Valkosoluarvoni ovat noin kymmenen vuoden ajan vaihdelleet välillä 2,8–3,6. Kaikki muut veriarvot ovat kunnossa. Minulla ei ole sairauksia enkä käytä mitään lääkkeitä. Onko pienestä viitearvosta haittaa, vai pitääkö ottaa luuydinnäyte?

Veren leukosyyttien eli valkosolujen viitearvot ovat 3,6–10,1 E9/l. Numeroiden perässä oleva lyhenne tarkoittaa 109 = 1 000 000 000 eli miljardi valkosolua verilitrassa. Siten litrassa verta valkosoluja on normaalisti 3,6 ja 10 miljardin välillä.

Kysyjän valkosolujen määrä on joskus aivan viitearvojen alarajalla, yleensä sitä pienempi. Laboratoriokokeiden viitearvot määritetään siten, että 95 prosentilla terveistä ihmisistä arvot osuvat niiden väliin. Viidellä prosentilla terveistä henkilöistä arvo voi siis olla jonkin verran niiden ulkopuolella. Kysyjän alin luku 2,8 on jo niin paljon alle viitearvon, että se tuskin kokonaan selittyy ihmisten välisellä normaalilla vaihtelulla.

Mitä alentuneet valkosoluarvot merkitsevät? Valkosoluja tarvitaan elimistön puolustukseen bakteereita ja muita pöpöjä vastaan. Jos solujen määrä on hyvin pieni, sairastutaan herkemmin infektioihin, niiden kulku on rajumpi ja hoito vaikeaa. Tässä tapauksessa tulehduksia ei kuitenkaan tarvitse pelätä. Valkosolujen määrä riittää elimistön normaaliin puolustukseen, eikä epätavallisia tulehduksia kysymyksen perusteella ole ollut.

Valkosoluja on monta eri lajia. Yleisin ryhmä ovat niin sanotut neutrofiilit solut, joita valkosoluista on 40–75 prosenttia. Nämä solut ovat tärkeät bakteerien hyökkäyksen torjunnassa. Bakteeri-infektiossa niiden määrä veressä lisääntyy nopeasti. Neutrofiilejä on tavallaan varastossa pernassa ja muissa sopivissa elimissä, joista ne infektion tullessa siirtyvät nopeasti vereen ja sitä kautta bakteerijahtiin.

Joillakin ihmisillä veressä kiertäviä neutrofiilisiä valkosoluja on tavallista vähemmän mutta varastoissa normaalisti. Kun bakteeri hyökkää, neutrofiilit siirtyvät vereen ja bakteerien torjunta toimii ilman ongelmia. Koska veren valkosoluista puolet tai enemmän on neutrofiilejä, niiden vähäinen määrä näkyy alentuneena valkosolujen kokonaismääränä.

Tavallinen laboratorion perusverenkuvatutkimus ilmoittaa vain valkosolujen kokonaismäärän. Valkosolujen eri lajit selvitetään leukosyyttien erittelylaskennalla eli diffillä. Jos tätä tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty, se kannattaa tehdä seuraavalla kerralla, kun verikokeita otetaan. Jos erittelylaskennassa neutrofiilejä on normaalia vähemmän, mutta muita häiriöitä ei todeta, kyseessä on ilmeisesti edellä kerrottu viaton ilmiö.

Pertti Mustajoki
professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.