Ulosteensiirto voi kanadalaistutkijoiden mukaan vähentää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja ja geenejä. Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat vakava terveysongelma, joten tulokset ovat hyvin tervetulleita.

Tutkijoiden havainnot perustuvat kokeeseen, jossa kahdellekymmenelle uusiutuvaa Clostridium difficile -infektiota ja ripulia potevalle annettiin terveiltä luovuttajilta saatuja ulosteensiirtoja. Potilaiden suolistosta otettiin näytteitä ennen siirtoa ja sen jälkeen. Clostridium difficile -infektiota hoidetaan yleensä antibiooteilla, mutta niiden teho on heikohko. Pahimmillaan infektio on hengenvaarallinen.

Näytteiden perusteella potilaiden elimistössä oli antibiooteille vastustuskykyisiä geenejä ja bakteereja selvästi enemmän kuin terveillä verrokeilla. Ulosteensiirron jälkeen potilaiden Clostridium difficile -infektio helpotti ja samalla vastustuskykyiset bakteerit ja geenit vähenivät ja bakteerien kirjo alkoi muistuttaa enemmän terveiden bakteerikantoja. Suotuisat muutokset näkyivät vielä vuoden kuluttua otetuissa näytteissä. Näytteitä verrattiin 87 terveen verrokin näytteisiin.

Jos nyt saadut tulokset varmistetaan uusissa tutkimuksissa, ulosteensiirrot voisivat auttaa lukuisia potilaita, jotka kantavat antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja. Antibioottiresistenttien kantojen yleistyminen on yksi suurimmista terveydenhuollon uhkista.

Ulosteensiirron teho perustuu suoliston bakteerikantojen normalisoitumiseen ja sitä on käytetty Clostridium difficile -infektion hoidossa myös Suomessa. Hoitotulokset ovat olleet erittäin hyviä. Yleensä siirre saadaan lähiomaiselta.

Tutkimus julkaistiin Clinical Infectious Diseases -lehdessä.

UutispalveluDuodecim
(Clinical Infectious Diseases 2016;DOI:1093/cid/ciw/185)
http://cid.oxfordjournals.org/content/early/2016/05/03/cid.ciw185

Köyhät ja pienituloiset yli 65-vuotiaat näyttäisivät sairastuvan dementiaan todennäköisemmin kuin varakkaat ikätoverit. Varakkuus saattaa olla mm. koulutusta vahvempi dementiariskitekijä, brittitutkimus osoittaa.Tutkimuksen perusteella köyhimpään viidennekseen kuuluvat sairastuivat dementiaan 70 prosenttia todennäköisemmin kuin varakkaimpaan viidennekseen lukeutuvat. Yhteys havaittiin riippumatta osallistujien koulutustasosta, asuinseudusta ja monista muista taustatekijöistä, jotka olisivat voineet selittää tulokset.
Varakkailla on monella tapaa enemmän mahdollisuuksia osallistua aivoja stimuloiviin kulttuuririentoihin ja elää monipuolista ja sosiaalista elämää, mikä tutkimusten mukaan ehkäisee tai lykkää muistisairauksia. Myös ruokavalio ja muut elintavat, jotka vaikuttavat dementiariskiin, riippuvat käytössä olevista tuloista. Kaikki muistia ylläpitävät toimet eivät kuitenkaan ole rahasta kiinni. Muun muassa säännöllinen peliharrastus, käsityöt ja nikkarointi on yhdistetty pienentyneeseen muistisairauksien vaaraan. Tutkimuksessa seurattiin 6 200 yli 65-vuotiasta brittiä keskimäärin kahdentoista vuoden ajan. Seurannan aikana 460 osallistujaa eli runsaat seitsemän prosenttia osallistujista sairastui dementiaan.Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(JAMA Psychiatry 2018;DOI:10.1001/jamapsychiatry.2018.1012)https://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/fullarticle/2680571

(2018517) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Psykoosipotilaiden lääkitystä kannattaisi jatkaa ainakin kolmen vuoden ajan, vaikka oireet saataisiin kuriin jo vuodessa. Kärsivällisyys palkitaan muun muassa pienempänä psykoosien uusiutumisriskinä seuraavien kymmenen vuoden aikana.Tiedot käyvät ilmi Lancet Psychiatry -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 180 hongkongilaispotilasta seurattiin kymmenen vuoden ajan. Potilaiden psykoosioireet olivat helpottaneet vuoden mittaisella lääkityksellä, minkä jälkeen heistä puolet jatkoi (400 mg ketiapiinia päivässä) ja puolelta lääkitys lopetettiin.Kymmenen vuoden seurannan aikana psykoosioireet uusiutuivat selvästi useammilla potilailla, joiden lääkitys oli lopetettu aikaisin, ja heistä useammat tarvitsivat jatkossakin psykoosilääkkeitä. Lisäksi he tekivät todennäköisemmin itsemurhan. Itsemurhia ei kuitenkaan ollut kovin paljon.

Tulokset on hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat siihebn, että psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastuvien lääkityksiä kannattaisi jatkaa mielellään kolmen vuoden ajan, vaikka lääkkeet tepsisivät nopeamminkin.
Psykoosi tarkoittaa mielisairautta, jossa todellisuudentaju on huomattavan vääristynyt ja potilaalla on vaikeuksia tunnistaa mikä on totta ja todellista ja mikä ei. Skitsofrenia on yleisin psykoottinen häiriö. Siihen sairastuu noin yksi sadasta. Varsinkin miehillä skitsofrenia johtaa usein syrjäytymiseen, naimattomuuteen ja alhaiseen sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan.Uutispalvelu Duodecim(Lancet Psychiatry 2018;DOI:10.1016/S2215-0366(18)30090-7)http://doi.org/10.1016/S2215-0366(18)30090-7

(000.000) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.