Probiootit pitävät puoliamme. Ne ovat luonnon oma tapa torjua tauteja. Probioottituotteita kehitellään kiivaasti, mutta kaikkiin terveysväitteisiin ei vielä pidä uskoa.

Probiootit ovat eläviä pieneliöitä, joilla on hyviä terveysvaikutuksia. Ne ovat usein alkuperältään ihmisen suoliston ja limakalvojen luontaisia lajeja.  Niinpä niillä voidaan vaikuttaa ruoansulatuskanavan mikrobien keskinäisiin väleihin. Probioottitutkimukset ovat lähteneet ajatuksesta, että suolikanavan mikrobiston muuttaminen paremmaksi vaikuttaisi myös ihmisen hyvinvointiin.

Terveen ihmisen suolistossa on yli kilon verran pieneliöitä. Näiden mikrobien tärkein tehtävä on estää tautia aiheuttavien bakteerien toimintaa, mutta ne vaikuttavat myös elimistön puolustuskykyyn. Haitalliset mikrobit voivat päästä mellastamaan vaikkapa antibioottikuurin jälkeen, kun mahasta ovat kuurilla kuolleet hyvätkin bakteerit.

Vain osa mikrobeista edistää ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Tutkituimmat probiootit ovat maitohappobakteereita ja bifidobakteereita. Ensimmäiset tutkimukset hapanmaitovalmisteiden terveysvaikutuksista tehtiin jo 1800-luvun lopulla, jolloin ukrainalainen tutkija Ilja Metschnikoff markkinoi ajatusta, että maitohappobakteerivaltainen suoliston mikrobisto olisi terveellinen. Tutkimustietoa probioottien tehosta on kertynyt viljalti viimeisten 20 vuoden aikana.

Ei haittaa, ehkä hyötyä

Probioottien nauttimisesta ei ole mitään haittaa, mutta välttämättömiä ne eivät ole. Probioottien käyttöä pidetään turvallisena niin terveillä aikuisilla ja lapsilla kuin niilläkin, joiden puolustuskyky on heikentynyt.

Probiooteilla on monia vaikutusmekanismeja ja vaikutuskohteita, mutta vain osa niistä tunnetaan. Tiedetään, että ne kilpailevat suolistossa ja limakalvoilla haitallisten bakteerien kanssa lisäämällä suolen happamuutta ja käyttämällä niiden ravintoa.

Ne vaikuttavat myös ihmisen vastustuskykyyn esimerkiksi tehostamalla vasta-aineiden tuotantoa suolessa ja limakalvoilla ja lisäämällä puolustusjärjestelmän solujen aktiivisuutta. Tällä hetkellä tutkijat vasta alkavat aavistaa, miten paljon suolikanavan mikrobisto vaikuttaa ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin.

On vielä liian aikaista sanoa, onko probiooteista hyötyä suolistosyöpien, korkean kolesterolin tai reuman ja niveltulehdusten hoidossa. Esimerkiksi probioottien tehoa suolistoperäisten syöpien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa on kokeiltu alustavissa eläinkokeissa. Koe-eläimillä probioottien on todettu hidastavan tai estävän syövän kehittymistä.

Mahan möyrintään

Monilla meistä on kokemusperäistä tietoa siitä, että maitohappobakteerit ovat lievittäneet esimerkiksi turistiripulia. Tutkimuksissa selvimmät näytöt probioottien tehosta onkin saatu ripulin hoidossa. Esimerkiksi lasten rotaviruksen aiheuttamassa ripulissa probioottihoito lievitti oireita ja lyhensi taudin kestoa. Sama on havaittu myös antibioottien aiheuttamassa ripulissa.

Probioottien ennaltaehkäisevä vaikutus on vielä epäselvä eli ei ole varmaa tietoa, pystyykö probiootteja nauttimalla ehkäisemään vatsavaivat. Probioottien hyöty omalle vatsalle, selviää kokeilemalla. Probiootit häviävät suolistosta muutamassa päivässä, kun tuotteen syöminen lopetetaan.

Allergian estoon

Ruoka-aineallergiaan ja tiettyihin atooppisen ihottuman muotoihin liittyy suoliston mikrobitasapainon muutoksia. Tietyt probioottikannat vahvistavat suoliston limakalvon suojaa ja hillitsevät allergista tulehdusta ja  jopa ehkäisevät allergian puhkeamista.

Suomalaistutkimuksessa on todettu, että äidin raskausaikana nauttimat probiootit  ja lapsen  ennen puolen vuoden ikää nauttimat probiootit suojaavat atooppiselta ihottumalta niitä lapsia, joilla on riski sairastua allergiaan. Äidin terveys, ravitsemus ja mikrobisto vaikuttavat lapseen esimerkiksi muuttamalla rintamaidon koostumusta ja lapsen suoliston bakteeristoa.

Lapsen suoliston mikrobiston koostumus riippuu synnytystavasta ja varhaisesta ruokinnasta. Lapsi saa ensimmäiset mikrobinsa äidin synnytyskanavasta ja iholta. Esimerkiksi keisarileikkauksella syntyneiden lasten mikrobisto poikkeaa normaalisti syntyneiden mikrobistosta. Äidinmaito edistää rintalapsella bifidobakteerivaltaista suolistomikrobistoa. Lapsen immuunijärjestelmän normaalille kehittymiselle on tärkeää, että suolisto altistuu monille erilaisille bakteereille. Probioottibakteerit voivat auttaa immuunijärjestelmän kypsymistä.

Hammaspeikkoa vastaan

Probiootit voivat ehkäistä lasten hampaiden reikiintymistä. Jo jonkin verran on todisteita siitä, että probiootit pystyisivät kilpailemaan kariesta ja ientulehdusta aiheuttavia mikrobeja vastaan. Probiootit siis muuttavat suun mikrobikantaa ja vievät haitallisilta bakteereilta elintilaa.

Ylipainon karkotukseen

Jos äiti lihoo raskauden aikana ylen määrin, myös lapsen riski ylipainoon on nelinkertainen. Vaarana on myös sokeriaineenvaihdunnan häiriöt eli raskausajan diabeteksen puhkeaminen. Kun äidin paino nousee, hänen suolistonsa mikrobisto muuttuu. Myös imeväisikäisen tavanomaisesta poikkeava suolistomikrobisto on riski lihomiselle. Suomalaisen tutkimuksen mukaan ravitsemusneuvonta yhdistettynä probioottihoitoon on hyödyttänyt raskaana olevia naisia.

Ylipainon ja suolen mikrobiston yhteyttä tutkitaan paraikaa. Ylipainon hoito perustuu edelleenkin ruokavalioon ja liikuntaan, ja tutkimustulokset osoittavat, onko mikrobeista saatavissa apua.

Mistä ja paljonko?

Probioottikandidaattien valinta tutkimukseen ja tuotekehitykseen on edelleen hakuammuntaa, koska hyviä ominaisuuksia ei voida luotettavasti ennakoida. Suomi on probioottitutkimuksen edelläkävijöitä ja tutkimustulokset on hyödynnetty nopeasti erilaisina tuotteina. Elintarvikkeiden probiootit ovat tavallisesti joko bifidus- tai laktobasillussukuisia mikrobeja.

Probioottibakteereita on maidossa, piimässä, jogurteissa ja juustoista ja niitä on pullotettu tehojuomiin, mehuihin ja marjakeittoihin. Probiootteja myydään myös kapseleina ja jauheina.

Suomalaista probioottipitoiset elintarvikkeet ovat tutkittuja ja valvottuja tuotteita. Elintarvikkeiden tuoteselosteesta voi lukea, mitä mikrobilajia tuotteessa on käytetty ja paljonko tuote sitä sisältää.
Nyrkkisääntö annostelussa on, että yksi annos, eli pikarillinen jogurttia tai lasi piimää, päivässä riittää terveysvaikutusten ylläpitoon. Yliannostuksen vaaraa ei ole.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA vaatii probioottien valmistajilta ja tuotteistajilta lisää tutkimuksia terveillä ihmisillä, ennen kuin tuotteiden terveysvaikutuksia voidaan mainostaa.

Prebiootti tukee probioottia

Prebiootti on kuidunkaltainen sokeriyhdiste, joka ei imeydy ohutsuolessa vaan jatkaa matkaansa paksusuoleen. Prebiootit lisäävät suolistossa tiettyjen hyödyllisten mikrobien määrää eli takaavat probiooteille miellyttävät olosuhteet. Jotta prebiooteista on hyötyä, suolistossa pitää olla entuudestaan hyviä mikrobeja.

Elintarvikkeisiin voidaan lisätä laktuloosia, frukto-oligosakkarideja, inuliinia, oligofruktoosia ja galakto-oligosakkarideja. Näiden liiallinen saaminen voi aiheuttaa vatsakipua, turvotusta ja ilmavaivoja. Prebiootteja on luontaisesti mm. parsassa, artisokassa, sipulissa ja soijapavuissa.

Kun probiootti ja prebiootti yhdistetään saadaan synbiootti. Synbiootteja on kehitteillä mutta ei juuri markkinoilla. Prebiootti voi edistää yhdisteessä olevan probiootin kasvua suolistossa tai sitten niillä molemmilla on omat erilliset tehtävänsä.

Asiantuntijat: lastentautiopin professori Erika Isolauri, Turun yliopisto; professori Atte von Wright, Kuopion yliopisto