Tunnetaitopäiväkoti Polussa kaikki tunteet saavat näkyä ja kuulua, ja niitä opetellaan yhdessä jakamaan. Myös vanhempi voi vaikuttaa siihen, millaiseksi päiväkotiarki muodostuu.

Äiti kyykistyy espoolaisen päiväkoti Polun eteisessä pienen pojan viereen ja halaa hellästi totista lasta. Viime yö oli rikkonainen, hän kertoo.

Varhaiskasvatuksen opettajalle Jenni Mannerille tieto on tärkeä. Se auttaa ymmärtämään ja ottamaan huomioon, että poika on jo valmiiksi väsynyt ja saattaa kaivata enemmän apua päivän aikana.

– Josko päivä olisi parempi, toteaa Manner hymyillen lapselle.

Neo sujahtaa ovesta sisälle ja pyytää isää odottaman oven ulkopuolella. Poika riisuu nopeasti vaatteet ja ripustaa naulakkoon. ”Valmis”, hän huhuilee ulkopuolella odottavalle isälleen. Joillakin lapsilla on tärkeitä aamurutiineja, tämä on Neon oma juttu.

– Jos lapsi kokee, ettei tule tilanteessa kuulluksi, aamun aloitus voi tuntua vaikealta, sanoo Manner.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Päiväkoti Polun aikuiset haluavat tietää jo ovella, tuleeko lapsi sisään iloisena vai painaako jokin mieltä. Tämän päiväkodin kantava ajatus on, että lasten tunteet saavat näkyä ja kuulua ja niille luodaan turvallinen ja salliva ilmapiiri. Tunnetaitoja harjoitellaan kaikessa arkisessa toiminnassa.

– Lapsen tunteita arvostetaan, eikä niitä sivuuteta tai yritetä tukahduttaa, kertoo lasten tunnetaito-ohjaajaksi kouluttautunut Manner.

Isä saattelee Neon sisälle, antaa ison halauksen ja pusun. Sitten työ kutsuu.

Kysy ja kerro huolesi

Päiväkodin aloitus on uusi ja iso asia koko perheelle. Myös vanhemman on kasvettava uuteen rooliin, päiväkotilapsen vanhemmaksi. Tässä kannattaa ottaa alusta saakka aktiivinen ote: perhe ja päiväkoti tekevät yhteistyötä, jonka sujuvuuteen vanhempi voi vaikuttaa paljonkin.

Aluksi voi olla vaikea tietää, mitä kaikkea voi ja kannattaa kysyä, mutta Jenni Mannerilla on tähän selkeä ohje: kysy kaikkea, mikä mietityttää, ja kerro pieninkin huolesi päiväkodin hoitajille.

Varhaiskasvatuksen professori Nina Sajaniemi sanoo, että erityisesti lapsen hakemisen hetki on tärkeä.  Vanhemman pitäisi saada tietää, onko lapsella ollut päivän aikana kivat leikit, kenen kanssa hän on leikkinyt ja onko hän osallistunut vaikkapa musiikkitoimintaan. Yksi hyvän hoitopaikan merkki on, että ammattilainen osaa kertoa lapsen tekemisestä, leikkimisestä ja ryhmässä olemisesta.

– Se ei riitä, että kerrotaan vain syömisestä ja nukkumisesta.

Sajaniemestä kannattaa puuttua rohkeasti asiaan, jos lapsen kerrotaan viihtyvän koko ajan yksin ja että hänen myös annetaan olla yksin. Jos lapsen annetaan vetäytyä, hän oppii vetäytymään. Sen sijaan laadukkaasta varhaiskasvatuksesta kertoo, että lapsi on saatu mukaan toimintaan, vaikka sitten hieman houkuttelemalla. Siksi aamuihin ja iltapäiviin kannattaa varata aikaa lapsen kuulumisien kysymiselle.

Olet lapsesi asiantuntija

Manner kannustaa vanhempia olemaan aloitteellisia jo siinä vaiheessa, kun lapsi tutustuu päiväkotiin.

– Mitä enemmän vanhempi näkee ja kokee päiväkotimaailmaa, juttelee henkilökunnan kanssa ja saa vastauksia kysymyksiin, sitä helpottuneemmaksi ja luottavaisemmaksi hänen oma olonsa tulee.

Manner korostaa, että vanhemmat ovat oman lapsensa asiantuntijoita.

”Vanhemmille on usein merkityksellistä ja helpottavaa saada jakaa tietoa juuri omasta lapsestaan, ja päiväkodissa ollaankin näistä tiedon muruista hyvin kiitollisia.”

Siirtymä kotoa päiväkotiin sujuu usein sitä leppoisammin, mitä enemmän vanhemmat kertovat lapsestaan. Päiväkodin aikuisten on näin helpompi ymmärtää lasta, tämän tarpeita ja toimintaa.

On luonnollista ja ymmärrettävää, jos hoidon aloitus jännittää aikuistakin. Vaikka itseä jännittäisi, omaa ahdistusta ei kuitenkaan pidä siirtää lapseen. Päiväkodin aloittamisesta ei tarvitse puhua lapselle viikkoja etukäteen, vaan hoidon aloitus kannattaa tuoda esiin siitä näkökulmasta, että päiväkoti on kiva paikka, jossa on muitakin lapsia.

– Lapsen on hyvä oppia, että vaikka jännittää, silti voi olla ihan mukavaa. Ryhmässä olemisessa ja yhteisöön kuulumisessa on paljon hyviä puolia lapsen kannalta, Sajaniemi sanoo.

Joissakin päiväkodissa varhaiskasvattaja käy lapsen kotona ennen päiväkodin aloitusta, näin myös Polussa. Lapsi saa ensimmäisen kosketuksen uuteen aikuiseen omassa tutussa ympäristössä vanhempien kanssa, ja päiväkodin alkaessa lapsella on jo tuttu aikuinen siellä. Varhaiskasvattaja puolestaan näkee, minkälainen lapsi on kotioloissa ja miten hän ilmaisee itseään. Lapsi on helpompi kohdata juuri omanlaisenaan myös päiväkodin seinien sisäpuolella.

Rauhoita oma mielesi

Kun vanhempi kokee, että päiväkodin aikuiset vastaavat lapsen tunteisiin ja tarpeisiin ja pitävät lapsesta hyvää huolta, turva ja luottamus välittyvät myös lapseen. Omaa mieltä voi rauhoittaase, että tuntee päiväkodin toimintatavat ja tietää, että hoitajia on varmasti tarpeeksi.

Nina Sajaniemi neuvoo, että jo tutustumiskäynnillä päiväkodissa kannattaa tarkkailla, mitä kaikkea lasten kanssa tehdään yhdessä.

Ovatko lapset ryhmässä vai paljon omissa oloissaan? Jos joku itkee, mennäänkö häntä lohduttamaan? Ovatko lapset sylissä?

Sajaniemi kehottaa kysymään päiväkodin johtajalta suoraan, onko pienten ryhmissä varhaiskasvatuksen opettajaa ja kuinka suurta vaihtuvuutta henkilökunnassa on.

– Henkilökunnan pysyvyys on merkki toimivasta paikasta.

Pyydä viesti päivän mittaan

Tavallinen, mutta riipaiseva hetki päiväkotivanhemman elämästä: lapsi jää aamulla itkemään hoitopaikkaan. Myöhemminkin ”päiväkotiuralla” eron hetki on usein herkkä. Selkeä lähtöpäätös on toimivin.

– Kun vanhempi on itse valmis jättämään lapsen, hän kertoo sen meille ja myös lähtee. Työntekijä ottaa tässä vaiheessa vastuun lapsen ikävän ja surun kannattelusta.

Manner sanoittaa vaikean hetken myös vanhemmalle. Sinulla on varmaan tosi vaikea ja hankala olla. Me täällä pidämme lapsesta hyvää huolta, hän ei jää yksin tunteensa kanssa. Kerromme sinulle, miten tilanne etenee.

Kun lapsi on rauhoittunut, vanhemmalle lähtee viesti, että on kaikki hyvin.

Usein mukana on kuva. Lapsen ensimmäisten hoitoviikkojen aikana Manner saattaa lähettää useammankin viestin, joissa kertoo pienet kuulumiset, koska tietää, että se keventää vanhempien mieltä. Tällaista viestiä voi myös pyytää omasta päiväkodista.

Sujuvatko kaverisuhteet?

Pienen Menni-tytön junarataleikki keskeytyy, kun kaveri tarttuu käsivarteen hampaillaan. Polun varhaiskasvattaja Kaisa Rouvinen nostaa molemmat syliinsä, paijaa Mennin kipeää kättä ja jutustelee lapsille.

– Mitähän asiaa kaverilla oli? Olisitko halunnut mukaan leikkiin?

Lapsi nyökkää, ja Rouvinen kertoo hänelle lempeästi, että toista sattuu, jos puree.

– Haluaisitko lohduttaa kaveria ja vaikka paijata pipiä?

Lapsi nyökkää ja silittää Menniä.

– Hän ei vielä osaa sanoa, mitä kaipaa, siksi hän ehkä puri sinua, Rouvinen juttelee Mennille.

Sanalliseen anteeksipyytämiseen tunnetaitopäiväkodissa ei pakoteta. Yhdessä voi löytyä myös muita tapoja lohduttaa kaveria, vaikkapa paijaamalla tai halimalla. On sallittua tulla pyytämään myöhemmin anteeksi, kun on siihen valmis, jos se tuntuu hyvältä ja sopii kaikille osapuolille.

Yhdessä pohditaan, miten tilanteen olisi voinut ratkaista toisin kuin puremalla.

Rouvisesta on tärkeää, että aikuinen ehtii ja haluaa nähdä lapsen toiminnan taakse. Tunne ja tarve voivat joskus näyttäytyä esimerkiksi aggressiivisuutena. Usein se on pettymystä, vihaa, hämmennystä, jännitystä tai kateutta, jota lapsi ei vielä osaa ilmaista muulla tavalla.

– Lapsi saattaa vihaisuuden sijaan olla surullinen siitä, että ei mahtunut leikkiin tai pahoilla mielin, jos äidillä ei ollut aamulla aikaa antaa toista halia.

Kun lapsen kanssa pohtii, mitkä asiat vaikuttivat tilanteeseen ja miten yhteys kaveriin löydetään uudestaan, lapsi saa avaimet oppia tunnistamaan tunteitaan ja kertomaan omista toiveistaan ja ajatuksistaan.

Tutkaile tunnelmia illalla

Esikoululaisella Viljalla on päiväkotitaivalta takana jo viisi vuotta. Hän viihtyy päiväkodissa niin hyvin, että halusi sinne toipilaanakin.

– Kun minulla oli korvatulehdus, sain valita, menenkö isän töihin vai päiväkotiin. Valitsin päiväkodin.

Päiväkoti Polun varhaiskasvattajat ovat vakuuttuneita siitä, että tunnetaitoihin tutustuminen jo päiväkodissa kantaa koululaisesta aikuisuuteen ja vahvistaa elämänhallinnan taitoja.

– Monella lapsellamme on jo huikeat taidot käsitellä ristiriitatilanteita ja pohtia omaa ja kaverin toimintaa, Rouvinen kehuu.

Siitä, miten lapsi käyttäytyy illalla kotona, voi päätellä, miten päivä on sujunut ja miten avoimesti lapsi on esimerkiksi uskaltanut näyttää kaikenlaiset tunteensa.

Jos illat ovat tunteentäyteisiä, levottomia ja herkkiä, lapsi on saattanut padota tunteita sisälleen päivän aikana.

Myös vetäytyminen tai liiallinen kiltteys ja reippaus voivat kertoa siitä, että lapsi pidättelee tunteitaan. Vanhemman kannattaa kertoa päiväkodin hoitajille myös siitä, millainen lapsi on kotioloissa hoitopäivän jälkeen.

Yksi tärkeimmistä asioista, jonka päiväkodista saa mukaansa, on hyvät kaveritaidot. Päiväkoti Polun tunnekasvattajia lämmittää etenkin positiivinen palaute esikouluun ja kouluun siirtyneiden lasten vanhemmilta. Kun opettajat kertovat, että lapset tunnistavat tunteitaan erinomaisesti ja sanoittavat niitä taitavasti muille, päiväkodista on saatu hyvät eväät elämään.

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Kuvat
Heli Blåfield