Kuvat
iStock
Pääsääntö on, että lapsen viestejä ei saa lukea ilman lupaa.
Pääsääntö on, että lapsen viestejä ei saa lukea ilman lupaa.

Kun tunnet lapsesi digiarkea, myös huolta herättävät asiat on helpompi ottaa puheeksi.

Asiantuntijoina hankesuunnittelijat Pauliina Turunen ja Lauri Sundberg Pelastakaa Lapset ry:stä.

Mitä eri palveluiden ikärajoista pitäisi ajatella? Esimerkiksi Tiktok ja WhatsApp ovat täynnä käyttäjiä, joiden ikä eri riitä.

Sosiaalisen median palvelut ovat monille lapsille ja nuorille tärkeitä paikkoja: siellä he pitävät yhteyttä toisiinsa ja ovat vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Myös palvelujen ikärajoja nuoremmilla lapsilla on suuri houkutus käyttää niitä.

Ikärajat perustuvat osin siihen, että palvelut ja sovellukset keräävät käyttäjiensä tietoja markkinointitarkoituksiin. Esimerkiksi WhatsAppin ikäraja nousi EU-alueella viime vuonna 13 vuodesta 16 vuoteen, kun tietojen keräämistä rajoittava EU:n tietosuoja-asetus eli GDPR tuli voimaan. Kaikissa palveluissa on hyvä tutustua yksityisyys- ja tietosuoja-asetuksiin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sosiaalisen median palveluissa ja muilla alustoilla on myös mahdollista kohdata ikävää tai sopimatonta sisältöä, tulla kiusatuksi tai saada sopimattomia yhteydenottoja. Ikärajat on asetettu syystä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vanhemman kannattaa tutustua lapsensa käyttämiin palveluihin ja olla muutenkin kiinnostunut tämän digitaalisesta arjesta: Millä alustoilla lapsi viettää aikaansa ja keiden kanssa? Mitkä ilmiöt, sosiaalisen median palvelut tai pelit kiinnostavat tai puhututtavat lapsen kaveripiirissä?

Kiinnostuksen osoittaminen ja toimiva keskusteluyhteys lisäävät todennäköisyyttä siihen, että lapsi uskaltaa ja osaa kertoa luotettavalle aikuiselle myös silloin, jos kohtaa mietityttäviä sisältöjä.

Saako oman lapsen viestejä lukea? Voiko siitä tulla rikosoikeudellisia seuraamuksia? Vaikuttaako tähän lapsen ikä?

Lapsella on oikeus yksityisyyteen siinä missä aikuisillakin: myös lapset nauttivat luottamuksellisen viestinnän suojaa sekä viestintäsalaisuutta. Lapsen yksityisiä viestejä vaikkapa WhatsAppissa ei pääsääntöisesti saa lukea ilman lupaa.

Toisaalta huoltajalla on velvollisuus huolehtia lapsen kehityksestä ja hyvinvoinnista. Siksi huoltajalla voi olla oikeus tai jopa velvollisuus puuttua viestintäsalaisuuteen, jos se on selkeästi välttämätöntä lapsen edun kannalta. Turun hovioikeuden tekemästä päätöksestä otettu tosielämän esimerkki tällaisesta tilanteesta on aiheellinen epäily lapsen huumeidenkäytöstä.

Lapsen yksityisiä viestejä ei pääsääntöisesti saa lukea ilman lupaa.

Lapsen kehitystaso vaikuttaa: huoltajalla on laajemmat oikeudet ja velvollisuudet puuttua hyvin nuoren lapsen netin käyttöön ja viestittelyihin kuin vaikkapa lähes aikuisen lapsen kohdalla.

Jos viestittelystä herää huoli, ensisijaisesti kannattaa pyrkiä avoimeen keskusteluun lapsen kanssa. Lapselle voi kertoa häntä syyllistämättä olevansa huolissaan, pyytää häntä juttelemaan asiasta ja tarvittaessa näyttämään viestejä.

Onko jotain sivustoja tai palveluja, joita lapsen pitäisi ehdottomasti välttää?

Yksittäisten sivujen luetteleminen on mahdoton tehtävä. Yleisesti voi mainita sivustot, joilla on lapsen kehitysvaiheen kannalta sopimatonta väkivaltaan, seksiin tai päihteisiin liittyvää sisältöä. Toisin kuin elokuville, peleille ja tv-ohjelmille, ei kaikille netissä oleville sisällöille tai sivustoille aseteta ikärajoja. Netissä on myös paljon sivustoja, joiden sisältö voi herättää lapsissa vaikeita ajatuksia ja tunteita kuten hämmennystä, pelkoa tai ahdistusta.

Pyydä lasta näyttämään, millä sivustoilla hän tykkää käydä.

On fiksua tutustua mahdollisimman hyvin siihen, mitä sivustoja lapsi käyttää. Lasta voi pyytää näyttämään, miten hän tykkää käyttää nettiä ja millaisilla sivustoilla käydä.

Mitä paremmin tunnet lapsen käyttämiä nettisivuja, sitä helpompi on arvioida niiden soveltuvuutta lapselle. Lapsille suunnatuilla verkkosivustoilla on usein myös vanhemmille tarkoitettua tietoa sivustojen sisällöstä ja säännöistä.

Lasta on hyvä muistuttaa myös siitä, että hän voi aina kertoa, jos kohtaa netissä jotain pahaa oloa, ahdistusta tai hämmennystä aiheuttavaa.

Minua ärsyttää se, kun lapseni kuvaa someen pikkuveljeään leikkimässä tai perheenjäseniä syömässä. Mitä yksityisyydestä kannattaa sopia?

Lapselle pitää kertoa, että muita tulee kohdella kunnioittavasti ja kaikilla on oikeus yksityisyyteen, oli kyse sitten sosiaalisesta mediasta tai vuorovaikutuksesta kasvokkain. Tähän kuuluu muun muassa se, että sosiaaliseen mediaan ei lataa toisesta kuvia tai muuta sisältöä ilman lupaa.

Lapsen kanssa voi jutella myös siitä, miten vaikeaa tai jopa mahdotonta voi olla saada sisältöä pois somesta, kun sen kerran on sinne ladannut. Lapsi (tai me aikuisetkaan) emme aina ole tietoisia siitä, mitä seurauksia hetken mielijohteesta someen laitetulla sisällöllä voi olla.

Aikuiset ovat esimerkkinä siinä, miten somessa toimitaan muita kunnioittaen.

Lapsen lähipiiriin kuuluvat aikuiset ovat myös esimerkkejä siinä, miten nettiä ja sosiaalista mediaa käytetään muiden yksityisyyttä kunnioittaen. Kun jakaa vaikka perheen kuvia tai kuulumisia, on tärkeää ottaa huomioon muiden perheenjäsenten toiveet ja yksityisyys. Perhe voi luoda tästä vaikka yhteiset pelisäännöt.

Missä somekanavissa tai sovelluksissa tapahtuu eniten kyseenalaisia juttuja kuten groomingia tai vakavaa kiusaamista?

Groomingia eli lasten ja nuorten houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin tapahtuu eniten niillä some- ja nettialustoilla, joita nuoret eniten käyttävät. Pelastakaa Lasten vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan nuorten käyttämistä sovelluksista suosituimpia ovat Snapchat ja Instagram. Myös Whatsapp on suosittu.

Myös kiusaamista tapahtuu eniten siellä, missä lapset ja nuoret aktiivisimmin käyvät.

Kiusaamista ja groomingia ehkäisee se, että lapsella on tietoa näistä ilmiöistä jo etukäteen.

Pelastakaa Lapset teki kiusaamisesta kyselyn lapsille ja nuorille Tubeconissa elokuussa 2019, ja tuloksista selvisi, että kiusaamista tapahtuu eniten Tiktokissa, Instagramissa ja WhatsAppissa. Myös muut kyselyt ja tutkimukset ovat osoittaneet samansuuntaisia tuloksia.

Näistäkin aiheista voi keskustella lapsen kanssa arjen kuulumisten lomassa. Kiusaamista ja groomingia ehkäisee se, että lapsella on tietoa näistä ilmiöistä jo etukäteen. Kun aikuinen on kiinnostunut lapsen digiarjesta, asia on helpompi ottaa puheeksi myös silloin, jos jotain ikävää onkin meneillään.

Epäilen että teini provoilee ja käyttäytyy huonosti nettikeskusteluissa – mitä teen?

Jutteleminen on paras keino lähteä kartoittamaan tilannetta. Nuoren kanssa voi ottaa yleisellä tasolla puheeksi esimerkiksi seuraavia asioita: Millä alustoilla tai missä yhteisöissä nuori viettää aikaansa netissä? Mitä hän siellä tekee? Mikä häntä motivoi tai innostaa näihin? Aikuisena voi myös osoittaa kiinnostusta siihen, minkä sävyisiä ja henkisiä nuoren netissä käymät keskustelut ovat.

Nuoren kanssa on tärkeää keskustella siitä, millaiset käytöstavat pätevät netissä: vuorovaikutus toimii aivan samoin periaattein kuin kasvotustenkin, vaikka keskustelukumppani olisikin tuntematon.

Mistä saa luotettavaa tietoa elokuvan tai sarjan ikärajoista tai soveltuvuudesta lapsille, jos sitä ei ole julkaistu Suomessa? Olen itse pyrkinyt perehtymään elokuvien ja sarjojen sisältöihin, mutta se on työlästä.

Elokuvien ikärajoista ei ole olemassa kansainvälisiä standardeja, vaan ikärajat määritellään maakohtaisesti. Suomessa kuvaohjelmien ikärajoja voi hakea Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavin) ikärajahaulla.

Jos elokuvaa tai ohjelmaa ei ole luokiteltu Suomessa, siihen etukäteen perehtyminen on ehdottomasti hyvä vaihtoehto, vaikka se viekin aikaa.

Onko nykyaikana vielä sellaisia lapsia, jotka eivät käytä nettiä juuri lainkaan? Miten yleistä se on?

Netti ja digitaalisuus ovat tulleet osaksi lähes kaikkea elämää, ja tämä koskettaa myös lapsia ja nuoria. Jo alle kouluikäisille netin käyttö on päivittäistä. Tutkimusten mukaan esikouluikäisistä lähes puolet käyttää nettiä ja kouluikään tultaessa osuus nousee jo 75 prosenttiin tai sen yli.

Nykyään ajatellaan, että lapsen tai nuoren elämää ei voi enää jakaa online- ja offline-elämään, vaan netti on tiivis osa arkea. Esimerkiksi sosiaalisia suhteita rakennetaan ja ylläpidetään yhtä lailla netissä kasvotustenkin. Myös netissä harrastaminen kuten e-urheilu yleistyy ja lisää suosiota koko ajan.

Tilastojen valossa lapset ja nuoret, jotka eivät käytä nettiä lainkaan, ovat kovin pieni ryhmä. Yleinen suunta näyttää olevan, että lapset alkavat käyttää sosiaalisen median palveluita entistä nuorempina ja myös koko ajan enemmän kuin ennen

Mikä on fiksuin tapa rajoittaa lapsen kännykän ja netin käyttöä? Lapsi osaa kiertää kaikki siihen tarkoitetut apit.

Lapsen kännykän ja netin käyttöä pohtiessa on hyvä tarkastella lapsen arkea kokonaisuudessaan: Miten lapsella sujuu elämän eri osa-alueilla? Saako hän riittävästi unta, sujuuko koulunkäynti? Onko lapsella harrastuksia ja vapaa-ajan tekemistä kännykän ja netin ulkopuolella? Miten kaveri- ja ihmissuhteet sujuvat, ja millainen on lapsen yleinen vireys- ja mielentila?

Jos muut osa-alueet elämässä sujuvat, on harvoin suurta huolen aihetta siihen, että lapsi kärsisi kännykän ja netin käytöstään.

Lapsen ja nuoren on usein helpompi sitoutua pelisääntöihin, kun ne sovitaan yhdessä.

Suurimmalle osalle lapsista kännykkä ja netti ovat väyliä pitää yllä sosiaalisia suhteita, harrastaa ja tehdä itselle mieleisiä asioita. Käytöstä on hyvä jutella kuten muistakin lapselle tärkeistä asioista. Tällöin pysyy tasaisesti kärryillä siitä, mihin ja millaiseen tekemiseen lapsen kännykällä käyttämä aika kuluu. Myös mahdollisista huolista on matala kynnys avata keskustelu.

Lapsen ja nuoren on usein helpompi sitoutua pelisääntöihin, kun ne sovitaan yhdessä. Anna lapsen olla mukana laatimassa rajoituksia aikuisen johdolla.

On hyvä, jos vanhemmat voivat kodin arjessa noudattaa samoja sääntöjä ja toimia esimerkkeinä. Perheessä voidaan sopia, että kukaan ei aamupalapöydässä räplää laitteita, ja yhteisissä hetkissä laitteet pysyvät vaikkapa niille tehdyssä laiteparkissa.

Lapselle on myös hyvä perustella, miksi rajoituksia halutaan sopia. On tärkeää, että lapselle kerrotaan, millaisia vaikutuksia liiallisella kännykän käytöllä voi olla hänen hyvinvointiinsa ja arjen sujumiseen – ja miten puolestaan muista elämän osa-alueista huolehtiminen vaikuttaa myönteisesti lapsen arkeen ja elämään.

Minkä verran lasta ja nuorta kannattaa pelotella netin vaaroista? En haluaisi, että lapseni ei ymmärrä vaaroista mitään, mutta samalla toivon, että hänellä säilyy luottamus toisia ihmisiä kohtaan.

Kaikki netissä oleva sisältö ei ole lapsen tai nuoren kehitystasolle sopivaa, ja netissä todellakin on olemassa tahoja tai ihmisiä, jotka pyrkivät toimimaan lapsen oikeuksia loukkaavalla tavalla. Varsinaisen pelottelun sijaan on kuitenkin rakentavampaa jutella avoimesti ja rauhallisesti turvallisesta netin käytöstä ja erilaisista riskeistä.

Koska netti on merkittävä osa lasten ja nuorten elämää, on myös tärkeää pystyä käsittelemään siihen liittyviä positiivisia ja lapselle tärkeitä puolia.

Lapsen täytyy uskaltaa pitää kiinni omista oikeuksistaan myös netissä.

Riskien ehkäisemiseen liittyy tietoturvasta keskusteleminen. On tärkeää huolehtia, että lapsen laitteet on suojattu riittävän vahvalla salasanalla. Lapsen täytyy tietää, mitä seurauksia kuvien tai muun sisällön jakamisella voi olla. Lisäksi lapsen täytyy uskaltaa pitää kiinni omista oikeuksistaan myös netissä, eikä esimerkiksi antaa kenenkään painostaa itseään.

Jos lapsi tai nuori mokaa ja vaikka jakaa vahingossa sopimattomia kuvia, on tärkeää tarjota lohtua ja tukea syyllistämättä. Tämä lisää sen todennäköisyyttä, että lapsi tai nuori uskaltaa kertoa jatkossakin avoimesti netin käyttöön liittyvistä haastavistakin aiheista.

Lisää tietoa turvallisesta netinkäytöstä löydät esimerkiksi Pelastakaa Lasten Turvallisesti verkossa -sivustolta.

Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntijat vastasivat Vauva.fissä kävijöiden kysymyksiin lapsen turvataidoista netissä. Kysymykset ja vastaukset on koostettu keskustelusta.

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla