Olen syönyt kymmenen vuotta lähes yhtäjaksoisesti mielialalääkettä, aluksi fluvoksamiinia (Fevarin), nyt  fluoksetiinia annoksessa 20 mg/vrk. Annostus oli aluksi kolminkertainen. Lääkitys aloitettiin bulimian, masennuksen ja ahdistuneisuuden vuoksi. Lääkkeen käytön olen keskeyttänyt vain raskauden ja imetyksen ajaksi. Olen aina kokenut naisena olemisen ahdistavana synnytyskipuineen ja kuukautisineen.Viime keväänä koin, että olin voinut jo pari vuotta ihan hyvin, ja yritin annosta puolittamalla lopettaa lääkitystä. Kahden viikon jälkeen sain kovat vierotusoireet, ahdisti, syöpötytti, väsytti ja hermostutti. Makasin sängyssä itkien. Oli pakko jatkaa lääkkeen syömistä. En siis ole enää vuosiin käynyt poliklinikalla tai muuallakaan hoidossa (useammankin terapian olen läpikäynyt), koska en koe saavani muuta kuin reseptin. Lääkäriystäväni on kirjoittanut reseptit jo jonkun aikaa.
Mielestäni voin jo huomattavan paljon paremmin ja olen utelias, voisinko elää ilman mielialalääkettä. Olivatko viimeksi lopettaessani ilmenneet hirveät oireet vain lääkkeen lopetukseen liittyviä vierotusoireita, jotka olisivat menneet ohi? Onko näin pitkään jatkuneesta mielialalääkkeen käytöstä haittoja?

Varsin todennäköisesti oireet, jotka ilmenivät parin viikon kuluttua lopetettuasi fluoksetiinin käytön, olivat lääkkeen lopetus- tai vierotusoireita. Kaikkien serotoninergisten masennuslääkkeiden lopettamisen yhteydessä voi ilmetä parissa viikossa ohimeneviä, mutta joskus hyvinkin kiusallisia vierotusoireita. Näiden oireiden kesto riippuu käytetyn lääkkeen puoliintumisajan eli poistumisen nopeudesta elimistöstä.
Muista serotoninergisistä masennuslääkkeistä poiketen fluoksetiini häviää elimistöstä varsin hitaasti.

Tämän vuoksi sen lopettamisen yhteydessä joskus ilmenevät lopetusoireet ovat voimakkaimmillaan 2-3 viikkoa lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen. Lopetusoireet ovat yleensä aina lievempiä, kun lääke lopetetaan annosta asteittain pienentäen.

Neuvoteltuasi lääkkeitä kirjoittavan lääkärituttavasi kanssa Sinun kannattaa kokeilla säännöllisen käytön lopettamista. Koska lopetusoireet kohdallasi ovat varsin voimakkaita, lääkkeen lopetus kannattaa tehdä siirtymällä ensin käyttämään 2–4 viikon ajaksi fluokstettinia annokseen 10 mg/vrk, sen jälkeen vielä ehkä 2–4 viikon ajan 5 mg/vrk. Mahdolliset lopetusoireet lievittyvät ja häviävät 1–2 viikon kuluessa. Jos masennus- ja ahdistusoireet tämän jälkeen palaavat jatkuvina, saatat kuitenkin hyötyä lääkkeen käytän jatkamisesta.

Serotoninergisten lääkkeiden pitkäaikaiskäytöstä ei ole osoitettu olevan muita haittoja kuin mitä niiden käytön yhteydessä voi muutenkin ilmetä. Joillakin henkilöillä nämä lääkkeet voivat kaventaa tunteiden kokemista. Pitkäaikaiskäytössä tavallisimmat haittavaikutukset ovat orgasmin ja ejakulaation estyminen sekä verenvuotoalttiuden lisääntyminen, etenkin jos lääkkeitä käyttää yhdessä särkylääkkeiden kanssa. Serontoninergiset lääkkeet eivät vähennä yleensä trisyklisten masennuslääkkeiden tapaan syljen eritystä ja siten ne eivät lisää hammaskariesta.

Etenkin vanhemmilla ihmisillä nämä lääkkeet voivat joskus aiheuttaa jo lääkehoidon alussa ilmenevää veren natriumin pitoisuuden laskua ja sen aiheuttamaa voimakasta väsymystä. (Lisää aiheesta Huttunen M: Lääkkeet mielen hoidossa, Kustannus Oy Duodecim).

Matti Huttunen
psykiatri ja psykoterapeutti

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.