Yllättävä kipu säikäyttää: pitääkö minun lähteä lääkäriin heti vai voinko kokeilla lepoa ja särkylääkettä? Erikoislääkäri kertoo vaarallisen rintakivun merkit.

 Jos yhtäkkiä tulee puristava rintakipu eikä jaksakaan vastamäessä samaan tahtiin kuin ennen, täytyy lähteä lääkäriin. Kipuun liittyy epämääräistä huonoa oloa ja kylmä hiki nousee pintaan. Kysymyksessä on todennäköisimmin sepelvaltimotauti, tietää kardiologian erikoislääkäri Jyrki Lilleberg Peijaksen sairaalasta Vantaalta.

Useimmiten potilas on 60–70-vuotias mies.

– Jotkut miehistä tulevat vastaanotolle vähän vastahakoisesti, vaimon käskystä. Vähitellen he sitten avautuvat: jotain outoa on ollut jo monta päivää, on alkanut kovin helposti väsyttää. Tämän ikäryhmän miehissä on vielä niitäkin, jotka eivät suostu hakemaan apua.

– Miehillä on monesti korkea kynnys myöntää, että jotain on vialla. Tuntuu, etteivät he kehtaa kertoa kenellekään, että ovat kipeitä. ”Täysin terve” mies löydetään sitten kuolleena.

Närästystäkö?

Usein oireet saattavat olla lievempiä ja epämääräisempiä, esimerkiksi närästyksen tunne, joka ei mene ohi.

Monet nuoremmat miehet ovat ajatelleet olevansa terveitä ja torjuvat hyvin voimakkaasti ajatuksen sydänsairaudesta. Asenne voi olla sellainen, vaikka isä olisi kuollut viisikymppisenä ja närästystään ihmettelevä tietäisi siis omankin riskinsä. Moni aloittaa silti tupakoinnin ja uhmaa muutenkin elämäntavoillaan kohtaloaan.

Miesten sepelvaltimotaudin oireiden arviointi on lääkärille yleensä melko helppoa, sillä tauti käyttäytyy heillä kaavan mukaan. Tavallisin oire on rasituksessa rintaa puristava vyömäinen kipu, joka alkaa liikkeelle lähtiessä. Se voi kuitenkin helpottaa, kun hetken lepää ja lähtee uudelleen.

– Yleensä kipua ei voi paikallistaa tiettyyn pisteeseen, vaan se on laajempaa. Pistemäinen, esimerkiksi hengityksen tai rintakehän liikkeiden mukaan muuttuva kipu johtuu useimmiten jostain muusta kuin sydämestä.

– Tyypillistä sydänperäiselle kivulle on sen säteileminen vatsaan, leukaperiin ja etenkin vasempaan käsivarteen. Olo on niin tuskaisa, että se kyllä pysäyttää, Lilleberg sanoo.

Naisen oireet hämäävät

Naisten sepelvaltimotauti on huomattavasti vaikeampi tunnistaa, sillä oireet ovat monimuotoisempia ja usein epämääräisiä.

– Puristava rintakipu on naisillakin tavallisin oire, mutta se ei aina liity rasitukseen vaan voi yllättää vaikka kesken työpäivän. Rintakipu voi myös seurata voimakasta tunnetilaa, vaikka järkytystä.

– Oireiden epämääräisyydestä huolimatta naisten selviytymismahdollisuudet ovat kuitenkin yhtä hyvät kuin miesten, koska he lähtevät lääkäriin miehiä herkemmin.

Naisten sepelvaltimotaudin jäljille pääsy on usein vaikeampaa kuin miesten, se vaatii paljon työtä ja tutkimista rasituskokeista joskus varjoainekuvauksiin.

Vaarallista tykytystä

Sepelvaltimotautiin voi myös liittyä vaarallisia eteisvärinästä johtuvia kammioperäisiä rytmihäiriökohtauksia. Rytmihäiriö tuntuu äkillisenä sydämen sykkeen nopeutumisena ja tykytyksenä, siihen voi pahimmillaan liittyä silmissä pimeneminen tai jopa tajunnan menetys. Huonolla tuurilla seurauksena on äkkikuolema.

– Eteisvärinä on useimmiten vaarattomampi rytmihäiriö, tällöin syke on nopea ja epäsäännöllinen eikä rasituksessa tahdo jaksaa ollenkaan.

Jos eteisvärinä on jatkunut alle kaksi vuorokautta, se voidaan hoitaa sähköisellä rytminsiirrolla sairaalassa. Mutta jos eteisvärinä on kestänyt pitempään, joudutaan aloittamaan veren hyytymistä estävä lääkitys. Rytminsiirto voidaan tehdä, kun lääkitys on kestänyt vähintään kolme viikkoa.

Ensimmäinen eteisvärinäkohtaus luonnollisesti pelästyttää ja saa lähtemään vastaanotolle saman tien. Tosin jos samanlaista on ollut ennenkin, diagnoosi on tehty ja uusi kohtaus tulee yöllä, voi odottaa aamuun ennen kuin lähtee lähimpään paikkaan, jossa voidaan ottaa sydänfilmi.

– Lääkärille lähtöä ei kuitenkaan saisi kovasti pitkittää. Huomattavasti vähemmällä pääsee, jos hoito päästään aloittamaan kahden vuorokauden kuluessa, Jyrki Lilleberg muistuttaa.

LUE MYÖS:
Tunnista selkäkipu
Tunnista vatsakipu
Tunnista pääkipu

Lähde lääkäriin, jos rintakipu

  • tulee rasituksessa
  • puristaa ja nostaa kylmän hien
  • säteilee vatsaan ja käsivarteen
  • liittyy närästyksen tunteeseen
  • liittyy rytmihäiriökohtaukseen
Vierailija

Tunnista vaarallinen rintakipu

Noilla neuvoilla ja kommenteilla ja niitä naudattamalla voi monta ihmistä ehtiä kuolemaan ennen aikojaan. Minulla on esiintynyt molemmilla puolilla rintaa sydämestä johtuvia rintakipuja ja jotka ovat säteilleet kaulalle ja olkapäille. Olen ajellut kymmeniä kertoja ampbulanssilla yliopistollisen sairaalan ensiapuun eivätkä ole koskaann käännyttäbeet takaisin. Kerron yhden tositapahtuman. Olin kuntosalilla ja siellä tuli rintakipuja , soitin sairaalan ensiapuun, että mitä pitäisi tehdä. sieltä...
Lue kommentti
kokemustaOn

Tunnista vaarallinen rintakipu

AnnBell kirjoitti: Vierailija kirjoitti: Noilla neuvoilla ja kommenteilla ja niitä naudattamalla voi monta ihmistä ehtiä kuolemaan ennen aikojaan. Minulla on esiintynyt molemmilla puolilla rintaa sydämestä johtuvia rintakipuja ja jotka ovat säteilleet kaulalle ja olkapäille. Olen ajellut kymmeniä kertoja ampbulanssilla yliopistollisen sairaalan ensiapuun eivätkä ole koskaann käännyttäbeet takaisin. Kerron yhden tositapahtuman. Olin kuntosalilla ja siellä tuli rintakipuja , soitin sairaalan...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti