiytyy myös limakalvoille. Se on oma tautimuotonsa.

– Suussa punajäkälä voi olla joko oireeton tai aiheuttaa kirvelyä kuumista, maustetuista ja happamista ruuista ja juomista. Sen kanssa on kuitenkin yleensä helpompi elää, koska se ei näy muille eikä kutise.

Punajäkälää voi ilmaantua myös sukuelinten limakalvoille. Naisilla häpyhuuliin ja miehillä terskaan. Siinä missä sukulaistauti valkojäkälä voi arpeuttaa ja ahtauttaa vaginaa ja johtaa miehillä ympärileikkaukseen, punajäkälä oirehtii genitaaleissa yleensä poltteluna ja kirvelynä.

Mikään punajäkälän muoto ei ole tarttuva, joten se ei siirry seksissä kumppanille.

Joka kymmenennellä punajäkälään liittyy myös kynsimuutoksia, ja joskus harvoin se tulee pelkästään kynsiin.

– Kynnet paksuuntuvat ja niihin tulee pitkittäisiä uurteita. Tätä luullaan joskus kynsisieneksi, ja lääkärikin voi määrätä siihen turhaan sienilääkettä.

Symmetrinen sairaus

Kohollaan olevia punertavia läiskiä molemmissa nilkoissa ja säärissä, ja hermoja raastavaa kutinaa. Aika moni hakeutuu näistä oireista oitis lääkäriin. Ahon mukaan punajäkälä on helppo tunnistaa. Etenkin kun sen luonteeseen kuuluu symmetrisyys. Jos näppylöitä on vasemmassa ranteessa, niitä löytyy oikealtakin puolelta.

– Ihotautilääkärit ja hammaslääkärit tuntevat punajäkälän hyvin, mutta yleislääkärille voi tulla huteja. Äkkiä katsottuna punajäkälä voi sekoittua nokkosihottumaan, jolloin sitä hoidetaan virheellisesti antihistamiineilla.

Nokkosihottumassa paukamat vaihtavat paikkaa, kun taas punajäkälänäpyt pysyvät sitkeästi paikoillaan. Epäselvissä tilanteissa ihosta otetaan koepala, jolloin patologi varmistaa diagnoosin.

Ei voi ennaltaehkäistä

Oliko syynä stressi, jokin lääkeaine, infektio vai perinnöllinen alttius? Punajäkälä lukeutuu autoimmuunisairauksiin, jonka tarkkaa aiheuttajaa ei vielä tunneta. Ahon mukaan kyseessä on kuitenkin sisäsyntyinen sairaus, joka vaatii jonkin laukaisevan tekijän.

Joidenkin verenpaine- ja epilepsialääkkeiden harvinaisena haittana on punajäkälään viittaava ihomuutos. On myös sukuja, joihin on kerääntynyt punajäkälätapauksia. Joskus näppylöitä taas on muodostunut kirurgisen leikkausalueen ympärille.

– Punajäkälä näyttää vaativan, että elimistössä tapahtuu jokin muutos. Se voi olla myös psyykkinen muutos, kuten stressi.

Kun lähtölaukaus on saatu, elimistön tulehdussolut hyökkäävät ihon pintakerroksen soluja vastaan. Tämä käynnistää tulehdusreaktion, joka näyttäytyy ihomuutoksina. Tautia ei voi ennaltaehkäistä, vaan autoimmuunisairauksille tyypillisesti se tulee, jos on tullakseen.

Punajäkälää todetaan yleensä 30–60-vuotiailla. Naisilla useammin kuin miehillä. Vaikka punajäkälästä puhutaan vähemmän kuin vaikkapa psoriaasista, se on lähes yhtä yleinen. Siinä missä psoriaasia on noin kahdella, punajäkälää on 0,5–1 prosentilla suomalaisista.

– Kokemukseni mukaan autoimmuunisairaudet ovat lisääntyneet viimeisen vuosikymmenen kuluessa. Syynä voi olla länsimainen elämäntapa tai sitten lääkäriin hakeudutaan hanakammin.

Tulehdus sammuksiin

Kutiseeko? Jos näin on, punajäkälää tulee aina hoitaa, koska raapimiskierre paksuntaa ja suurentaa läiskiä. Keskivahvat ja vahvat kortisonivoiteet rauhoittavat tulehdusta ja hillitsevät kutinaa.

Paksukarstaisessa tautimuodossa kortisonia voidaan laittaa pistoksina paukamien sisään. Iholle levitetyn kortisoniliuoksen päälle voidaan myös asetella hautova hydrokolloidisidos. Näin kortisoni imeytyy syvemmälle. Sidosta pidetään yön yli tai pari vuorokautta. Kalvojen kanssa voi liikkua sekä käydä suihkussa ja saunassa.

– Tämä on hyvin toimiva jippo, jota toivoisin yleislääkäreidenkin oppivan käyttämään.

Parissa viikossa paukamat yleensä pienentyvät ja ne alkavat reagoida pelkkään voidehoitoon.

Moni pelkää, että kortisoni ohentaa ihoa ja käyttää sitä liian vähän. Ahon mukaan punajäkälä iskee alueille, joissa iho kestää hyvin kortisonia ja sitä voi turvallisesti käyttää paksuja kerroksia. On pakkokin, sillä muuten tulehdus ei rauhoitu.

– Ihon tulehdus on kuin nuotio. Ensin pitää sammuttaa tuli runsaalla vedellä. Sen jälkeen voi siirtyä jälkisammutteluun.

Myös limakalvoille, niin suuhun kuin alapäähän, käytetään kortisonivoiteita. Suun rauhoitteluun voivat auttaa myös purskutteluliuokset.

Hyvä taipumus parantua

Ihon punajäkälä on siitä toiveikas tauti, että sillä on hyvä taipumus parantua. Psoriaasi ja atooppinen ihottuma ovat usein pitkäaikaisia ja niissä joudutaan turvautumaan jatkuvaan lääkehoitoon.

– Punajäkälässä lääkehoitoa ensin kevennetään ja sitten lopetetaan.

Iholla punajäkälän parantuminen ottaa yleensä puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Muut tautimuodot, kuten limakalvojen punajäkälä, voivat kestää pidempään. Joskus tauti uusiutuu, jolloin hoito aloitetaan uudestaan.

– Mitä laajempi alue ja pienemmät näppylät, sitä varmemmin jäkälä paranee. Paksukarstaista jäkälää voi olla hankalampi saada hallintaan, mutta sitkeydellä sekin yleensä onnistuu.

Parantuessaan punajäkälä voi jättää jälkeensä ruskeaa pigmenttiä. Iho voi olla vuodenkin verran kirjava, mutta sävy tasoittuu ajan kanssa.

Tämä artikkeli on julkaistu Hyvä terveys -lehdessä 3/25. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.