
Rullaluistelu on kesäkaudella hyvä vaihtoehto vaikkapa juoksulle tai pyöräilylle. Rullaluistimet voi vetää jalkaan heti, kun lakaisukoneet ovat pyyhkäisseet kadut puhtaiksi hiekasta ja kausi jatkuu lumien tuloon asti.
Hyvä lenkki rullaillen
10–20 kilometrin rullaluistelulenkki kaksi kertaa viikossa opettaa lihakset rullaluistelun vaatimuksiin ja riittää pitämään lajikunnon terässä. Ennen lenkkiä lämmittelyä ja verryttelyä kaipaavat eniten reiden etu- ja takaosat sekä sisä- ja ulkosyrjät, pakarat ja pohkeet. Hyvän alkulämmittelyn lihaksille saa myös niin, että pakkaa rullaluistimet reppuun, polkee pyörällä rullailutreffeille, venyttelee kevyesti, heittää rullaluistelulenkin ja pyöräilee kotiin venyttelemään.
Sauvat tehostavat rullaluistelun terveys- ja kuntovaikutuksia: niska-hartiaseudun vaivoille voi jättää hyvästit.
Luistellessa on hyvä vaihdella asentoa eli laskea ja kohottaa sitä polven kulmaa muuttamalla. Vaihtelu lepuuttaa lihaksia ja niveliä. Maasto ja tuuliolot pitävät huolen liikunnan muusta tehosta.
Varmista tekniikka
Pääset sujuvasti sisään rullaluistelun vauhtiin ja rytmiin, kun opettelet perustaidot kursseilla. Sen lisäksi saat kavereilta vinkkejä. Heitä riittää, sillä noin miljoona suomalaista on kokeillut tai harrastaa rullailua. Kurssilla opetellaan hallitsemaan kehoa, kaatumaan, jarruttamaan, kääntymään ja ennakoimaan vaaratilanteita.
– Jalkakäytäville ja muille yleisille teille voi lähteä sitten, kun osaa kaatua, nousta ylös, jarruttaa ja kääntyä. Aloittelijan kannattaa silti valita rauhalliset tiet ja tasainen maasto, sanoo tapahtumapäällikkö Lauri Paalasmaa Suomen Luisteluliitosta.
Aiemmin harrastanut palauttaa kevään ensimmäisillä lenkeillä tekniikan rauhassa mieleensä ennen kuin lähtee kiitämään.
Rullaluistelijaa verrataan tieliikennelaissa jalankulkijaan, ja häneen sovelletaan jalankulkijan säännöksiä. Jalkakäytävällä ei saa luistella, jos siitä aiheutuu haittaa muille jalankulkijoille. Jos jalkakäytävää ei ole, on käytettävä pyörätietä, piennarta tai ajoradan reunaa.
Kunnon varusteet
Tarvitset luistinten lisäksi välttämättä kypärän – sama kuin pyöräillessä – ja joukon muita suojuksia kaatumisten ja törmäysten varalta. Tärkeitä ovat polvi-, ranne-, kämmen- ja kyynärsuojat.
Rullaluistimissa eniten kuluvat jarrupalat ja pyörät. Tarkista niiden kunto ja kiinnitykset aina ennen luistelua. Jarrupalat on helppo vaihtaa uusiin. Pyöristä kuluvat nopeimmin yleensä keskimmäiset pyörät. Voit jatkaa pyörien käyttöikää vaihtelemalla niiden paikkaa ja kääntämällä pyörät toisin päin, jolloin pyöristä kuluvat molemmat sivut. Hyvin varustetuista urheiluliikkeistä saa huoltosarjoja, varaosia ja erikoistyökaluja laakereiden irrotukseen.
Pukeudu rullaluistelulenkille riittävän lämpimästi, tuulenpitävästi ja silti kevyesti, ettei vaatetus haittaa luistelua.
Nämä kannattaa osata
- Luisteluasento
Ylävartalo on hieman etukumarassa ja selkä hieman pyöreänä, vatsalihaksissa on hyvä pito. Luistellessa jousta polvista ja työskentele reisillä tehokkaasti. - Luistelupotku
Suuntaa luistelupotku sivulle ja tee se koko pyörästöllä. Tuo jalka potkun jälkeen aivan toisen jalan viereen luistin suoraan eteenpäin. - Jarrutus
Kohota luistimen kärkeä niin, että jarrupala ottaa maahan kiinni. Siirrä sen jälkeen paino jarruttavan jalan varaan. Vauhti ei pysähdy lyhyellä matkalla, joten ennakoi vaaratilanteet ja jarruta ajoissa. - Kääntyminen
Siirrä painoa toiselle jalalle ja käännä luistinta hieman sisäänpäin kallelleen. - Kaatuminen ja nouseminen
Mene ilman vauhtia kyykkyyn, pudottaudu polvillesi ja tue samalla kämmensuojilla maahan. Nouse siitä konttausasentoon, laita toinen jalka vartalon alle ja nouse varovasti pystyyn.
Kysy kursseja kotikuntasi liikuntatoimesta tai Suomen Luisteluliiton verkkosivuilta. Rullaluistelun koulutustoiminnasta vastaa Suomen Luisteluliitto.