Hyvä fyysinen kunto keski-iässä voi yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan auttaa välttymään myöhemmältä aivoverenkiertohäiriöltä kuten aivoinfarktilta tai aivoverenvuodolta.

Tutkijat toivovat, että heidän havaintonsa kannustaisivat ihmisiä liikkumaan ja harrastamaan iästä riippumatta.

Tutkimuksen tulokset perustuvat 20 000 yli 45 - 50-vuotiaan 20-vuotiseen seurantaan, jonka aikana 800 osallistujaa sairastui aivoverenkiertohäiriöön.

Osallistujat jaoteltiin ryhmiin sen perusteella, millainen heidän aerobinen eli ns. kestävyyskuntonsa oli. Kun näitä ryhmiä verrattiin keskenään, aivoverenkiertohäiriöt havaittiin 40 prosenttia harvinaisemmiksi parhaimmassa kunnossa olevilla kuin osallistujilla, joiden fyysinen kunto oli heikoin.

Yhteys näkyi senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin monia aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöitä, kuten korkea verenpaine, diabetes ja eteisvärinä-rytmihäiriö. Tämä on tervetullut havainto, sillä aiempien tutkimusten perusteella on jäänyt epäselväksi johtuuko huonoon fyysiseen kuntoon liitetty aivoverenkiertohäiriöiden vaara huonosta kunnosta, vai sairauksista, jotka heikentävät kuntoa ja altistavat aivoverenkiertohäiriöille.

Suomalaisissa liikuntasuosituksissa kannustetaan liikkumaan noin 150 minuuttia viikossa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi reipasta kävelyä. Raskaammalla liikunnalla kuten juoksulla tavoite saavutetaan jo 75 minuutissa.

Tutkimus julkaistiin aivoverenkiertohäiriöihin erikoistuneessa Stroke-tiedelehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Stroke 2016;DOI:10.1161/STROKEAHA.115.011532)
http://dx.doi.org/10.1161/STROKEAHA.115.011532

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Maatilalla kasvaneiden tiedetään sairastuvan muita harvemmin allergioihin ja atopiaan, mutta sama näyttäisi koskevan myös eläintilojen lähettyvillä asuvia, vaikka he eivät itse olisi mukana maanviljelyssä. Hollantilaistutkimuksen tulokset perustuvat 2 400 aikuisen terveystietoihin ja vasta-ainetutkimuksiin. Osallistujat olivat 20–72-vuotiaita.Tulokset osoittivat atooppisen ihottuman ja allergioiden olevan noin viidenneksen harvinaisempia osallistujilla, jotka asuivat noin 300 metrin päässä eläintilasta, kuin osallistujilla, jotka asuivat ainakin 500 metrin päässä. Yhteys oli vielä jonkin verran voimakkaampi osallistujilla, jotka olivat viettäneet lapsuutensa maatilalla.

Havainnot tukevat ns. hygieniahypoteesia, jonka mukaan lapsuuden infektioiden vähentyminen on lisännyt monia sairauksia, mm. allergioita ja astmaa. Jos lapset altistuvat monipuolisesti erilaisille bakteereille, eläinhilseelle ja muille allergeeneille, heidän sairastumisriskinsä on pienempi. On kuitenkin myös mahdollista, että eläintilojen lähettyville valikoituu ihmisiä, joilla ei ole atooppisia sairauksia. Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Occupational & Environmental Medicine 2018;DOI:10.1136/oemed-2017-104769)http://dx.doi.org/10.1136/oemed-2017-104769

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.