Ihannevatsa toimii niin, ettei sitä huomaa, mutta aina ei niin ole. Lue asiantuntijan vinkit, kuinka itse voit helpottaa oloasi, jos närästää, kivistää tai kuplii.

Kun vatsa saa lämmintä puuroa, ruisleipää, vehnäleseitä, salaattia, marjoja, perunaa ja porkkanaa, se on hyväntuulinen. Se on tyytyväinen, kun sinne syötetään vähärasvaista lihaa ja kalaa sekä riittävästi nestettä.

Moni vatsa hyräilee lempeästi myös maitohappobakteereita sisältävistä maitotuotteista, kuten jogurteista, piimästä ja maidostakin.

Ihannevatsa toimii niin, että sen unohtaa. Hyvin toimivassa mahassa järeäkin ruoka pilkkoutuu ja sujahtaa vatsasta ohutsuoleen ilman oireita. Silloin sillä on eväitä käsitellä aika ajoin myös chiliä, valkosipulia ja muita vahvoja mausteita sekä hapanta valko- tai punaviiniä.

Kiusallinen närästys

Joskus hyväntuulinenkin vatsa äksyilee: Rintalastan takana polttaa ja ruoka tuntuu pyrkivän takaisin suuhun. On pakko röyhtäillä.

– Ei varmaan löydy yhtään ihmistä, jolla ei joskus olisi ollut esimerkiksi närästystä, ilmavaivoja tai joitain muita mahavaivoja, sanoo gastroenterologi Jukka Toivonen.

Yleisin vatsavaiva suomalaisilla lienee refluksitauti. Sen oireita on aika ajoin yli kymmenellä prosentilla ihmisistä. Refluksitaudissa ruokatorven ja mahalaukun välissä oleva sulkijalihas löystyy ja mahahapot pääsevät nousemaan ylös. Närästyksen lisäksi potilas kärsii usein myös turvotuksesta ja ilmavaivoista, joskus ummetuksestakin.

– Oireita pahentavat rasvainen ruoka, suklaa, kahvi, valkoviini, sitrushedelmät ja liian suuret ateriat, Toivonen kertoo.

Ruokailutottumuksillaan voi siis vaikuttaa oireisiin. Jo pelkät ruokavalion muutokset saattavat rauhoittaa vatsaa.

Kirjapino sängynpäätyyn

Jukka Toivonen sanoo, että joillakin vanhemmilla ihmisillä ruokatorven alaosan limakalvo muuttuu happoa sietäväksi ja närästysoireet häviävät sen takia. Se ei ole kuitenkaan hyvä asia. Limakalvomuutokset olisi aina hyvä tutkia, sillä ne altistavat syövälle.

Joitakin auttaa se, että nukkuu ylävartalo hieman koholla eli nostaa sängyn päätyä parikymmentä senttiä vaikka kirjapinolla jalkojen alla.

Toisille apua tuovat apteekista saatavat reseptivapaat limakalvon suojavalmisteet tai mahahappoa neutraloivat tuotteet. Hankaliin oireisiin lääkäri voi määrätä hapon erityksen estolääkettä, jota otetaan joko vain silloin kun närästää tai kuuriluonteisesti aika ajoin.

Puoli kiloa kasviksia

Kliinisen ravitsemustieteen dosentti Kirsi Laitisen mukaan hyvinvoiva vatsa tarvitsee monipuolista ruokaa, muun muassa vajaa puoli kiloa kasviksia tai hedelmiä päivässä. Se tarkoittaa noin viittä annosta joka ainut päivä.

Myös se, ettei syö kauhean myöhään illalla, ainakaan kovin isoja annoksia, voi vähentää närästysoireita.

Vatsalle tekee ylipäätään hyvää sopivan kokoiset annokset kevyttä ja vähärasvaista ruokaa, joka ei venytä mahalaukkua äärimmilleen. Tärkeää ruoassa on monipuolinen kokonaisuus, jossa on riittävästi leipää, puuroa tai muita kokojyvätuotteita, maitotuotteita sekä vihanneksia eikä liikaa kovia rasvoja, kuten makkaroita, rasvaisia juustoja, munkkeja tai viinereitä.

– Yksilöllisiin vaivoihin löytyy avuksi sopiva ruokavalio ja ateriarytmi kokeilemalla, Kirsi Laitinen sanoo.

Apua ärtyvään suoleen

Vatsalle tärkeä ruoka on leipä, jossa pitäisi olla paljon kuituja. Niitä saa myös puurosta, leseistä ja vaikkapa pellavansiemenistä sekä kasviksista. Kirsi Laitisen mukaan kuitu sitoo itseensä nestettä ja nopeuttaa ravinnon läpimenoa elimistössä. Kuidun lisääminen ruokaan vähitellen muutaman viikon aikana voi helpottaa vatsaoireita.

Kaasua muodostavien ruokien, kuten kaalin, sipulin ja herneiden, korvaaminen muilla kasviksilla saattaa auttaa.

Ruoansulatus ei toimi, jos ei liiku. Siksi vaikkapa kävely töihin tai portaiden käyttö hissin sijasta voivat vaikuttaa suoraan vatsan toimintaan. Säännöllinen liikuntaharrastus ehkäisee paitsi ruoansulatusvaivoja myös ylipainoa, joka lisää toiminnallisten vatsavaivojen riskiä.

Ärtyvän suolen oireyhtymä on toinen tyypillinen vatsan toimintaan liittyvä vaiva. Senkin kanssa voi elää, mutta hankalista oireista kannattaa kertoa lääkärille.

Ärtyvä suoli aiheuttaa turvotusta, ilmavaivoja, vatsakipua sekä vaihdellen ummetusta ja ripulia. Oireyhtymään ei ole täsmälääkettä, mutta oireita voidaan hoitaa muun muassa suolen toimintaa rauhoittavilla lääkkeillä tai kuituvalmisteilla.

LUE LISÄÄ:

närästyksen hoidosta

toiminnallisista vatsavaivoista

ummetuksen hoidosta

VATSAA HEMMOTTELEVAT

  • säännöllinen ateriarytmi
  • riittävä liikunta
  • kuitupitoinen ruoka
  • rauhallinen ruokailu
  • monipuolinen ruoka
  • kohtuullisen kokoiset ateriat
  • säännöllinen vessassakäynti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun verensokeri on pysyvästi koholla, olet sairastunut tyypin 2 diabetekseen. Mikä siihen johtaa, miten sitä voi välttää?

Millaisia ovat alkavan tyypin 2 diabeteksen oireet?

Erityisesti syömisen jälkeen saattaa vähän väsyttää ja raukaista. Suu tuntuu kuivalta ja janottaa, voi ilmetä keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta, näön sumentumista sekä jalkojen puutumista ja pistelyä.

Kun verenkierrossa on paljon ylimääräistä glukoosia, sitä alkaa erittyä myös virtsaan, jolloin virtsaamistarve voimistuu.

Aiemmin puhuttiin vanhuustyypin diabeteksesta, mutta termi on vanhentunut, sillä osa sairastuneista on nuoria. Yhdysvalloissa ja Englannissa sairastuneiden joukossa on myös lapsia ja teiniikäisiä.

Onko löytynyt uusia tekijöitä, jotka vaikuttavat sairastumiseen?

Diabeteksen puhkeamisessa on vielä paljon tuntematonta, mutta ylipainon, vähäisen liikkumisen ja perintötekijöiden lisäksi yksi vähemmän tunnettu riskitekijä on pitkään jatkunut univaje. Jo yksi huonosti nukuttu yö voi pistää verensokeritasot hetkeksi hyrskyn myrskyn. Unen puute kääntää hormonitoiminnan sellaiseksi, että ruokahalu voimistuu, kylläisyyden tunne vähenee ja insuliinin toimintaa heikkenee.

Myös ympäristömyrkyt, kuten raskasmetallit ja torjunta-aineet muuttavat hormonien ja geenien toimintaa. Ympäristömyrkkyjä on esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmateriaaleissa, hygieniatuotteissa, muoveissa ja kaloissa.

Voiko sairastaa tietämättään?

Voi, jopa vuosia tai vuosikymmeniä, sillä tyypin 2 diabetes on usein petollisen vähäoireinen tai oireeton.

Ei ole lainkaan tavatonta, että silmälääkäri huomaa taudin ensimmäisenä. Liika sokeri verenkierrossa saa silmänpohjan pienet verisuonet ratkeilemaan ja vuotamaan.

Joskus äkillisen sydäninfarktin takaa paljastuu tyypin 2 diabetes.

Miksi huomaamaton tautikin on vaarallinen?

Pitkään jatkuessaan korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, sydäntä ja hermostoa.

Silmänpohjan verisuonten vaurioituminen voi jopa sokeuttaa. Jos munuaisten verisuonet vaurioituvat, ihminen voi joutua keinomunuaishoitoon tai elinsiirtoon.

Hermovauriot taas aiheuttavat erimuotoisia tuntohäiriöitä, kuten puutumista, pistelyä ja lämpötunnon vaihtelua raajoissa. Hermojen vaurioituminen voi tehdä myös sen, että ihminen ei tunne esimerkiksi kengässään hiertävää kiveä, jolloin jalat voivat haavautua.

Diabeetikoita myös ientulehdukset piinaavat terveitä enemmän.

Jopa 60–70 prosenttia aikuisiän diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin.

Voiko diabeteksesta parantua?

Tyypin 2 diabetesta pidetään elämänmittaisena sairautena, mutta sen voi hoitaa erinomaiseen tasapainoon syömällä terveellisesti, nukkumalla hyvin ja liikkumalla tarpeeksi.

Osa pääsee lihavuusleikkauksen jälkeen eroon diabeteslääkkeistä. Leikkaus parantaa insuliinin toimintaa ja lisää kylläisyyden tunnetta.

Voidaan ajatella, että jos verensokeri on pysynyt vuoden normaalina ilman lääkitystä, on parantunut.


Mikä on tehokkainta tyypin 2 diabetesta hoitoa?

Tärkeintä on painonpudotus. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikoilla laihduttaminen on kuitenkin terveitä vaikeampaa. Silloin, kun laihtumisesta olisi eniten hyötyä, elimistö pistää kaikin keinoin hanttiin.

Taivaita ei kuitenkaan tarvitse tavoitella, sillä jo pieni, noin viiden prosentin painonpudotus voi saada ihmeitä aikaan.

Lääkehoidossa pyritään valitsemaan valmisteita, jotka eivät lihota tai altista hypoglykemioille ja jotka jopa auttavat laihtumaan. SGLT2-estäjäryhmän lääkkeet poistavat myös glukoosia virtsaan, ja osa diabeetikoista saattaa keventyä sen vaikutuksesta jopa parikymmentä kiloa.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta Käypä hoito -suosituksesta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti