Maksaa voidaan tutkia useilla laboratoriokokeilla.

Laboratoriotutkimukset ovat tärkeitä maksatauteja tutkittaessa. Lähes kaikkien laboratorioiden koevalikoimaan kuuluva seerumin glutamyylitransferaasin mittaaminen, laboratoriokaavakkeissa S-GT, osoittaa eräät näistä sairauksista herkemin kuin mikään muu koe.

Maksalla on monia tehtäviä. Se tuottaa elimistölle tärkeitä aineita, esimerkiksi albumiinia ja hyytymistekijöitä, hävittää myrkkyjä ja valmistaa sappinestettä ruoansulatuksen tarpeisiin. Maksa voi myös sairastua. Siihen voi tulla erilaisia tulehduksia tai kasvaimia. Myrkyt, kuten liika alkoholi, voivat vaurioittaa sitä ja se kärsii, jos sappitiet tukkeutuvat.

Maksaa voidaan tutkia useilla laboratoriokokeilla. Veren glutamyylitransferaasin mittaaminen on niistä yleisimpiä. Glutamyylitransferaasi on aminohappojen aineenvaihduntaan osallistuva entsyymi. Maksan lisäksi sitä on paljon etenkin munuaisissa ja eturauhasessa. Entsyymiä pääsee vereen sitä enemmän, mitä enemmän maksasoluja vaurioituu.

Glutamyylitransferaasin mittaamiseen tarvitaan muutama tippa seerumia, joka saadaan hyvin millilitrasta verta. Tutkimus perustuu entsyymiaktiivisuuden määrään, ja sen tulos ilmaistaan yksikköinä litraa kohti.

Terveillä naisilla glutamyylitransferaasia on seerumissa alle 50 ja miehillä alle 80 yksikköä litrassa. Ero johtuu siitä, että miehillä glutamyylitransferaasia tulee vereen jonkin verran myös eturauhasesta. Pieni glutamyylitransferaasipitoisuus ei ole haitallinen.

Kertoo myös sapen tilasta

Glutamyylitransferaasi osoittaa hyvin sappiteiden tukoksen, joka saattaa jopa monikymmenkertaistaa sen määrän veressä. Tässä tautiryhmässä se on herkempi sairauden osoittaja kuin mikään muu koe.

Hyvin korkeita veren glutamyylitransferaasimääriä on myös potilailla, joilla on maksasyöpä tai muun syövän etäpesäkkeitä maksassa. Se lisääntyy myös maksatulehduksissa, mutta vähemmän ja melko hitaasti, sekä sydäninfarktissa ja sydämen toiminnanvajaudessa, jos niihin liittyy maksahäiriöitä. Rasvamaksapotilaiden glutamyylitransferaasi on tavallisesti hiukan lisääntynyt, ja se voi lisääntyä hieman myös muuten terveillä ylipainoisilla.

Alkoholinkäytön mittari

Lääkkeistä esimerkiksi epilepsia- ja psyykenlääkkeet lisäävät glutamyylitransferaasin määrää maksassa ja veressä. Tällöin ei välttämättä ole kyse maksasolujen vauriosta. Alkoholi vaikuttaa samoin. Alkoholinkäytön seulakokeeksi tämä määritys ei kuitenkaan ole tarpeeksi herkkä: glutamyylitransferaasi lisääntyy vain noin joka toisella niistä, jotka juovat pullon mietoa viiniä joka päivä, ja vain viidenneksellä niistä, jotka sammuttavat janonsa päivittäin neljällä pullollisella keskiolutta.

Kun suurkuluttaja lopettaa juomisen, seerumin glutamyylitransferaasiarvo pienenee puoleen parissa viikossa. Rajoituksistaan huolimatta glutamyylitransferaasin mittaaminen kuuluu nykyään tärkeänä osana alkoholin käytön seuraamisessa tarvittaviin laboratoriokokeisiin pääasiassa siksi, ettei selvästi parempia kokeita ole yleisesti käytössä.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.