Hyvä fyysinen kunto keski-iässä voi yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan auttaa välttymään myöhemmältä aivoverenkiertohäiriöltä kuten aivoinfarktilta tai aivoverenvuodolta.

Tutkijat toivovat, että heidän havaintonsa kannustaisivat ihmisiä liikkumaan ja harrastamaan iästä riippumatta.

Tutkimuksen tulokset perustuvat 20 000 yli 45 - 50-vuotiaan 20-vuotiseen seurantaan, jonka aikana 800 osallistujaa sairastui aivoverenkiertohäiriöön.

Osallistujat jaoteltiin ryhmiin sen perusteella, millainen heidän aerobinen eli ns. kestävyyskuntonsa oli. Kun näitä ryhmiä verrattiin keskenään, aivoverenkiertohäiriöt havaittiin 40 prosenttia harvinaisemmiksi parhaimmassa kunnossa olevilla kuin osallistujilla, joiden fyysinen kunto oli heikoin.

Yhteys näkyi senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin monia aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöitä, kuten korkea verenpaine, diabetes ja eteisvärinä-rytmihäiriö. Tämä on tervetullut havainto, sillä aiempien tutkimusten perusteella on jäänyt epäselväksi johtuuko huonoon fyysiseen kuntoon liitetty aivoverenkiertohäiriöiden vaara huonosta kunnosta, vai sairauksista, jotka heikentävät kuntoa ja altistavat aivoverenkiertohäiriöille.

Suomalaisissa liikuntasuosituksissa kannustetaan liikkumaan noin 150 minuuttia viikossa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi reipasta kävelyä. Raskaammalla liikunnalla kuten juoksulla tavoite saavutetaan jo 75 minuutissa.

Tutkimus julkaistiin aivoverenkiertohäiriöihin erikoistuneessa Stroke-tiedelehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Stroke 2016;DOI:10.1161/STROKEAHA.115.011532)
http://dx.doi.org/10.1161/STROKEAHA.115.011532

Runsaasti kahvia juovien on useissa tutkimuksissa nähty välttyvän mm. diabetekselta muita todennäköisemmin, mutta kahvilla saattaa olla suotuisia vaikutuksia myös suolistosyöpää sairastaviin. Tuoreessa tutkimuksessa säännöllinen kahvinjuonti yhdistettiin pienempään riskiin menehtyä suolistosyöpään.Havainnot perustuvat tunnettujen Nurse’s Health Study ja Health Professionals Follow-up Study -tutkimusten aineistoihin. Keskimäärin kahdeksan vuoden seurannan aikana osallistujista 800 menehtyi. Kuolemista 190 johtui suolistosyövästä.Verrattuna osallistujiin, jotka eivät juoneet lainkaan kahvia, vähintään neljä kahvikupillista päivittäin juovien riski menehtyä suolistosyöpään oli 50 prosenttia pienempi. Myös muista syistä aiheutuvat kuolemat olivat heillä vähäisempiä seurannan aikana.Samanlainen yhteys havaittiin analyysissa, jossa huomioitiin syöpädiagnoosia edeltävä ja sen jälkeinen kahvinkulutus. Sekä ennen diagnoosia että sen jälkeen yli kaksi kuppia päivässä kahvittelevien kuolleisuus oli 30–40 prosenttia vähäisempää kuin tasaisesti korkeintaan kaksi kuppia päivässä juovien.Havainnot ovat uusin viittaus kahvin mahdollisiin moninaisiin terveysvaikutuksiin, mutta lukuisista tutkimuksista huolimatta vieläkään ei tiedetä, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat. Kahvin lisäksi hyvin moni muu seikka, joka erottaa paljon kahvia juovat kahvia vieroksuvista, voi selittää tulokset, ja tämän takia tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella.Tutkimus julkaistiin Gastroenterology-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Gastroenterology 2017;DOI:10.1053/j.gastro.2017.11.010)http://www.gastrojournal.org/article/S0016-5085(17)36368-0/fulltext

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Vuosittain noin yksi tuhannesta suomalaisvangista päätyy itsemurhaan, Oxfordin yliopiston tutkimus osoittaa. Luku on kansainvälisesti korkeahko, mutta samaa tasoa mm. Ruotsin kanssa.
Tutkimuksessa analysoitiin 24 suhteellisen varakkaan maan vankilaviranomaisten tietoja vuosilta 2011–2014. Tänä aikana 3 900 vankia teki itsemurhan. Monien Euroopan maiden lisäksi analyysissa oli mukana Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada.Hieman yllättäen vankien itsemurhat olivat suhteellisesti yleisimpiä Pohjoismaissa - missä joka vuosi noin yksi tuhannesta vangista päätyi itsemurhaan – ja Länsi-Euroopassa, Belgiassa, Ranskassa ja Portugalissa. Suurimmat luvut olivat Norjassa ja Ranskassa, missä vuosittain sadasta vangista keskimäärin 1,7 teki itsemurhan. Kun kaikkia maita tarkasteltiin yhdessä, miesvangit päätyivät itsemurhaan kolme kertaa todennäköisemmin ja naisvangit yhdeksän kertaa todennäköisemmin kuin samanikäinen väestö keskimäärin.Tutkimuksessa ei löytynyt yhtä selittävää tekijää maiden välisille eroille, mutta vankien itsemurhat näyttivät olevan yleisempiä maissa, joissa vankeja on väestöön nähden suhteellisesti vähän. Tutkijat pitävät mahdollisena, että näissä maissa vankiloihin päätyy ongelmaisempia vankeja, mutta varmaa tietoa tästä ei ole.Suomessa vuosina 2011–2014 yhteensä 13 vankia teki itsemurhan, joten tapauksia on noin kolme vuodessa. Itsemurha on Suomessa vankien yleisin kuolinsyy.

Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Lancet Psychiatry 2017;4:946–952)http://www.thelancet.com/journals/lanpsy/article/PIIS2215-0366(17)30435-2/abstract

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.