Kysyisin fruktoosin vaarallisuudesta, kun sitä ei enää suositella käytettäväksi esim. maksarasituksen vuoksi. Kuitenkin esimerkiksi Piltti-lastenruoissa on fruktoosia. Kuinka suuri määrä fruktoosia vuorokaudessa on terveydelle haitaksi?

Fruktoosi eli hedelmäsokeri on luonnossa esiintyvä sokeri. Sitä on sellaisenaan että tavallisen sokerin eli sakkaroosin osana. Hedelmäsokeri on makeampaa kuin tavallinen sokeri ja sitä on aikoinaan suositeltu diabeetikoiden ruokavalioon tavallisen sokerin sijasta, koska sitä tarvitaan vähemmän. Nykyisin diabeetikoillekin suositellaan tavallisen sokerin käyttöä, kunhan määrä pysyy kohtuudessa eli alle 50 g päivässä. Tähän määrään sisältyy niin ruokiin lisätty sokeri kuin tuotteiden, kuten makeutettujen jogurttien ja viilien, makeisten, mehujen ja leivonnaisten, sokeri.

Fruktoosin vaikutukset aineen­vaihdunnalle nousivat keskustelun- aiheeksi muutamia vuosia sitten, kun muutamassa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että runsas fruktoosin saanti ruokavaliosta huononti maksan aineenvaihduntaan. Lähinnä tutkimuksissa on katsottu juomissa käytetyn makeuttajan – runsaasti fruktoosia sisältävän maissisiirapin – vaikutusta. Runsas sokeroitujen juomien käyttö on tutkimuksissa ollut yhteydessä mm. kohonneeseen verenpaineeseen, rasvamaksaan, veren poikkeaviin rasva-arvoihin, insuliiniresistenssiin eli heikentyneeseen insuliinin tehoon elimistössä, tyypin 2 diabetekseen ja lihavuuteen.

Erityisesti nuoret ovat tutkimusten mukaan herkkiä fruktoosin epäedullisille vaikutuksille. Myös Suomessa on tehty ansiokasta tutkimusta fruktoosin vaikutuksista ja havaittu mm. maksan rasvoittumista ja veren rasva-arvojen huononemista.

On tärkeää huomata, että sokeri­pitoiset juomat tuovat helposti runsaasti energiaa ruokavalioon. Tämän vuoksi juuri juomat ovat nousseet keskustelun ytimeen fruktoosin haitallisista vaikutuksista puhuttaessa. Jo lasillinen sokeroitua juomaa päivässä säännöllisesti käytettynä voi vaikuttaa haitallisesti.

Kun verrataan juomien sisältämää fruktoosimäärää esim. lastenruokien fruktoosimäärään, vaikka niihin onkin fruktoosia lisätty, puhumme aivan eri suuruusluokasta. Hedelmä- ja marjasoseiden käyttöä alle 1-vuotiaiden ruokavaliossa ei siis ole tarpeen rajoittaa. On tärkeää, että imeväis­ikäiset oppivat marjojen ja hedelmien makuun. Harva soseista on erityisen makea vaan makeutusta on käytetty nykyään hyvin maltillisesti. Tosin, jos makeutus arveluttaa, markkinoilla on myös täysin makeuttamattomia hedelmä- ja marjasoseita, joissa on mukana vain raaka-aineiden luonnostaan sisältämä sokeri.

Isommalle lapselle ilman muuta ensisijainen vaihtoehto soseiden sijaan ovat marjat ja hedelmät sellaisenaan. Ns. sormiruokana niitä voi antaa jo noin 9–10 kk ikäiselle lapselle. On syytä myös muistaa, että marjojen ja hedelmien käytöllä ei ole havaittu epäedullisia, yllä mainittuja vaikutuksia, joita sokeroitujen juomien on havaittu aiheuttavan.

Ursula Schwab
ravitsemusterapian apulaisprofessori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.