Olen 23-vuotias nainen ja kysymykseni koskee jalkojen kipuilua. Kummassakin pohkeessani tuntuu aika ajoin viiltävää kipuilua, joka ei ole yhteydessä rasitukseen mutta joka saattaa yltyä istuessa. Tätä samanlaista kivuntunnetta on jatkunut jo useamman vuoden. Olen käynyt työterveys­hoitajan vastaanotolla kertomassa vaivasta, mutta hänen mielestään syytä huoleen ei ollut. Kuitenkin minua huolestuttaa, että voiko kipujen takana olla veritulpan alku tai jotakin muuta vakavaa? Eli onko syytä mennä lääkäriin ja pyytää testejä? Olen perusterve ja liikun muutaman kerran viikossa, syön kolmatta vuotta e-pillereitä.

Jos mikä tahansa kipu on jatkunut useamman vuoden ja varsinkin, jos ei ole muita oireita, voi jokseenkin varmasti sanoa, että kyseessä ei ole veritulppa.
Pohjekipu, joka aiheutuu laskimoveritulpasta, on äkillinen vaiva, johon vielä yleensä liittyy muita oireita, kuten säären turvotusta tai ihon värin muuttumista. Mikäli äkillistä laskimoveritulppaa ei huomata ja hoideta, eikä se etene keuhkoveritulpaksi, tukos hoituu elimistön toimesta viikkojen sisällä eikä yleensä jätä jälki­oireita vuosikausiksi.

Mikä sitten voisi olla ajoittaisen viiltävän pohjekivun syy? Ensimmäiseksi tulee mieleen jokin lihasperäinen vaiva, kramppi tai esimerkiksi lihasrevähdyksen jälkitila. Muitakin syitä voi olla, mutta ne ovat yleensä tulehduksellisia tai rappeutumisilmiöitä eivätkä tunnu kovin todennäköiseltä 23-vuotiaalla perusterveellä henkilöllä. Joskus istuessa paheneva kipu voi johtua selästäkin, mutta ei sekään nuorella ihmisellä erityisen todennäköiseltä vaikuta.

Kuvauksen ja keston perusteella vaiva ei viittaa mihinkään vakavaan ongelmaan, mutta jos se haittaa elämää, kannattaa kuitenkin puhua lääkärin kanssa. Esimerkiksi pohkeen ultra­äänitutkimus voisi selvittää vaivan syitä.
Jos mitään kouriintuntuvaa ei löydy, voisi ajatella keskustelua kävelyyn ja jalan toimintaan perehtyneen fysio­terapeutin kanssa mahdollisten liike- ja venyttelyharjoitusten suunnittelemiseksi.

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.