Bakteerit kannattaa pitää kavereina, sillä ilman niitä ei ole meitäkään. Tulevaisuudessa bakteerit värvätäänkin elimistön puolustusvoimiin. Mutta miten?

Tiesitkö, että jos suolesi avattaisiin ja levitettäisiin, niillä peittäisi tenniskentän? Suolistossasi elää noin puolitoista kiloa bakteereita.

Bakteerien näkymätön veljeskunta vaikuttaa hyvinvointiimme enemmän kuin vielä tiedetäänkään.

Tutkimusprofessori Pentti Huovinen ennustaa, että elimistön bakteeriston muokkaaminen tulee olemaan lääketieteen seuraava suuri läpimurto antibioottien keksimisen jälkeen. Kunhan bakteeristo ensin opitaan tuntemaan riittävän hyvin.

Se millaiset bakteerit suolistossamme asuvat, vaikuttaa siihen miten aineenvaihduntamme toimii.

Kun opimme tuntemaan elimistön bakteeristoa, onnistumme ehkä lähivuosina ymmärtämään diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien sekä lihavuuden syitä. Ja mikä parasta: bakteeristoa korjaamalla saattaa olla mahdollista hoitaa parantumattomiksi luultuja tauteja.

Puolitoista kiloa voi tuntua paljolta, mutta jokaisella bakteerilla on paikkansa ja tehtävänsä.

Diabetesta torjumaan

Bakteerien valtava määrä alkaa jo suusta. Lisäksi pöpöjä on paljon iholla, limakalvoilla ja erityisesti suolistossa.

Vaikka bakteereista on haittaakin, ne ovat ehdottomasti enemmän kavereita kuin vihollisia. Tämä laaja kaveriarmeija auttaa meitä puolustautumaan haitallisia bakteereita vastaan. Kun hyviä bakteereita on riittävästi, eivät vihollisbakteerit saa jalansijaa. Nämä hyödylliset bakteerit muodostavat ihmisen normaalin bakteeriston.

Pentti Huovisen mukaan hyvien bakteerien puute voi sairastuttaa. Eläinkokeissa on jo osoitettu, että normaalit suolistobakteerit vähentävät diabeteksen aiheuttamaa haiman vaurioitumista. Hyödyllisten bakteerien anto taudin varhaisvaiheessa voi koe-eläimillä estää taudin puhkeamisen.

– Olisiko niin, että bakteeristomme ei tällä hetkellä suojele meitä diabetekselta, Pentti Huovinen pohtii.

On tuhannen taalan kysymys, voidaanko diabetekselle altistavaa bakteeristoa korjata. Huovisen mukaan diabeteksen, ja monen muun sairauden, syytä tulisi etsiä bakteeriston muutoksista. Se vaikuttaa lukuisten tärkeiden yhdisteiden aineenvaihduntaan elimistössä. Tämä taas näkyy monella tavalla kehon voinnissa.

Bakteeristo säätelee esimerkiksi rasva-aineenvaihduntaa. Tiedetään, että lihavien ja laihojen suoliston bakteerikanta on erilainen niin, että laihojen on paljon monipuolisempi. Myös laihdutusleikkauksessa, jossa ohutsuolta lyhennetään, on huomattu suoliston bakteeristonkin muuttuvan laihtumista edistäväksi.

Jos ruokavalio ei muutu, ei muutu ihmisen bakteeristokaan. Haitallisia bakteereita voi kuitenkin saada pilaantuneesta ruoasta tai juomasta, eläimestä, maaperästä tai tartuntana toisesta ihmisestä. Tehokkaimmin pöpöt ja niiden mukana tulevat taudit tarttuvat siellä, missä on paljon ihmisiä, kuten päiväkodeissa, hoitolaitoksissa ja sairaaloissa. Eniten suoliston bakteeristoa muuttaa antibioottikuuri. Kun suoliston bakteeritaspaino horjuu, keho oireilee ripulina, ummetuksena, ilmavaivoina tai tulehduksina.

Bakteerit peritään äidiltä

Lapsen suolisto on äidin kohdussa steriili. Ensimmäisen valtaisan bakteerisuihkunsa vauva saa syntymän yhteydessä puskiessaan läpi äidin synnytyskanavan. Näin bakteeristo siis tavallaan periytyy.

Erikoislääkäri Marko Kalliomäki Turun lastenklinikasta kertoo, että keisarileikkauksella syntyvän lapsen bakteeristo on elämän alkumetreillä erilainen, koska leikkaus on steriili. Tällöin lapsen bakteeristo kehittyy hitaammin eikä hänellä ole käytössään kaikkia äitinsä vastustuskykyä tukevia bakteereja.

– Tiedetään, että keisarileikatuilla lapsilla on enemmän allergioita kuin alateitse syntyvillä, Kalliomäki sanoo.

Myös rintamaidon kautta vauva saa vasta-aineita moniin taudinaiheuttajiin. Rintaruokitun lapsen suolisto on täynnä hyviä bifidobakteereita ja siksi se edistää terveyttä. Maissa, joissa hygieniataso on huono, imettäminen onkin tärkeä keino pitää lapset terveinä.

– Meillä äidinmaidonkorvike sisältää pitkälle samoja aineita kuin rintamaito, Marko Kalliomäki sanoo.

Siksi imetetyn ja korviketta saavan suomalaisen vauvan bakteeriston ero suolistossa on vähäisempi kuin vielä joitakin vuosikymmeniä sitten.

Vihanneksia ja hapanmaitotuotteita

Bakteerit muodostavat pahanhajuisia suolistokaasuja mutta myös hyödyllisiä yhdisteitä. Voimmeko me itse vaikuttaa siihen, minkälaiset bakteerit meissä alkavat hallita?

Osa suoliston bakteerien muodostamista yhdisteistä tunnetaan. Esimerkiksi enterolaktoni on suoliston bakteerien tuottama terveyttä edistävä aine, jonka sanotaan suojaavan ainakin sydän- ja verisuonitaudeilta ja todennäköisesti myös monilta syöviltä. Tätä samaa yhdistettä syntyy, kun bakteerit pääsevät tekemisiin kasvisolujen kanssa. Enterolaktonia syntyy enemmän, kun ruokavaliossa on paljon vihanneksia ja vaikkapa pellavansiemeniä.

– Kuusi kourallista kasviksia, hedelmiä tai marjoja päivässä on siis bakteeristollemmekin hyvä juttu, Pentti Huovinen sanoo.

Erityisen hyviksi bakteereiksi on leimattu maitohappobakteerit. Eniten myönteisiä tutkimustuloksia on lasten probioottihoidoista.

– Tietyt probiootit helpottavat lasten tarttuvia ripulitauteja ja ehkäisevät antibioottihoitoon liittyvää ripulia, Marko Kalliomäki kertoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, ettei läheskään kaikkia maitohappobakteereita voi markkinoida terveyttä edistävinä.

Eniten tutkittu probiootti on Lactobacillus GG. Sen on havaittu muun muassa pienentänyt riskiä sairastua ripuliin, flunssaan ja atooppiseen ihottumaan. Tutkimustulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia. Esimerkiksi osassa tutkimuksia on havaittu, että tietyt maitohappobakteerit voivat ehkäistä atooppista ihottumaa. Kaikissa tutkimuksissa samaa yhteyttä ei ole kuitenkaan osoitettu. Siksi probiootteja ei voi yleisesti suositella allergian ehkäisyyn.

Joillakin maitohappobakteerien syöminen helpottaa vatsavaivojen oireita. Aikuisilla bakteereja on kokeiltu ainakin ärtyvän paksusuolen oireyhtymään ja antibioottihoidon oireita lievittämään. Lisäksi probiootit voivat suojata vatsaa ulkomaanmatkoilla, kun ruokavalio muuttaa bakteeristoa.

Marko Kalliomäki myöntää, että kuluttaja on aika vaikeassa asemassa miettiessään kaupassa, mitä probioottia kannattaisi syödä ja kuinka usein. Valikoimaa on ja eri probioottien tehossa on eroja. Terveille ei maitohappobakteereista ole todettu olevan haittaa, mutta esimerkiksi syöpäpotilaille tai muille immuunipuutteisille Kalliomäki ei maitohappobakteereita suosittele.

Tappaja-antibiootit

Antibiootit ovat ihmisille elintärkeitä mutta kauheinta, mitä bakteereille voi tapahtua, koska antibiootit tuhoavat niitä.

– Antibiootit ovat kaameita tappajia, jotka tuhotessaan pahoja bakteereita vievät mennessään paljon hyvääkin, Pentti Huovinen sanoo.

Joidenkin tutkimusten mukaan yhden antibioottikuurin vaikutukset näkyvät elimistössä vuodesta jopa kolmeen vuoteen. Bakteeristoon vaikuttaessaan lääkekuuri vie mukanaan myös enterolaktonin. Pahimmillaan antibioottikuurin seurauksena syntyy lääkkeille vastustuskykyisiä bakteereja, jotka hankaloittavat tulehdustautien hoitoa.

Osa haitallisista bakteereista viihtyy iholla. Jos iho on rikki, bakteerien määrä lisääntyy. Stafylokokit voivat aiheuttaa ruoassa lisääntyessään ruokamyrkytysriskin. Siksi käsienpesu on tärkeää.

– On kuitenkin hyvä muistaa, että jos jatkuvasti pestään käsiä vedellä ja saippualla, iho kuivuu ja se on alttiimpi ulkopuolelta tuleville bakteereille, Kalliomäki sanoo.

Alkoholikäsihuuhteen glyseroli hoitaa käsiä ja siksi huuhde on hyvä vaihtoehto paljon käsiään peseville. Sen sijaan juotu alkoholi lisää bakteerien tuottamaa asetaldehydiä, jonka on osoitettu vauhdittavan maksakirroosin syntyä. Lisäksi asetaldehydi on liitetty moniin ruoansulatuskanavan syöpiin.

Hyviä bakteereja pankkiin

Ei ole pelkästään hyviä tai pahoja bakteereita, vaan kaikkia tarvitaan. Tärkeintä on bakteerien perherauhan ylläpitäminen. Pöpöjä tunnutaan myös tarvitsevan lisää. Olisivatko elimistön bakteerikannan muutokset tai lisäykset tulevaisuuden terveydenhoitoa tai jopa sairauksien hoitamista? Ainakin Pentti Huovinen uskoo niin.

Hänen mielestään tulevaisuudessa voidaan hyvinkin hoitaa esimerkiksi allergioita tai vaikkapa lihavuutta lisäämällä bakteerien monipuolisuutta suolistossa. Ulostepankkiin voitaisiin jo nyt säilöä ihmisen normaalia bakteeristoa ja palauttaa se takaisin, jos suolistoa alkavat hallita pahat bakteerit. Suomessa on ulosteensiirtoja tehty useissa sairaaloissa. Ulosteensiirrossa potilaalle annetaan yleensä lähisukulaisen ulosteen bakteeristosekoitusta, joka palauttaa suolen bakteeritasapainon normaaliksi. Se on tehokas hoito vaikeaan antibioottiripuliin.

Sekä Pentti Huovinen että Marko Kalliomäki uskovat, että diabeteksen, astman ja allergioiden lisääntyminen väestössä liittyy muutoksiin elimistömme puolustusjärjestelmässä.

– Esimerkiksi Venäjän Karjalassa, missä ihmisillä on huonomman hygienian takia erilainen bakteeristo kuin meillä, on paljon vähemmän diabetesta ja allergioita, Kalliomäki sanoo.

Eikä Suomessakaan tarvitse mennä kuin 50 vuotta taaksepäin, kun elinolosuhteet olivat erilaiset. Elimme maaseutumaisessa ympäristössä, jossa altistuttiin enemmän maaperän ja kotieläinten bakteereille. Ympäristön laaja bakteerihyökkäys suojasi meitä monilta autoimmuunisairauksilta. Kun puolustusvoimamme keskittyivät taisteluun ulkoisia vihollisia vastaan, elimistö ei niin herkästi hyökännyt omia kudoksiaan vastaan, kuten tapahtuu muun muassa allergiassa, diabeteksessa tai nivelreumassa.