Koska ensimmäiset Parkinsonin taudin merkit näkyvät hajuaistissa ja suolistossa, uusi tutkimus on lähtenyt etsimään myös syytä siltä suunnalta.
Parinsonin tauti on yleisin neurologinen sairaus, jossa hermosolut vaurioituvat vähitellen. Tämä mekanismi tunnetaan, mutta sitä ei tiedetä, mikä käynnistää tautiprosessin ja pitää sitä yllä.
Parkinsonin taudin parhaiten tunnetut oireet ovat häiriöt liikkeiden ja tasapainon hallinnassa, mikä näkyy esimerkiksi käsien vapinana ja lihasjäykkyytenä. Sairauteen liittyy kuitenkin muunkinlaisia oireita, jotka voivat alkaa jo vuosia ennen motoristen oireiden ilmaantumista. Yleisimpiä ei-motorisia oireita ovat hajuaistin heikkeneminen, suoliston toimintahäiriöt ja masennus.
Käynnistäjänä voisi toimia esimerkiksi infektio – tähän viittaa muun muassa se, että sairastumisia tulee usein ryppäinä niin ajallisesti kuin paikallisesti. Parkinsonin taudin laukaiseva tekijää etsitäänkin nyt suoliston tai ylähengitysteiden mikrobistosta.
– Ensimmäiset Parkinsonin tautiin liittyvät hermosoluvauriot tapahtuvat hajuaistiin liittyvissä aivojen osissa sekä suoliston hermostossa. Koska nenänielussa ja suolistossa on varsin runsaasti mikro-organismeja, tuntuu järkevältä etsiä tautiin vaikuttavia mikrobeja näistä paikoista, tutkija Filip Scheperjans toteaa.
– Taudin aiheuttaja ei ole välttämättä yksi mikrobi, vaan ratkaisevaa saattaa olla muutos mikrobiflooran koostumuksessa.
Helsingin yliopistossa tehtävässä tutkimuksessa vertaillaan potilasryhmän ja verrokkiryhmän mikrobiston koostumusta. Jos koostumuksessa löytyy eroa ryhmien välillä, on otettu tärkeä askel Parkinsonin taudin synnyn ymmärtämisessä.
– Lisäksi tämä voisi tarjota tulevaisuudessa keinon tunnistaa Parkinsonin tautia sairastavat nykyistä varhaisemmassa vaiheessa, Scheperjans sanoo.
Tutkimukseen rekrytoitiin 75 Parkinsonin tautia sairastavaa potilasta HYKSin ja Hyvinkään sairaalan neurologian klinikan ja poliklinikan kautta, ja lisäksi saman verran terveitä verrokkeja.
Viime vuosina on saatu yhä enemmän tietoa siitä, kuinka tärkeä merkitys ihmisen suoliston mikrobistolla on niin terveyden ylläpitämisessä kuin sairauksien synnyssä.
Suoliston mikrobit vaikuttavat ravinteiden, vitamiinien, lääkkeiden sekä haitallisten aineiden imeytymiseen, ja muutokset mikrobiston koostumuksessa voivat vaikuttaa myös immuunijärjestelmään.
– Esimerkiksi autismia, nivelreumaa, ärtynyttä paksusuolta ja kroonista suolitulehdusta sairastavilla sekä ylipainoisilla ihmisillä on havaittu merkittäviä muutoksia suoliston mikrobistossa. On selvää, että mikrobien vaikutus ei rajaudu suolistoon vaan ulottuu koko elimistöön, Filip Scheperjans sanoo.
