Pusu päivässä pitää parisuhteen kunnossa ja poskisuudelma flunssan loitolla – vai onko sittenkään näin?

1. Ihminen on ainut eläin, joka suutelee.

Tarua. Esimerkiksi bonobo eli kääpiösimpanssi on intohimoinen suutelija.

2. Suudelma on saanut alkunsa eläinten välisestä suusta suuhun -ruokinnasta.

Totta. Suuteleminen kehittyi todennäköisesti alun perin äidin tavasta esipureskella ruoka lapselle ja tarjota se suutelemalla.
Monien eläinlajien koiraat ruokkivat myös naaraita kosiorituaalien yhteydessä. Ihmisellä tämä toiminto muuttui evoluution myötä suutelemiseksi. Ruoka jäi pois.

3. Suutelemiseen ei ole mitään järjellistä selitystä.

Tarua. Ensinnäkin ihmisellä ei taida olla toimintoja, joilla ei ole järjellistä selitystä. Pelkästään se, että suuteleminen tuottaa mielihyvää, riittää useimmille järjelliseksi selitykseksi siitä, miksi suutelemme. Suutelu lisää mielihyvää ja kiintymystä tuottavien kemikaalien, kuten dopamiinin ja oksitosiinin, eritystä aivoissa.

Kehityshistoriassamme ne ihmiset, jotka ovat suudelleet, ovat lisääntyneet tehokkaammin kuin ne, jotka eivät ole suudelleet. Täten käyttäytyminen on tullut lajillemme ominaiseksi kosiorituaaliksi.

4. Jos suudelma maistuu pahalta, sen antajalla on todennäköisesti jokin sairaus.

Totta ja tarua. Hoitamaton suun ja hampaiden alueen tulehdus on aina mahdollinen. Mutta joillakuilla hengitys haisee, vaikka hoitaisi suutaan kuinka hyvin. Kannattaa käydä ensin hammaslääkärillä. Jos sieltä ei löydy apua, niin sen jälkeen on hyvä mennä korva-, nenä- ja kurkkulääkärille. Pahanhajuinen hengitys on usein merkittävä seurustelukumppanin karkottaja. Siksi kyseessä ei ole mikään pikkujuttu.

5. Poskisuudelma kädenpuristuksen sijaan on hyvä tapa suojautua talviselta flunssaepidemialta.

Tarua. Vaikka yksittäinen, kevyesti ilmaan annettu poskisuudelma saattaa olla kädenpuristusta hygieenisempi, en suosittele sitä flunssa-aikana. Ellei kyseessä ole hyvä ystävä, poskisuudelmat voivat suomalaisessa kulttuurissa aiheuttaa enemmän sosiaalisia ongelmia kuin lisätä terveyttä.
Jos poskisuutelet, älä ainakaan koske toisen nenään tai aivasta.

6. Suutelemisesta on hyötyä sikäli, että suudellessa myös suun hyvä bakteerikanta siirtyy ihmisestä toiseen.

Toistaiseksi tarua. Tätä ei tiedetä. On todennäköistä, että hyvien bakteerien siirtymisestä tuleva terveyshyöty on mitätön. Kun pariskunta elää pitkään
yhdessä, heillä alkaa vähitellen olla enemmän ja enemmän samoja mikrobeja.
Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole aina näin. Ihmisen bakteeristo on hyvin yksilöllinen. Esimerkiksi vasemmassa kädessä on erilainen bakteeristo kuin oikeassa.

Meillä on vielä paljon opittavaa ihmisen bakteeristosta. Viiden vuoden kuluttua tiedämme aiheesta jo paljon lisää.

7. Jos tapaa kiinnostavan ihmisen mutta suutelu hänen kanssaan ei tunnu hyvältä, suhdetta tuskin syntyy.

Totta ja tarua. Se, että suutelu ei tunnu hyvältä, voi viestiä siitä, ettei pariskunta ole geneettisesti yhteensopiva. Toisaalta myös tupakointi voi saada suutelun tuntumaan vastenmieliseltä ja ehkäisypillerien käyttö saattaa sotkea naisen tiedostamattoman arvion miehen yhteensopivuudesta. Mutta tupakoinnin ja ehkäisypillerien käytön voi lopettaa. Sitä, että pariskunnan ”kemiat” eivät sovi yhteen, ei pysty korvaamaan millään tavalla.

8. Kun suutelu parisuhteessa loppuu, on rakkaus loppunut jo aiemmin.

Totta ja tarua. Parisuhteessa suuteleminen loppuu ennen seksielämän loppumista. Suutelun loppuminen voi liittyä rakkauden hiipumiseen, mutta asiat eivät ole aina näin mustavalkoisia.

9. Hyvä suutelija on hyvä myös sängyssä.

Tarua. Sängyssä voi epäonnistua hyvin monella tavalla, jotka eivät mitenkään riipu suutelutaidosta. Toisaalta intohimoinen suutelu ennakoi intohimoista seksiä todennäköisemmin kuin intohimoton suuteleminen.

10. Suutelu on läheisyyden muodoista intiimein – jopa intiimimpi kuin seksi.

Tarua. Vanha sanonta on, että huorat eivät suutele. Mutta en väittäisi, että suutelu on intiimimpää kuin seksi. Nainen ei voi tulla suutelusta raskaaksi, joten evoluutiopsykologia ennustaisi, että kynnys suudella ventovierasta on alhaisempi kuin kynnys harrastaa seksiä.

11. Suudelma on aina kulttuurisidonnainen: esimerkiksi Lähi-idän maissa mies voi suudella toista miestä poskelle osoit-taakseen toverillisuuttaan.

Totta. Poskisuudelmat ovat kulttuurisidonnaisia, mutta tavallinen suutelu selittyy biologisilla tekijöillä. Niitä ovat esimerkiksi mielihyvähormonit, joita suudellessa erittyy.

12. En halua, että vieraat ihmiset pussailevat minua, joten voin hyvin kieltäytyä käsi- tai poskisuudelmasta tervehtimisen muotona.

Totta ja tarua. Siellä, missä poskisuudelmat ovat maan tapa, voidaan poskisuudelmasta kieltäytyvää pitää epäkohteliaana
tai outona. Toisaalta en itse pidä ajatuksesta, että miespuoliset henkilöt antaisivat minulle poskisuudelman tavatessamme – mieluummin kieltäydyn.

13. Suutelun tarve vähenee iän myötä.

Tarua. Suutelun tarvetta on hankala mitata, koska se riippuu myös suutelun kohteesta. Ennen kaikkea se riippuu siitä, mikä on suutelijan parisuhteen vaihe:
jos suhde on uusi, niin suudellaan enemmän kuin jos on oltu vuosia yhdessä.

Väittämiin vastasivat evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala ja bakteeriopin professori Pentti Huovinen.

Suomalaisen tutkimuksen (MIKSTRA) mukaan 16–22-vuotiaat – ehkä myös ahkerimmat suutelijat – käyvät infektiotautien takia lääkärissä selvästi useammin kuin 12–15-vuotiaat ja yli 22-vuotiaat. Yleisin käyntisyy on hengitystieinfektio. Mikrobeihin lukeutuu myös Esptein Barrin -virus, joka aiheuttaa mononukleoosin eli pusutaudin.

Helikobakteerin yleisin tartuntareitti on saastunut vesi, epähygieeniset asuinolot tai fekaali-oraalireitti eli ulosteesta käsiin, käsistä toisiin ihmisiin ja edelleen käsistä suuhun. Helikobakteeria voi kuitenkin olla myös suussa, joten se saattaa tarttua suutelemalla. Riski on kuitenkin pieni.

Karies tarttuu äidiltä lapseen esimerkiksi äidin puhdistaessa suussaan lattialle pudonneen tutin. Yleensä kariesbakteeri, Streptococcus mutans, on tarttunut jo ennen suuteluikää. Mutta jos on säilynyt lapsuuden ajan tartunnalta, sen voi saada suutelossa partnerilta, jolla bakteeria on ylen määrin. Kannattaa siis hoitaa hyvin suuhygienia.

Huuliherpes tarttuu useimmiten tuoreessa rakkulavaiheessa mutta mahdollisesti jo sitä ennen. Kannattaa välttää herpeshuulien suutelemista.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.