Valkosoluarvoni ovat noin kymmenen vuoden ajan vaihdelleet välillä 2,8–3,6. Kaikki muut veriarvot ovat kunnossa. Minulla ei ole sairauksia enkä käytä mitään lääkkeitä. Onko pienestä viitearvosta haittaa, vai pitääkö ottaa luuydinnäyte?

Veren leukosyyttien eli valkosolujen viitearvot ovat 3,6–10,1 E9/l. Numeroiden perässä oleva lyhenne tarkoittaa 109 = 1 000 000 000 eli miljardi valkosolua verilitrassa. Siten litrassa verta valkosoluja on normaalisti 3,6 ja 10 miljardin välillä.

Kysyjän valkosolujen määrä on joskus aivan viitearvojen alarajalla, yleensä sitä pienempi. Laboratoriokokeiden viitearvot määritetään siten, että 95 prosentilla terveistä ihmisistä arvot osuvat niiden väliin. Viidellä prosentilla terveistä henkilöistä arvo voi siis olla jonkin verran niiden ulkopuolella. Kysyjän alin luku 2,8 on jo niin paljon alle viitearvon, että se tuskin kokonaan selittyy ihmisten välisellä normaalilla vaihtelulla.

Mitä alentuneet valkosoluarvot merkitsevät? Valkosoluja tarvitaan elimistön puolustukseen bakteereita ja muita pöpöjä vastaan. Jos solujen määrä on hyvin pieni, sairastutaan herkemmin infektioihin, niiden kulku on rajumpi ja hoito vaikeaa. Tässä tapauksessa tulehduksia ei kuitenkaan tarvitse pelätä. Valkosolujen määrä riittää elimistön normaaliin puolustukseen, eikä epätavallisia tulehduksia kysymyksen perusteella ole ollut.

Valkosoluja on monta eri lajia. Yleisin ryhmä ovat niin sanotut neutrofiilit solut, joita valkosoluista on 40–75 prosenttia. Nämä solut ovat tärkeät bakteerien hyökkäyksen torjunnassa. Bakteeri-infektiossa niiden määrä veressä lisääntyy nopeasti. Neutrofiilejä on tavallaan varastossa pernassa ja muissa sopivissa elimissä, joista ne infektion tullessa siirtyvät nopeasti vereen ja sitä kautta bakteerijahtiin.

Joillakin ihmisillä veressä kiertäviä neutrofiilisiä valkosoluja on tavallista vähemmän mutta varastoissa normaalisti. Kun bakteeri hyökkää, neutrofiilit siirtyvät vereen ja bakteerien torjunta toimii ilman ongelmia. Koska veren valkosoluista puolet tai enemmän on neutrofiilejä, niiden vähäinen määrä näkyy alentuneena valkosolujen kokonaismääränä.

Tavallinen laboratorion perusverenkuvatutkimus ilmoittaa vain valkosolujen kokonaismäärän. Valkosolujen eri lajit selvitetään leukosyyttien erittelylaskennalla eli diffillä. Jos tätä tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty, se kannattaa tehdä seuraavalla kerralla, kun verikokeita otetaan. Jos erittelylaskennassa neutrofiilejä on normaalia vähemmän, mutta muita häiriöitä ei todeta, kyseessä on ilmeisesti edellä kerrottu viaton ilmiö.

Pertti Mustajoki
professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.