Kysyisin fruktoosin vaarallisuudesta, kun sitä ei enää suositella käytettäväksi esim. maksarasituksen vuoksi. Kuitenkin esimerkiksi Piltti-lastenruoissa on fruktoosia. Kuinka suuri määrä fruktoosia vuorokaudessa on terveydelle haitaksi?

Fruktoosi eli hedelmäsokeri on luonnossa esiintyvä sokeri. Sitä on sellaisenaan että tavallisen sokerin eli sakkaroosin osana. Hedelmäsokeri on makeampaa kuin tavallinen sokeri ja sitä on aikoinaan suositeltu diabeetikoiden ruokavalioon tavallisen sokerin sijasta, koska sitä tarvitaan vähemmän. Nykyisin diabeetikoillekin suositellaan tavallisen sokerin käyttöä, kunhan määrä pysyy kohtuudessa eli alle 50 g päivässä. Tähän määrään sisältyy niin ruokiin lisätty sokeri kuin tuotteiden, kuten makeutettujen jogurttien ja viilien, makeisten, mehujen ja leivonnaisten, sokeri.

Fruktoosin vaikutukset aineen­vaihdunnalle nousivat keskustelun- aiheeksi muutamia vuosia sitten, kun muutamassa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että runsas fruktoosin saanti ruokavaliosta huononti maksan aineenvaihduntaan. Lähinnä tutkimuksissa on katsottu juomissa käytetyn makeuttajan – runsaasti fruktoosia sisältävän maissisiirapin – vaikutusta. Runsas sokeroitujen juomien käyttö on tutkimuksissa ollut yhteydessä mm. kohonneeseen verenpaineeseen, rasvamaksaan, veren poikkeaviin rasva-arvoihin, insuliiniresistenssiin eli heikentyneeseen insuliinin tehoon elimistössä, tyypin 2 diabetekseen ja lihavuuteen.

Erityisesti nuoret ovat tutkimusten mukaan herkkiä fruktoosin epäedullisille vaikutuksille. Myös Suomessa on tehty ansiokasta tutkimusta fruktoosin vaikutuksista ja havaittu mm. maksan rasvoittumista ja veren rasva-arvojen huononemista.

On tärkeää huomata, että sokeri­pitoiset juomat tuovat helposti runsaasti energiaa ruokavalioon. Tämän vuoksi juuri juomat ovat nousseet keskustelun ytimeen fruktoosin haitallisista vaikutuksista puhuttaessa. Jo lasillinen sokeroitua juomaa päivässä säännöllisesti käytettynä voi vaikuttaa haitallisesti.

Kun verrataan juomien sisältämää fruktoosimäärää esim. lastenruokien fruktoosimäärään, vaikka niihin onkin fruktoosia lisätty, puhumme aivan eri suuruusluokasta. Hedelmä- ja marjasoseiden käyttöä alle 1-vuotiaiden ruokavaliossa ei siis ole tarpeen rajoittaa. On tärkeää, että imeväis­ikäiset oppivat marjojen ja hedelmien makuun. Harva soseista on erityisen makea vaan makeutusta on käytetty nykyään hyvin maltillisesti. Tosin, jos makeutus arveluttaa, markkinoilla on myös täysin makeuttamattomia hedelmä- ja marjasoseita, joissa on mukana vain raaka-aineiden luonnostaan sisältämä sokeri.

Isommalle lapselle ilman muuta ensisijainen vaihtoehto soseiden sijaan ovat marjat ja hedelmät sellaisenaan. Ns. sormiruokana niitä voi antaa jo noin 9–10 kk ikäiselle lapselle. On syytä myös muistaa, että marjojen ja hedelmien käytöllä ei ole havaittu epäedullisia, yllä mainittuja vaikutuksia, joita sokeroitujen juomien on havaittu aiheuttavan.

Ursula Schwab
ravitsemusterapian apulaisprofessori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Luin amerikkalaistutkimuksen, jonka mukaan fruktoosi on epäterveellistä. Koe oli tehty makeutetuilla juomilla. Entä kaupassa myytävä hedelmäsokeri, jota käytän jälkiruoissa ja leivonnassa? En osta kaupasta herkkuja, limsoja enkä mehuja, sillä niissä on hurjasti piilosokeria. Jos jotain herkkua haluan, leivon itse. Tavakseni on tullut vähentää resepteissä sokeria. Kokonaan ilman makeaa ei pysty tässä elämässä olemaan. Olen huomannut, että fruktoosi on niin makeaa, että sitä riittää pienikin määrä. Voiko fruktoosi olla haitallista silloinkin, kun sitä käyttää näin?

Fruktoosin eli hedelmäsokerin runsaan saannin on todettu vaikuttavan epäedullisesti  maksan aineenvaihduntaan. Kuten kysyjä tuo esille, makeutetut juomat ovat tässä suhteessa ne elintarvikkeet, joihin on syytä kiinnittää huomiota.

Yhdysvalloissa käytetään juomien makeuttamisessa runsasfruktoosis ta maissisiirappia. Tämä on ongelmallista, sillä juomien käyttö voi olla runsasta, jolloin fruktoosin saanti nousee hyvin suureksi. Vastaavia määriä fruktoosia on vaikea saada muualta.

Hedelmiä ja marjoja ei fruktoosin vuoksi tarvitse välttää. Niiden terveysvaikutukset on vakuuttavasti dokumentoitu osana terveyttä edistävää ruokavaliota. Mehuista on juomasuosituksen mukaan syytä suosia täysmehuja ja niitäkin korkeintaan lasillinen päivässä aterian yhteydessä.

Kysyjän sokerin saanti vaikuttaa olevan maltillista, joten nykyisiä sokerinkäyttötottumuksia voi hyvin jatkaa. Kysyjän havainto siitä, että hedelmäsokeri on tavallista sokeria makeampaa, pitää paikkansa, joten sitä tarvitaan saman makeuden saavuttamiseksi tavallista sokeria vähemmän.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Onko fruktoosi pahaa sokeria?

Ainoastaan hiilihydraattien kokonaismäärällä on merkitystä, koska niistä yksikään gramma ei mihinkään häviä. Se, että muuttuuko se hiilihydraatti (ns. hitaat ja nopeat) tunnin päästä glukoosiksi vai 3 tunnin päästä ei ole mitään merkitystä, vaikka näin meille on valehdeltu jo iät ja ajat mm. virallisen tahon puolelta. Tavan kansa kuluttaa hyvin vähän hiilihydraatteja päivässä ( alle 150 grammaa) ja näinollen loppu muuttuu rasvaksi elimistöön ja lopulta rasvoittaa myös maksan. Näin ihminen lihoo...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Suu kaipaa makeaa, mutta onko se viisaampaa nauttia vanhana kunnon sokerina vai uusina makeutusaineina?

Jokainen on varmasti törmännyt kaupan hyllyllä herkulliselta näyttävään tuotteeseen, jonka kyljessä komeilee teksti “sokeriton”.  Millä nämä tuotteet makeutetaan ja onko makeutusaineiden käytöllä samanlaisia terveyshaittoja kuin sokerilla? Kokosimme keskeisiä faktoja makeutusaineiden ja sokerin eroista.

Millä aineilla sokeri korvataan “sokerittomissa” tuotteissa?

Yleisimpiä elintarvikkeissa käytettyjä keinotekoisia makeutusaineita ovat aspartaami, asesulfaami-K, sakariini ja syklamaatti. Lisäksi makeuttamiseen käytetään luonnollisia sokerialkoholeja, kuten ksylitolia.

Sisältävätkö makeutusaineet vähemmän kaloreita kuin sokeri?

Useat makeutusaineet sisältävät hyvin vähän, jos lainkaan kaloreita. Kalorimäärä pysyy alhaisena myös siksi, että makeutusainetta tarvitaan usein pienempi määrä saman makeuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi aspartaami on 200 kertaa makeampaa kuin sokeri, jolloin sen käyttömäärä voidaan pitää hyvin pienenä.

Kumpi on parempi hampaille, sokeri vai makeutusaineet?

Sokeri aiheuttaa happohyökkäyksen ja aiheuttaa näin reikiintymistä. Useimmilla makeutusaineilla ei ole tällaista vaikutusta. Hampaille harmittomia ovat esimerkiksi aspartaami ja asesulfaami K. Makeutuksessa käytetyistä sokerialkoholeista ksylitoli jopa edistää hampaiden terveyttä, sillä se estää reikiintymistä. Sen makeutus teho on yhtä suuri kuin sokerin ja sitä käytetäänkin usein purukumien ja pastillien makeuttamiseen.

 

Onko makeutusaineiden käyttö turvallista?

Makeutusaineiden kaikkia pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta nykytietämyksen valossa niiden kohtuullinen käyttö on turvallista. Makeutusaineiden runsaalla käytöllä on kuitenkin todettu olevan samoja terveyshaittoja kuin sokerilla. Niiden säännöllinen runsas käyttö kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä aikuisiän diabetekseen.

Kaikille makeutusaineille ei ole asetettu päivittäistä saantisuositusta, mutta esimerkiksi aspartaamin enimmäissuositus vuorokaudessa on 40 mg painokiloa kohti. Esimerkiksi 70-kiloisella henkilöllä määrä täyttyy neljästä litrasta virvoitusjuomia.

 

Kirjoittaja opiskelevat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa terveystieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveystieteet, liikuntatieteellinen tiedekunta