Jokainen saavuttaa hyvän olon omalla tavallaan ja kokemus on aina henkilökohtainen. Silti kuvailemme noita kaivattuja tiloja usein samoilla sanoilla: onnellinen, rauhallinen, huoleton, vahva, tasapainoinen, luottavainen, energinen, vapautunut, rentoutunut.

Huikaisevan tunteen voi kokea yksin tai muiden kanssa. Yksin ollessakin hyvää oloa sävyttää yhteenkuuluvuuden ja sulautumisen kokemus. Tunnet olevasi yhtä luonnon kanssa tai sen kanssa mitä teet.

– Kun uppoudumme kokemaan tai tekemään jotain itsellemme mieluista, antaudumme hetken valtaan. Voimme saavuttaa niin sanotun flow-tilan. Sille on ominaista syvä keskittyminen ja sitä seuraa tasapainon, turvallisuuden ja voiman tunne, valmennuskonsultti Jukka Kataja sanoo.

Vahvista hyvää oloa

Pitäisikö mukaviin kokemuksiin palata silloin, kun on haluton tai stressaantunut olo?

– Kyllä. Hyvää oloa kannattaa vahvistaa, koska se ehkäisee väsymystä ja kyllästymistä, Jukka Kataja sanoo.

Hyvää oloa voi vahvistaa lyhyellä keskittymisharjoituksella ja käymällä mielikuvissa läpi sen hetken tunnetta ja tilannetta. Olotila varastoituu kehoon ja jää muistiin kuin pyörällä ajamisen taito. Mielikuvien avulla voimme rentoutua ja parantaa elämäämme. Voimme mielessämme luoda myönteisiä kuvia siitä, mitä haluaisimme kokea ja millaista haluaisimme elämämme olevan.

Hyvän olon muistoja voi vahvistaa ankkuroimalla ne tiettyyn paikkaan. Tai ne voi palauttaa esineiden avulla. Purjeveneen pienoismalli, kivi, valokuva tai maskotti muistuttaa hyvästä tunnekokemuksesta.

Monta tietä rentouteen

Rentoutuminen on luonnollista ihmiselle, joka elää lähellä luontoa. Hän yksinkertaisesti heittäytyy selälleen nurmikolle ja nauttii elämästä. Hyvää oloa voi varastoida itseensä harjoittelemalla aktiivisesti rentoutumista. Kun lihakset rentoutuvat, myös mieli päästää irti ja kielteiset tunteet poistuvat.

Rentoutuneisuuden tilaan voi päästä monin eri tavoin: ajatusten ja mielikuvien voimin tai fyysisin keinoin. Kaikissa menetelmissä vaikutetaan lihasrentouteen keskittymällä ja tahdon avulla. Taiji, jooga, kävely ja venyttely ovat erinomaisia keinoja hakea rentoutusta. Rentoutuminen on henkinen kokemus silloinkin, kun siihen yhdistyy fyysinen rasitus. Monille jokin aktiivinen, fyysinen menetelmä on aluksi helpompi keino rentoutua kuin suggestiomenetelmät.

Osaat parantaa itsekin

Jännitä–laukaise-rentoutus toimii kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvin: Mene selinmakuulle, löysää vaatteita, riisu kengät. Raajat ovat vapaasti sivuilla. Jännitä ja päästä rennoiksi ensin jalat, sitten pakarat, reidet. Etene näin lihas lihakselta jännittäen ja jännitystä laukaisten päälakeen asti. Lepää siinä ja anna mieluisten mielikuvien virrata. Näin pääset nopeasti irti arkitodellisuudesta, rauhoitut ja saat voimaa.

Rauhoittumis- ja suggestiomenetelmissä rentoutuja hiljentyy sisäiseen maailmaansa tai suggeroi itsensä rennoksi. Jukka Kataja suosittelee seuraavaa menetelmää: Joka aamu herättyäsi ja joka ilta ennen nukkumaan menoa sulje silmäsi ja keskity. Toista vähintään 20 kertaa hiljaa hyristen lausetta: Päivä päivältä ja joka suhteessa voin paremmin ja paremmin. Menetelmän taustalla on ajatus, että ihmisessä itsessään on parantavan energian lähteet, jotka hän voi saada pulppuamaan ajatusten ja sanojen voimalla, niitä toistamalla.

Voimia voi kerätä myös valokuva-albumiharjoituksella: Ota hyvä, mukava asento. Mene mielikuvissasi lempipaikkaasi. Avaa siellä valokuva-albumi, jossa näet itsestäsi kuvia elämäsi tärkeissä, hyvissä hetkissä. Aloita varhaisista vaiheista ja tule kohti nykyhetkeä, valokuvaan, jossa olet siinä, mielipaikassasi. Jatka sitten vielä kuvien katselua tulevaisuuden hyvistä hetkistä.

Kevyt olo ruokapöydästä

Voimme myös ruokavaliolla vaikuttaa mielen tasapainoon ja siihen, että virkeä, hyvä olo säilyy mahdollisimman tasaisena koko päivän. Ravitsemuskouluttaja Jouko Pursiainen sanoo, että tuoreina nautitut vihannekset, kasvikset, juurekset ja marjat pitävät verensokerin ja mielialan tasaisena, kun niitä nauttii aterioilla säännöllisesti päivän mittaan.

Kesällä kannattaakin syödä mahdollisimman paljon tuoretta ruokaa, kun sitä on helposti saatavilla. Suoraan lähipelloilta, pensaista ja metsistä saatu ruoka sisältää runsaasti ”auringon energiaa”, vitamiineja ja kivennäisaineita. Arvokkaat antioksidantitkin säilyvät parhaiten, kun et kypsennä kasviksia. Liikakilot karisevat, kun ruokavalio kevenee.

Nestetasapainosta pitää muistaa huolehtia, koska kesällä hikoilemme tavallista enemmän. Vettä tulee juoda runsaasti – se pitää olon virkeänä. Jouko Pursiainen kehottaa suosimaan ruokavaliossa lisäksi kokojyväviljasta valmistettua puuroa, leipää ja leseitä valkoisen viljan sijaan sekä kalaa ja kevyttä vaaleaa lihaa, kuten kanaa tai kalkkunaa. Paljon kuituja sisältävä ruokavalio auttaa suolen toimintaa, ehkäisee ummetusta ja pitää nälän.

– Elimistö saa ravinnon hyvät aineet sitä nopeammin käyttöön, mitä paremmin ruoan pureskelee, Jouko Pursiainen muistuttaa rauhallisesta syömisestä.

Uusia elämyksiä liikunnasta

Liikunta kesäluonnon keskellä vaikuttaa vahvasti mieleen: rentouttaa ja ravitsee mielikuvia. Kesällä monet innostuvat myös
kokeilemaan itselleen uusia lajeja ratsastuksesta melontaan.

– Kesällä voi kokeilla vaikka suolla kävelyä. Suolla joutuu nostelemaan jalkoja, ponnistelemaan ja käyttämään voimaa. Suon hiljaisuus, äänet, tuoksut ja maisema tyynnyttävät mielen, Jukka Kataja innostaa.

Metsässä epätasaisessa maastossa kävellessä käytämme monipuolisesti kehomme pieniä ja suuria lihaksia. Tasapaino kehittyy, kun joudumme väistelemään juuria ja kiviä, kiipeilemään ja puikkelehtimaan. Voimme samoilla metsäpoluilla pitkälle syksyyn, ja sitten alkaakin jo hiihtokausi. Hyötyliikunta lisääntyy kesäisin roimasti, kun matkat taitetaan pyörällä tai kävellen. Hoidamme vaivihkaa kuntoamme, kun teemme puutarhatöitä, laskemme verkkoja, marjastamme ja sienestämme.

Kesällä liikunta on sosiaalisempaa kuin talvella: pelataan joukkuepelejä, jumpataan porukalla puistoissa, osallistutaan kirkkovenesoutuihin ja juoksu- ja pyöräilytapahtumiin.

– Kun muistelet kesän hyviä liikuntakokemuksia, käynnistyvät hermostolliset ja hormonaaliset prosessit kehossasi ja herättävät tarpeen lähteä liikkumaan, Jukka Kataja sanoo.

Mitä vähemmän vaivannäköä, kulkemista, välineitä ja erityistä osaamista liikunta vaatii, sen helpompi se on omaksua tavaksi.

Energiaa koko vuodeksi

Aktiivilomailijat harrastavat liikuntalomia, käyvät maalaus- ja kirjoittajakursseja ja oppivat niillä uusia taitoja tai vahvistavat entisiä. Aktiivisinkin ihminen kaipaa myös joutenoloa, jolloin ei ole ole päämääriä, pakkoja eikä velvollisuuksia vaan voi antautua hetken valtaan.

– Joutenolosta ja hyvistä kokemuksista varastoituu energiaa padoksi asti. Kun nostat porttia syksyllä, energiaa virtaa solkenaan, Jukka Kataja kuvailee.

Hän neuvoo päästämään virtaa hallitusti valloilleen, jotta pato ei tyhjene ensimmäisenä työpäivänä loman jälkeen.

– Hyvien hetkien kokemuksilla ja mielikuvatyöskentelyllä voit virtauttaa voimaa tasaisesti loman jälkeen.