Sairastan tautia nimeltä bronkiektasia. 10 vuotta sitten flunssan yhteydessä tuli kirkasta verta suusta, ja tutkimuksissa todettiin keuhkokuvassa muutoksia. En tupakoi. Mikä on taudin ennuste?

Bronkiektasiat ovat keuhkoputken laajentumia. Tätä ei pidä sekoittaa yleisempään keuhkolaajentumaan eli emfyseeman. Keuhkolaajentumassa keuhkojen pienet ilmarakkulat laajentuvat, mikä heikentää hapensaantia ja hiilidioksidin poistumista. Sen seurauksena henkeä ahdistaa helposti. Brokiektasia-taudissa rakkuloihin vievissä ilmaputkissa eli bronkuksissa ilmenee laajentumia.

Bronkiektasioita aiheuttavat tulehdukset keuhkoputkissa. Jos putkien mutkiin jää tulehdusta pesimään, keuhkoputkien seinämä antaa hiljalleen periksi. Tähän putken leventymään jää limaa ja bakteereita, mikä edelleen ylläpitää tulehdusta. Lopuksi voi muodostua säkkimäisiä pussukoita, joissa lima ja bakteerit muhivat jatkuvasti. Bronkiektasiat eivät näy kunnolla tavallisessa keuhkojen röntgenkuvassa. Ne diagnosoidaan nykyään tietokoneviipalekuvauksella.

Näistä bronkiektasioiden pääpiirteistä, limasta ja tulehduksista, voi jo päätellä seuraukset. Keskeinen oire on toistuva yskä ja runsaat yskökset. Etenkin aamulla kellertävää ja usein pahan hajuista ysköslimaa voi tulla runsaasti. Vaikeissa tapauksissa yskää on päivittäin, lievissä vain tulehdusvaiheiden aikana. Tulleen liman seassa saattaa olla verta. Kuumeisia hengitystietulehduksia ilmenee useammin kuin yleensä.

Bronkiektasiat ovat vähentyneet sen jälkeen, kun antibiootit tulivat käyttöön. Hoidon kulmakivenä on tulehdusvaiheiden tehokas antibioottihoito. Hoitoon kuuluu lisäksi mahdollisimman tehokas liman poisto laajentumapussukoista. Käytännössä tämä merkitsee tehokkaan yskimistekniikan opettamista ja hengittämistä ajoittain painetta vastaan. Viime mainittu saadaan aikaan puhaltamalla esimerkiksi vedellä täytettyyn litran limsapulloon.

Ennen vanhaan sairaus oli vaikeampi kuin nykyään. Joissakin tapauksissa jouduttiin poistamaan leikkauksella pahimmin vaurioituneita keuhkojen osia. Nykyään leikkauksia tehdään ani harvoin, sillä hoidon avulla bronkiektasioiden eteneminen voidaan pysäyttää. Tämä tarkoittaa, että ennuste on hyvä.

Pertti Mustajoki
professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.