Tutkimusten mukaan kohtuullinen kahvinjuonti voi vähentää riskiä sairastua diabetekseen ja Parkinsonin tautiin. Uutta näyttöä saatiin juuri kahvin antamasta sydänsuojasta.

Päivittäinen kahvin juominen saattaa tuoreen tutkimuksen mukaan hieman ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja. Parhaat hyödyt saadaan tutkimuksen mukaan juomalla runsaat kolme kupillista päivittäin, kertoo Uutispalvelu Duodecim.

Harvardin yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella 3–4 kupillista päivittäin kahvittelevien riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin on noin 15 prosenttia pienempi kuin samanikäisten, jotka eivät juo lainkaan kahvia. Myös 1–2 kupillista päivittäin juovien sairastumisriski oli pienempi kuin kahvia vierastavien, mutta yhteys ei ole yhtä voimakas.

Jo aiemmin on todettu, että säännöllinen kahvin juonti saattaa vähentää riskiä sairastua tyypin 2 eli aikuistyypin diabetekseen. Kahvi parantaa aterianjälkeistä verensokeritasapainoa niillä, joilla on taipumus diabetekseen.

Kahvia juovilla on todettu myös vähemmän Parkinsonin tautia kuin kahvia juomattomilla. Kahvin juonti saattaakin jonkin verran vähentää sairastumisvaaraa, mutta asian selvittämiseksi vaaditaan lisätutkimuksia.

Kohtuullinen kahvin juonti ei uusien tutkimusten mukaan näytä lisäävän sydämen rytmihäiriöitä terveillä eikä sydänpotilailla. Kohtuullinen suodatinkahvin juonti eli noin 4–5 kuppia päivässä ei lisää sepelvaltimotaudin vaaraa eikä nosta merkittävästi verenpainetta.

Sen sijaan tiedetään, että pannukahvi nostaa vähän haitallista veren LDL-kolesterolipitoisuutta ja että kofeiini lisää homokysteiinin määrää. Edellisellä on ja jälkimmäisellä saattaa olla yhteyksiä sydän- ja verisuonisairauksiin.

Tulosten perusteella kahvia päivittäin juomalla sydän- ja verisuonitautien riskiään voi mahdollisesti pienentää jonkin verran, mutta sairastumiselta ei välty vain kahvin avulla. Yhdessä muutenkin sydänterveellisten elintapojen kanssa kahvi voi kuitenkin olla yksi sydän- ja verisuonitaudeilta suojaava tekijä.

 

Kahvi on hieman hapanta ja se saattaa pahentaa närästystä. Happamuus riippuu kahvin laadusta ja paahdosta. Vaaleapaahtoiset kahvit ovat hapokkaampia kuin tummapaahtoiset, ja robusta-lajikkeet hapokkaampia kuin arabica-lajikkeet.

Runsas kahvinjuonti lisää myös suolahapon eritystä mahalaukussa ja tämä ärsyttää mahalaukun limakalvoja. Kahvi saattaakin pahentaa mahahaavatautia.

Yhdessä kupillisessa kahvia on noin 90 milligrammaa kofeiinia. Pari kupillista kahvia piristää, sillä kofeiini aktivoi keskushermostoa.

Iltakahvin vaikutus on kuitenkin yksilöllistä: toisten nukahtamista se vaikeuttaa, toisiin sillä ei ole vaikutusta.

Unihäiriöistä kärsivien kannattaa yleensä välttää illalla kahvia ja muita kofeiinipitoisia juomia.
 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Tuoreista tutkimuksista neljä viidestä on totta ja yksi viidestä osoittautuu taruksi. Ongelma on siinä, että vasta aika näyttää, mikä on mitäkin.

Tiedäthän, että alkoholinaukku päivässä pitää verisuonet kunnossa. Se ei ikävä kyllä taidakaan pitää paikkaansa. Luotettava suomalainen kaksostutkimus nimittäin todisti, että jo kohtuukäyttö lisää kuolleisuutta.

–Totuus on suhteellista ja tieteellinen tutkimus muuttaa sitä koko ajan, professori Jussi Huttunen sanoo.

Totuudeksi kutsutaan sitä tietoa, jota 90 prosenttia alan tutkijoista pitää totena. Useimmiten enemmistö on oikeassa, joten siihen kannattaa luottaa.

– Mutta se 10 prosenttia tutkijoista on toisinajattelijoita, ja he saattavat muuttaa maailmaa, Huttunen sanoo.

Silti pitää aina olla tarkkana, jos tutkimuksen tulos on ristiriidassa yleisen lääketieteellisen käsityksen kanssa. Yleensä se ei silloin pidä paikkaansa.

Jussi Huttusen mukaan tutkimustulokset voi asettaa totuusmittarin asteikolle: toisessa päässä on 100-prosenttinen totuus ja toisessa 100-prosenttinen taru.

– Tupakka aiheuttaa keuhkosyöpää on 100-prosenttisesti totta ja beetakaroteeni suojaa keuhkosyövältä on 100-prosenttisesti tarua nykytutkimusten mukaan.

Suurin osa tieteellisestä tiedosta asettuu ääripäiden väliin. Esimerkiksi väite siitä, että tyydyttyneet rasvat aiheuttavat sepelvaltimotautia on vain 85-prosenttinen totuus.

– Väitteeseen liittyy 15 prosentin epävarmuus, koska kaikki tulokset eivät ihan mätsää, Huttunen sanoo.

Tuoreista tutkimuksista neljä viidestä on totta ja yksi viidestä osoittautuu taruksi. Ongelma on siinä, että vasta aika näyttää, mikä on mitäkin. Totuusarvo punnittaan tulevien tutkimusten avulla, eikä Minusta tuntuu siltä -perustelulle ole tieteessä sijaa.

 

Kun luet tiedeuutista, muista että

  • rotta- ja muista eläinkokeista voidaan vain harvoin päätellä mitään varmaa ihmisen sairauksien hoidosta ja ehkäisystä.
  • laajoilla väestötutkimuksilla saadaan esiin hypoteeseja mutta ei yleensä voida osoittaa sairauden syy-seuraussuhdetta.
  • sokko- ja kaksoissokkokokeet tuottavat vakuuttavinta näyttöä sairauksien syistä, hoidoista ja ehkäisystä.
  • meta-analyysit, jotka yhdistävät aiemmin tehdyt tutkimukset, tuottavat luotettavan tuloksen vain, jos tehnyt tutkimukset ovat hyviä.
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Jos terveydentilasi epäilyttää, älä kysy lääkäriltä lupaa matkustamiseen, sillä hän ei voi sitä antaa.

– Vastuu on aina matkustajalla itsellään, lääkäri Ari Kinnunen Matkustajan Lääkäripalvelusta muistuttaa.

Hänen mukaansa joka vuosi kymmenet matkalla sairastuneet ja hoidosta huimasti maksaneet suomalaiset kokevat tulleensa petetyiksi, koska eivät ole tulleet ajatelleeksi, että omalla riskillä mennään. Jos vaikka Aasiassa kiertomatkalla sairastuu, jää yksin oman kielitaitonsa varassa sairaalaan, kun muut jatkavat matkaansa.

Matkavakuutuskaan ei aina pelasta. Se korvaa kyllä odottamattoman sairauden hoitokulut, mutta jos olemassa oleva sairaus pahenee matkalla, korvataan korkeintaan 7–14 vuorokauden välttämätön lääketieteellinen hoito. Muu hoito ja kuljetukset menevät omasta pussista.

– Ja jos paluu ei onnistu omalla lennolla, kroonikko maksaa myös matkansa ja sen vaatimat erikoisjärjestelyt. Ambulanssilento mantereelta toiselle maksaa 100 000 euroa, Ari Kinnunen muistuttaa.

Euroopassa turvallista sairastua

Kun matkustaa EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä, on paremmassa turvassa. Matkalainen saa sairastuessaan lääkärin hoitoa samalla hinnalla kuin paikalliset. Sellainen sairaus hoidetaan, jonka hoito ei voi odottaa kotiinpaluuta.

Jos on eurooppalainen sairaanhoitokortti, saa matkan aikana hoitoa myös pitkäaikaissairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi. Kortin voi tilata ennen matkaa verkossa tai puhelimitse.

Apua hakevan on kuitenkin hyvä muistaa, että hoidon laatu ja määrä vaihtelee maittain. Esimerkiksi Espanjassa ja Portugalissa turisti ohjataan helposit yksityiselle puolelle hoitoon, koska julkinen on ruuhkautunut. Sitä Kela ei korvaa.

Pohjoismaissa ei välttämättä tarvitse eurooppalaista sairaanhoitokorttia, koska hoidon saa myös esittämällä voimassa olevan passin tai muun virallisen henkilöllisyystodistuksen.

Euroopan ulkopuolella hoitoa voi saada paikallisen asiakasmaksun hinnalla ainoastaan Australian julkisessa terveydenhuollossa, kun esittää Kela-kortin ja passin. Muissa maissa joutuu maksamaan hoidon kaikki kustannukset itse.

Se on kuitenkin hyvä muistaa, että Suomen valtio ei maksa ulkomailla sairastuneiden tai kuolleiden kuljetusta kotimaahan.

Lue lisää Kelan sivuilta hoidon korvaamisesta ulkomailla