Pusu päivässä pitää parisuhteen kunnossa ja poskisuudelma flunssan loitolla – vai onko sittenkään näin?

1. Ihminen on ainut eläin, joka suutelee.

Tarua. Esimerkiksi bonobo eli kääpiösimpanssi on intohimoinen suutelija.


2. Suudelma on saanut alkunsa suusta suuhun -ruokinnasta.

Totta. Suuteleminen kehittyi todennäköisesti alun perin äidin tavasta esipureskella ruoka lapselle ja tarjota se suutelemalla.
Monien eläinlajien koiraat ruokkivat myös naaraita kosiorituaalien yhteydessä. Ihmisellä tämä toiminto muuttui evoluution myötä suutelemiseksi. Ruoka jäi pois.


3. Suutelemiseen ei ole mitään järjellistä selitystä.

Tarua. Ensinnäkin ihmisellä ei taida olla toimintoja, joilla ei ole järjellistä selitystä. Pelkästään se, että suuteleminen tuottaa mielihyvää, riittää useimmille järjelliseksi selitykseksi siitä, miksi suutelemme. Suutelu lisää mielihyvää ja kiintymystä tuottavien kemikaalien, kuten dopamiinin ja oksitosiinin, eritystä aivoissa.

Kehityshistoriassamme ne ihmiset, jotka ovat suudelleet, ovat lisääntyneet tehokkaammin kuin ne, jotka eivät ole suudelleet. Täten käyttäytyminen on tullut lajillemme ominaiseksi kosiorituaaliksi.


4. Jos suudelma maistuu pahalta, sen antajalla on todennäköisesti jokin sairaus.

Totta ja tarua. Hoitamaton suun ja hampaiden alueen tulehdus on aina mahdollinen. Mutta joillakuilla hengitys haisee, vaikka hoitaisi suutaan kuinka hyvin. Kannattaa käydä ensin hammaslääkärillä. Jos sieltä ei löydy apua, niin sen jälkeen on hyvä mennä korva-, nenä- ja kurkkulääkärille. Pahanhajuinen hengitys on usein merkittävä seurustelukumppanin karkottaja. Siksi kyseessä ei ole mikään pikkujuttu.
 

5. Poskisuudelma kädenpuristuksen sijaan on hyvä tapa suojautua flunssilta.

Tarua. Vaikka yksittäinen, kevyesti ilmaan annettu poskisuudelma saattaa olla kädenpuristusta hygieenisempi, en suosittele sitä flunssa-aikana. Ellei kyseessä ole hyvä ystävä, poskisuudelmat voivat suomalaisessa kulttuurissa aiheuttaa enemmän sosiaalisia ongelmia kuin lisätä terveyttä.
Jos poskisuutelet, älä ainakaan koske toisen nenään tai aivasta.
 

6. Suudellessa myös suun hyvä bakteerikanta siirtyy ihmisestä toiseen.

Toistaiseksi tarua. Tätä ei tiedetä. On todennäköistä, että hyvien bakteerien siirtymisestä tuleva terveyshyöty on mitätön. Kun pariskunta elää pitkään
yhdessä, heillä alkaa vähitellen olla enemmän ja enemmän samoja mikrobeja.
Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole aina näin. Ihmisen bakteeristo on hyvin yksilöllinen. Esimerkiksi vasemmassa kädessä on erilainen bakteeristo kuin oikeassa.


7. Jos tapaa kiinnostavan ihmisen mutta suutelu hänen kanssaan ei tunnu hyvältä, suhdetta tuskin syntyy.

Totta ja tarua. Se, että suutelu ei tunnu hyvältä, voi viestiä siitä, ettei pariskunta ole geneettisesti yhteensopiva. Toisaalta myös tupakointi voi saada suutelun tuntumaan vastenmieliseltä ja ehkäisypillerien käyttö saattaa sotkea naisen tiedostamattoman arvion miehen yhteensopivuudesta. Mutta tupakoinnin ja ehkäisypillerien käytön voi lopettaa. Sitä, että pariskunnan ”kemiat” eivät sovi yhteen, ei pysty korvaamaan millään tavalla.

 

8. Kun suutelu parisuhteessa loppuu, on rakkaus loppunut jo aiemmin.

Totta ja tarua. Parisuhteessa suuteleminen loppuu ennen seksielämän loppumista. Suutelun loppuminen voi liittyä rakkauden hiipumiseen, mutta asiat eivät ole aina näin mustavalkoisia.

 

9. Hyvä suutelija on hyvä myös sängyssä.

Tarua. Sängyssä voi epäonnistua hyvin monella tavalla, jotka eivät mitenkään riipu suutelutaidosta. Toisaalta intohimoinen suutelu ennakoi intohimoista seksiä todennäköisemmin kuin intohimoton suuteleminen.
 

10. Suutelu on läheisyyden muodoista intiimein – jopa intiimimpi kuin seksi.

Tarua. Vanha sanonta on, että huorat eivät suutele. Mutta en väittäisi, että suutelu on intiimimpää kuin seksi. Nainen ei voi tulla suutelusta raskaaksi, joten evoluutiopsykologia ennustaisi, että kynnys suudella ventovierasta on alhaisempi kuin kynnys harrastaa seksiä.

 

11. Suudelma on aina kulttuurisidonnainen.

Totta. Poskisuudelmat ovat kulttuurisidonnaisia, esimerkiksi Lähi-idän maissa mies voi suudella toista miestä poskelle osoittaakseen toverillisuuttaan, mutta tavallinen suutelu selittyy biologisilla tekijöillä. Niitä ovat esimerkiksi mielihyvähormonit, joita suudellessa erittyy.

 

12. Suutelun tarve vähenee iän myötä.

Tarua. Suutelun tarvetta on hankala mitata, koska se riippuu myös suutelun kohteesta. Ennen kaikkea se riippuu siitä, mikä on suutelijan parisuhteen vaihe:
jos suhde on uusi, niin suudellaan enemmän kuin jos on oltu vuosia yhdessä.

 

Väittämiin vastasivat evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala ja bakteeriopin professori Pentti Huovinen.

Suomalaisen tutkimuksen (MIKSTRA) mukaan 16–22-vuotiaat – ehkä myös ahkerimmat suutelijat – käyvät infektiotautien takia lääkärissä selvästi useammin kuin 12–15-vuotiaat ja yli 22-vuotiaat. Yleisin käyntisyy on hengitystieinfektio. Mikrobeihin lukeutuu myös Esptein Barrin -virus, joka aiheuttaa mononukleoosin eli pusutaudin.

Helikobakteerin yleisin tartuntareitti on saastunut vesi, epähygieeniset asuinolot tai fekaali-oraalireitti eli ulosteesta käsiin, käsistä toisiin ihmisiin ja edelleen käsistä suuhun. Helikobakteeria voi kuitenkin olla myös suussa, joten se saattaa tarttua suutelemalla. Riski on kuitenkin pieni.

Karies tarttuu äidiltä lapseen esimerkiksi äidin puhdistaessa suussaan lattialle pudonneen tutin. Yleensä kariesbakteeri, Streptococcus mutans, on tarttunut jo ennen suuteluikää. Mutta jos on säilynyt lapsuuden ajan tartunnalta, sen voi saada suutelossa partnerilta, jolla bakteeria on ylen määrin. Kannattaa siis hoitaa hyvin suuhygienia.

Huuliherpes tarttuu useimmiten tuoreessa rakkulavaiheessa mutta mahdollisesti jo sitä ennen. Kannattaa välttää herpeshuulien suutelemista.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.