Silmälasit tympivät, mutta uskallanko sijoittaa näköä korjaavaan laserleikkaukseen? Mikä tekniikka on paras minun silmilleni? Entä, jos jokin menee pieleen?

Silmien laserointi on nykyään kohtalaisen turvallinen tapa saada tarkka näkö takaisin. Maailmalla miljoonien silmät on jo laseroitu, Suomessa noin 8 000 käy vuosittain korjauttamassa näkö­kykynsä.

Vain vartin kestävällä käsittelyllä voidaan korjata liki-, haja- ja kaukotaitteisuutta, ellei silmien taittovirhe ole poikkeuksellisen suuri.

Laserleikkauksessa korjataan sarveiskalvon muotoa; yleisimmät laserointitavat ovat nimeltään Lasik-, FemtoLasik-, Lasek- sekä PRK-leikkaukset.

Riskitöntä laserointi ei kuitenkaan ole. Silmälääkärin huolellisissa esitutkimuksissa paljastuu, kenelle toimenpidettä ei voida tehdä — ja vaikka voitaisiinkin, potilas saattaa huonontaa tai jopa pilata hoitotuloksen veisaamalla viis lääkärin ohjeista.

Kokosimme joukon kysymyksiä silmien laserleikkauksista. Niihin vastaa silmälääkäri Ulla Näpänkangas Tilkan silmäsairaalasta.

1. Kenelle silmien laserointi sopii ja kenelle ei?

Laserointi sopii useimmille niistä, joilla on taittovirhe. On helpompi vastata siihen, kenelle se ei sovi: ensiksikään alle 18-vuotiaille sen vuoksi, että silmän taittovoima tasoittuu lopulliselle tasolleen vasta hieman myöhemmin.
Silmän sarveiskalvon pitää myös olla riittävän paksu, jotta siinä on hiomisen varaa. Ikä ei vaikuta sarveiskalvon paksuuteen, vaan se on synnynnäinen ominaisuus.  

Laserointia ei tehdä raskaana oleville tai imettäville. Autoimmuunisairauksia, kuten nivelreumaa sairastavien leikkausta harkitaan tarkasti. Näillä potilailla kehon kudokset toimivat toisin kuin terveillä, eikä haava silmänpinnassa parane aina ongelmitta.

Laserointiin tulevan on myös ymmärrettävä riskit. On hyväksyttävä se, ettei sataprosenttisesti onnistunutta lopputulosta voida taata, kuten ei missään kirurgisessa toimenpiteessä. Koska kyse on asiakkaan itsensä maksamasta, ei-lääketieteellisistä syistä tehtävästä leikkauksesta, epäonnistumisen mahdollisuus pitää tehdä selväksi.
   
2. Millä tyylillä laserleikkauksia tehdään?

PRK:ssa, vanhimmassa leikkaustyypissä, silmän pintaepiteeliä raaputetaan ensin pois. Sen jälkeen laseroidaan epiteelin alaista kerrosta. Silmä on leikkauksen jälkeen hyvin kipeä viikon pari. Arkuus johtuu siitä, että sarveiskalvon pinta on yksi kehon herkimmistä alueista. Kun sarveiskalvolta on hiottu suojaavaa epiteeliä pois, silmä on äärimmäisen kipeä ja valonarka. Näkökin on useamman viikon ajan sumea, ja potilas joutuu käyttämään silmää suojaavia piilolaseja jopa viikon. Tarkka näkö kehittyy useiden kuukausien kuluttua laseroinnista. PRK on saanut väistyä uudempien laserointitapojen tieltä.

Lasek-leikkaus ei juurikaan eroa PRK-leikkauksesta. Lasekissa sarveiskalvon pintaepiteeli pehmennetään alkoholiliuoksella ja se siirretään sivuun varsinaisen laseroinnin tieltä.

Lasik-leikkauksessa sarveiskalvon pintaan tehdään läppä — kuin säilykepurkista olisi avattu kansi. Läppä nostetaan sivuun ja laserointi tehdään läpän alaiseen kudokseen. Sitten läppä käännetään takaisin silmän päälle, ja reunat sulkeutuvat itsestään.

Lasikin jälkeen silmässä voi tuntua valon­arkuutta, vetistystä ja roskan tunnetta, mutta usein jo samana päivänä tai viimeistään parin päivän sisällä suurin osa potilaista näkee tarkasti.

FemtoLasik on Lasikin uudempi versio. Se eroaa alkuperäisestä Lasikista siten, ettei läppää enää tee silmäkirurgi käsin. FemtoLasikissa myös läppä tehdään laserilla, joten menetelmä on tarkempi ja hellävaraisempi, ja lopputuloksen ennustettavuus on aavistuksen parempi.

3. Mikä laserointitapa sopii minulle?

Silmälääkärin esitutkimus antaa suuntaviivat, mikä laserointitapa valitaan. Jos sarveiskalvo on ohut, voidaan tehdä vain PRK- tai Lasek-laserointi. Näiden kahden välillä voi valita itse.

Jos sarveiskalvo on riittävän paksu, valittavana on kaikki laserointitavat. PRK on halvin, FemtoLasik uusimpana menetelmänä kallein.

4. Voiko laseroinnin tehdä hyvin pienille tai isoille miinus- tai pluslukemille?

Kyllä voi. Jos silmälasien voimakkuus on hyvin iso, onnistumisen todennäköisyys hieman pienenee ja voidaan joutua tekemään uusintalaserointi.  
Jos laserkirurgia ei sovellu taitto­virheen korjaamiseen, voi silmälaseista päästä eroon myös niin sanotulla linssileikkauksella. Siinä silmän sisään laitetaan ylimääräinen linssi tai tehdään perinteistä kaihileikkausta vastaava toimenpide.

5. Mitkä ovat laseroinnin yleisimmät riskit?

Jos potilas noudattaa prikulleen ohjeita, jotka hän saa esitutkimukseen valmistautumisesta ja leikkauksen jälkeisestä hoidosta, ja jos esitutkimus tehdään huolella ja leikkausmenetelmä valitaan oikein, vaikeat haitat eli komplikaatiot ovat hyvin harvinaisia. Potilastutkimukset osoittavat, että noin 90 prosenttia laseroiduista on tyytyväisiä lopputulokseen.

Yleisin ja joskus pysyväksikin jäävä haitta on kuivasilmäisyys ja roskan tunne silmissä. Osalla vaiva menee ohi puolessa vuodessa, mutta jotkut saattavat joutua käyttämään keinokyyneliä lopun ikäänsä.  

Muita tavallisia haittoja ovat valonarkuus, silmän punoitus, tykytystuntemukset ja sidekalvonalaiset verenvuodot. Ne menevät kuitenkin ohi eikä niillä ole vaikutusta lopputulokseen. Toipumisvaiheessa hämäränäkö voi olla heikompaa kuin ennen.
 
6. Miksi laserleikkaus voi epäonnistua?

Lasik-leikkauksen jälkeen läpän alle voi joskus päästä silmän pintakerroksen soluja. Jos niin käy, joudutaan läppä usein avaamaan uudelleen, jotta solut voidaan imeä sieltä pois. Korjausta tarvitaan silloinkin, jos läppä on mennyt poimuille eikä oikene.

Harvinainen epäonnistumisen syy on niin sanottu ektasia, jossa sarveiskalvo lähtee ohenemaan ja pullistumaan ulospäin. Yleensä tämä johtuu siitä, että laserointi on tehty alun perin liian ohueen sarveiskalvoon tai että laserointipotilaalla on ollut alkava silmätauti nimeltä kartiopullistuma. Kyseinen tauti huomataan, jos esitutkimus tehdään huolella.

Ensimmäinen laserleikkaus voi epäonnistua siksikin, että potilas on jättänyt huomiotta saamansa ohjeet piilolasien välttämisestä ja käyttänyt niitä esitutkimukseen asti. Silloin silmä ei ole ehtinyt palautua normaaliin tilaan ja lääkärin tekemät mittaustulokset voivat vääristyä. Silloin näkö ei ole leikkauksen jälkeen tarkka.

Jos näkö jää epätarkaksi, voidaan tehdä uusintaleikkaus.
Useimmat silmäklinikat antavat takuun mahdollisten uusintaleikkausten varalle ainakin ensimmäisen vuoden ajaksi. Uusintatoimenpide tehdään asiakkaalle ilmaiseksi, jos tavoiteltuun tulokseen ei heti päästä.  

7. Voiko leikkauksen uusia, jos näkö vuosien kuluessa huonontuu?

Laseroinnin voi uusia, jos edellisen laseroinnin jäljiltä sarveiskalvossa riittää
paksuutta ja jos leikkauksesta toipuminen on sujunut ongelmitta.

Laserleikkauksilla korjataan kauas katsomisen kykyä, mutta iän tuomaan silmän mykiön jäykistymiseen laserointi ei vaikuta. Kun mykiö jäykistyy, alkaa tulla ikänäkö, siis lähi­näkö huononee.

Vastaus siihen, kuinka moni tarvitsee joskus silmälasit, vaikka on käynyt laseroinnissa, kuuluu: lähes jokainen. Useimmat ihmiset siis tarvitsevat ikääntyessään plussa- eli lukulasit.

8. Voiko laseroinnin jälkeen käyttää enää piilolinssejä?

Kyllä voi. Vain silloin, jos laserointi on aiheuttanut erittäin vaikeaa kuivasilmäisyyttä, joka ei ole ajan kanssa parantunut, piilolaseja voi olla mahdotonta käyttää. Muuta estettä ei ole.

9. Jos likinäköiselle on alkanut kehittyä ikänäkö, onko tämä este laseroinnille?

Ei suinkaan. Silmälääkäri voi ehdottaa keski-ikäiselle potilaalle niin sanottua Monovision-korjausta, jossa toinen silmä leikataan tarkaksi lähelle, eli luku­etäisyydelle, ja toinen silmän kauas. Silmät auttavat toisiaan ja moni pärjää tällä konstilla oikein hyvin.

Näkemisen laatu ei välttämättä ole entisellä tasollaan, koska silmien yhteistoiminta ja kontrastinäkö voivat huonontua.

10. Sattuuko laserointi ja kauanko toimenpide kestää?

Laserointi ei satu, sillä sarveiskalvon pinta puudutetaan. Silloin kipu ja räpyttelyrefleksi jäävät pois. Jotkut Lasik-leikattavat pitävät epämiellyttävänä sitä, että läpäntekovaiheessa silmänpainetta joudutaan hieman nostamaan — on kuin silmää vedettäisiin ulospäin.

Leikkauksessa luomet on levitetty auki luomenlevittimillä, mutta ne asetetaan luomiin hyvin hellävaraisesti.

Toimenpide kestää 10–15 minuuttia. Jotkut ovat huolissaan siitä, pystyvätkö he pitämään silmät liikkumattomina ja katsomaan kohti valoa laseroinnin ajan, mutta se huoli on turha. Laserlaitteet mittaavat silmän sijainnin jopa tuhat kertaa sekunnissa, joten laserpulssi osuu kyllä koko ajan sinne minne halutaan.

11. Mitä tapahtuu esitarkastuksessa?  

Esitarkistuksessa tutkitaan silmien kunto, tehdään perusteellinen näöntarkastus, määritetään sarveiskalvon paksuus, mitataan taittovoima ja silmänpaineet sekä tutkitaan silmän etuosien rakenteet ja silmänpohjat.

Näiden tutkimusten perusteella valitaan sopivin laserointitapa ja potilaalle kerrotaan, mikä on odotettavissa oleva lopputulos.

Pääsääntö on, että leikattavan pitäisi aina lähteä esitutkimuksesta tai leikkausarviosta varmana siitä, että hän on saanut kaiken sen informaation, minkä tarvitseekin.

Vinkkinä laseroitavalle: kirjaa kysymyksesi paperille, jotta muistat esittää ne silmälääkärille. Epävarmana laserointiin ei pitäisi mennä.

12. Entä jälkitarkastuksissa?

Jälkitarkastuksia on lääkärikeskuksesta riippuen yhdestä kolmeen. Joissakin paikoissa tarkastetaan näkö ja lopputulos heti seuraavana päivänä, sitten viikon ja kolmen kuukauden päästä. Tarkoitus on varmistaa, että toipuminen etenee niin kuin pitääkin. Ja jos jokin tuntuu toipumisessa menevän mönkään, niin aina pitää päästä ylimääräiselle käynnille.

Lue lisää: Silmälasit näön vuoksi, Silmät eivät käytössä kulu

  • Käytä ainakin muutamaa päivää ennen esitutkimukseen menoa
    ainoastaan silmälaseja, jotta silmäsi rakenne palautuisi normaaliin tilaan.
  • Vältä kuukausi ennen laserointiin menoa kaikenlaisia silmiin tehtäviä kemiallisia käsittelyjä, kuten ripsien kestovärjäystä.
  • Vältä laserointipäivänä kaikenlaista silmämeikkiä, niin ripsissä kuin luomillakin.