Tutkimusten mukaan kohtuullinen kahvinjuonti voi vähentää riskiä sairastua diabetekseen ja Parkinsonin tautiin. Uutta näyttöä saatiin juuri kahvin antamasta sydänsuojasta.

Päivittäinen kahvin juominen saattaa tuoreen tutkimuksen mukaan hieman ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja. Parhaat hyödyt saadaan tutkimuksen mukaan juomalla runsaat kolme kupillista päivittäin, kertoo Uutispalvelu Duodecim.

Harvardin yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella 3–4 kupillista päivittäin kahvittelevien riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin on noin 15 prosenttia pienempi kuin samanikäisten, jotka eivät juo lainkaan kahvia. Myös 1–2 kupillista päivittäin juovien sairastumisriski oli pienempi kuin kahvia vierastavien, mutta yhteys ei ole yhtä voimakas.

Jo aiemmin on todettu, että säännöllinen kahvin juonti saattaa vähentää riskiä sairastua tyypin 2 eli aikuistyypin diabetekseen. Kahvi parantaa aterianjälkeistä verensokeritasapainoa niillä, joilla on taipumus diabetekseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kahvia juovilla on todettu myös vähemmän Parkinsonin tautia kuin kahvia juomattomilla. Kahvin juonti saattaakin jonkin verran vähentää sairastumisvaaraa, mutta asian selvittämiseksi vaaditaan lisätutkimuksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kohtuullinen kahvin juonti ei uusien tutkimusten mukaan näytä lisäävän sydämen rytmihäiriöitä terveillä eikä sydänpotilailla. Kohtuullinen suodatinkahvin juonti eli noin 4–5 kuppia päivässä ei lisää sepelvaltimotaudin vaaraa eikä nosta merkittävästi verenpainetta.

Sen sijaan tiedetään, että pannukahvi nostaa vähän haitallista veren LDL-kolesterolipitoisuutta ja että kofeiini lisää homokysteiinin määrää. Edellisellä on ja jälkimmäisellä saattaa olla yhteyksiä sydän- ja verisuonisairauksiin.

Tulosten perusteella kahvia päivittäin juomalla sydän- ja verisuonitautien riskiään voi mahdollisesti pienentää jonkin verran, mutta sairastumiselta ei välty vain kahvin avulla. Yhdessä muutenkin sydänterveellisten elintapojen kanssa kahvi voi kuitenkin olla yksi sydän- ja verisuonitaudeilta suojaava tekijä.

 

Kahvi on hieman hapanta ja se saattaa pahentaa närästystä. Happamuus riippuu kahvin laadusta ja paahdosta. Vaaleapaahtoiset kahvit ovat hapokkaampia kuin tummapaahtoiset, ja robusta-lajikkeet hapokkaampia kuin arabica-lajikkeet.

Runsas kahvinjuonti lisää myös suolahapon eritystä mahalaukussa ja tämä ärsyttää mahalaukun limakalvoja. Kahvi saattaakin pahentaa mahahaavatautia.

Yhdessä kupillisessa kahvia on noin 90 milligrammaa kofeiinia. Pari kupillista kahvia piristää, sillä kofeiini aktivoi keskushermostoa.

Iltakahvin vaikutus on kuitenkin yksilöllistä: toisten nukahtamista se vaikeuttaa, toisiin sillä ei ole vaikutusta.

Unihäiriöistä kärsivien kannattaa yleensä välttää illalla kahvia ja muita kofeiinipitoisia juomia.
 

Kahvi on stimulantti: kofeiini kiihdyttää verenpainetta ja pitää suonitukokset poissa kun sydän joutuu työskentelemään. Kahvihan on alunperin Afrikasta ja sitä juodaan sen piristävän vaikutuksen takia. Onko tutkimuksia, mikä kertoisi onko tästä aineesta mitään haittaa?

Vierailija

Nama tutkimukset ovat kofeiiniteollisuuden maksamia "tilastotutkimuksia". Kofeiini on solumyrkky, joka kerääntyy kehoon virtsahappoina. Kofeiini aiheuttaa paljon sairauksia, mm dementia ja Parkinsonin tauti. Se aiheuttaa pitkään käytettynä masennusta, väsymystä ja itsemurhia. Kaikesta tästä ei kerrota, koska kofeiini on todella suuri bisnes ja lääketeollisuus hyötyy siitä kun ihmiset sairastuvat. Kofeiini on riippuvuutta aiheuttava, solukuolemaa aiheuttava huume.

Sisältö jatkuu mainoksen alla