Kaikki väsyvät joskus lapsiperhehärdelliin. Tulee riitoja, joista äiti ja isä tuntevat syyllisyyttä.
Vanhemmuuttaan voi harjoitella ruuhkataidot ohjelman avulla.

Ruuhkataidot ohjelma syntyi lääkäri Kaisla Joutsenniemen ja tutkija Veera Mustosen omakohtaisista kokemuksista ja havainnoista. He ovat laatineet kymmenen taitoa, joita voi lapsiperheissä harjoitella:

  1.      Lisää nautintoja vanhemmuuteen.
    Esimerkki: tee joka viikko asioita, joista tulee hyvä mieli (pyöräretki, suklaakakun leipominen tai soitto ystävälle.)
  2.     Läsnäolon taito.
    Esimerkki: Keskity yhteen asiaan kerralla (sulje televisio, kun et enää katso sitä).
  3.     Hyväksymisen taito.
    Esimerkki: Kerää lista asioista, joita et aio tehdä niin kauan kuin lapset ovat pieniä (en järjestä kahdeksan hengen illallisia, emme aloita kattoremonttia).
  4.     Tuntemisen taito.
    Esimerkki: Kiireessä havaitset perheenjäsenissä vain kritisoitavaa, mutta päätä kiinnittää seuraavan viikon ajan erityistä huomiota lapsesi myönteiseen käytökseen.
  5.      Välittämisen taito.
    Esimerkki: Tarjoudu lapsenvahdiksi naapurille.
  6.     Joustavan ajattelun taito.
    Esimerkki: Lapsi oppii soveltamaan uutta näkökulmaa, jos pyydätkin häntä opettamaan sinulle jotain, mitä hän on on sinä päivänä oppinut (uuden lorun tai leikin päiväkodissa).
  7.      Optimistisen ajattelun taito.
    Esimerkki: Rohkaise lapsia kokeilemaan uusia asioita ja uskomaan mahdollisuuksiinsa (voit ehkä itsekin oppia siitä).
  8.     Hyveen taito.
    Esimerkki: Valitse omista vahvuuksistasi yksi, jota haluat erityisesti kehittää (”Olen ystävällinen ja antelias sekä avarakatseinen”).
  9.     Jämäkkyyden taito.
    Esimerkki: Esitä yksi selkeä ja tarkka pyyntö (”Minä haluaisin, että laitatte takit suoraan omaan naulakkoon eikä lattialle läjään”).
  10.      Arjen ja leikin imu.
    Esimerkki: Lapsia voi joskus houkutella rutiineihin lisäämällä sääntöjä (Iltapuuhat hoidetaan yhdellä jalalla hyppien)

Lue Lisää: Ruuhkataidot - Iloa vanhemmuuteen. Kaisla Joutsenniemi ja Veera Mustonen, Duodecim 2013.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.