
Keuhkoputkentulehdus tarttuu vaikka hissinnappulasta ja muistuttaa tavallista flunssaa, mutta se kannattaa hoitaa rauhassa pois. Puolikuntoisena ei saa sännätä töihin eikä harrastaa liikuntaa, sillä jälkitaudit voivat olla vaarallisia.
Yskittää, kurkkuun sattuu, ääni muuttuu käheäksi, nenäliinoja kuluu ja lihaksia kolottaa. Kuumekin voi nousta. Olo on kurja ja tukkoinen.
Keuhkoputkentulehduksen aiheuttaja on yleensä adeno- tai rhinovirus, jotka ovat muidenkin hengitystieinfektioiden taustalla.
Kun keuhkoputkien ja henkitorven limakalvot tulehtuvat, ne turpoavat ja alkavat erittää runsaasti limaa, joka voi nousta yskiessä suuhun.
– Kurkku punoittaa ja on ärtyneen näköinen. Adenovirustaudissa nielussa voi näkyä vaaleita peitteitä, jotka muistuttavat streptokokkibakteerin aiheuttamaa angiinaa, kertoo sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäri Timo Helin.
Angiinaan liittyy kuitenkin yleensä kuumetta ja tauti on aikuisilla harvinainen.
Keuhkoputkentulehdus leviää pisara- ja kosketustartuntana.
Tartunnan voi saada hissin nappulasta tai ovenkahvasta, mutta kättelystä, aivastuksesta tai yskimisestä se tarttuu vielä herkemmin.
Pitkittyessään virustauti saattaa muuttua bakteeritaudiksi.
Virukset tarttuvat herkästi isoissa väkijoukoissa, kuten kouluissa, työpaikoilla ja liikennevälineissä.
Keuhkoputkentulehdukseen tepsii sama hoito kuin flunssaan: aika, lepo ja lämmin juoma.
Lääkäriin pitää mennä, jos tulee hengenahdistusta, nousee kuume tai yskökset muuttuvat vihertäviksi.
Milloin antibiootteja?
Valitettavasti virustautiinkin saatetaan määrätä antibiootteja, vaikka antibiootit eivät viruksiin tepsi.
Haittoja sen sijaan tulee roppakaupalla: antibiootit sekoittavat elimistön oman bakteerikannan. Sen palaaminen entiselleen voi viedä kuukausia, jopa pidempään.
Antibioottihoitoa kannattaa harkita vain silloin, jos nousee kuume tai yskökset ovat vihertäviä.
– Moni flunssaa poteva kokee, että antibiootti auttoi, vaikka oikeasti se oli aika. Keho pystyy omilla keinoillaan nujertamaan virusperäisen hengitystieinfektion. Aikana, jolloin antibiootteja ei ollut, potilas joko kuoli tai selvisi bakteeri-infektiosta, toteaa Helin.
Jos keuhkoputkentulehdus on bakteerin aiheuttama, käytetään vanhoja tuttuja antibiootteja, penisilliinijohdoksia, kuten amoksisilliiniä tai doksimysiiniä.
Lääkekuuri kestää tavallisimmin 7–10 vuorokautta, harvoin tarvitaan pidempiä kuureja. Kuuri on tärkeää syödä loppuun, vaikka oireet lievittyisivät.
Heikentynyt puolustuskyky, tupakointi, korkea ikä, jotkut lääkitykset ja perussairaudet, kuten diabetes, astma tai keuhkoahtaumatauti, tekevät aina infektioista vaikeampia.
Keuhkoputkentulehdus ei tee poikkeusta, ja perussairaaseen myös bakteerit iskevät helpommin.
Vaaralliset jälkitaudit
Lääkäriin pitää mennä, jos vointi heikkenee, nousee kuumetta tai vihertäviä, pahanmakuisia ysköksiä.
Muuten tilannetta voi seurata muutamia päiviä kotona.
Puolikuntoisena ei saa sännätä töihin eikä harrastaa raskasta liikuntaa, sillä mikrobeja voi olla myös sydänlihaksessa.
Sydänlihastulehdus voi oireilla rintakipuna tai rytmihäiriötuntemuksina, mutta joskus se on oireeton.
Pahimmillaan se johtaa vaikeisiin, jopa henkeä uhkaavia rytmihäiriöihin.
– Bakteeriperäinen keuhkoputkentulehdus yhdistettynä huonoon vastustuskykyyn voi johtaa hengenvaaralliseen sepsikseen eli yleisinfektioon, sanoo Helin.
Vai keuhkokuume?
Keuhkoputkentulehduksen toteamiseen tarvitaan harvoin laboratoriokokeita tai röntgenkuvia. Diagnoosi selviää oireiden ja lääkärintutkimuksen perusteella.
– Jos keuhkoputkissa on paljon limaa, keuhkoista voi kuulua rahinoita, mutta kuuntelulöydös voi olla normaalikin.
Lisätutkimuksia tehdään vain, jos herää epäily keuhkokuumeesta.
Keuhkoputkentulehduksen ja keuhkokuumeen raja on melko selkeä: Keuhkokuumeessa kuume nousee lähes aina korkeaksi, tulee vaikeaa yskää, hengenahdistusta ja yleisvointi heikkenee nopeasti. Näistä merkeistä voi päätellä, että infektio on silloin keuhkoissa, keuhkoputkentulehduksessa se on ylemmissä hengitysteissä, kuten nielussa ja keuhkoputkissa.
– Keuhkokuume on vakava, usein sairaalahoitoa vaativa yleisinfektio, jonka aikuisille aiheuttaa lähes aina bakteeri, Timo Helin sanoo.
Näihin voi sekoittaa?
- POSKIONTELOTULEHDUS muistuttaa keuhkoputkentulehdusta, koska molempiin liittyy paineen tunnetta poskionteloissa. Myös poskionteloiden limakalvot turpoavat keuhkoputkentulehduksen aikana. Poskiontelo- ja keuhkoputkentulehdus voivat toki olla yhtä aikaakin. Poskiontelotulehdusta hoidetaan kortikosteroidisumutteilla, antibiooteilla ja punkteerauksella.
- ASTMA VOI ALKAA toistuvilla keuhkoputkentulehduksilla, jotka ovat tavallisia tupakoitsijoilla, mutta tupakoimattomilla aina varoitus. Astmassa limaneritys on tavallista voimakkaampaa, limakalvoilla on turvotusta ja värekarvojen toiminta on heikentynyt niin, etteivät ne pysty kunnolla kuljettamaan limaa eteenpäin. Astmassa keuhkoputket supistuvat erilaisista ärsykkeistä herkästi, mikä ilmenee hengenahdistuksena.
- KEUHKOPUTKEN LAAJENTUMAN oireena voi olla limaisuutta ja sinnikästä yskää. Lima on hyvä elatusaine bakteereille ja viruksille, jolloin tulehdukset saattavat jäädä kytemään ja olla jatkuva riesa. Keuhkoputkien laajentumista kärsivien kannattaa ottaa influenssa- ja keuhkokuumerokotukset.
Asiantuntija: Timo Helin, sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäri, Lääkäriasema Mehiläinen.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta