Kun toiveissa ei ole lisää lapsia, mutta uusi raskaus pääsee ehkäisystä huolimatta alkamaan, mielen täyttää epäusko. Miten tästä selvitään?
Vauva.fin kyselyyn vastanneet vanhemmat kertovat, että ensimmäisenä tulevat järkytys ja huoli.
Mietin, että kuinka pitkällä raskaus jo oli, ja onkohan ehkäisykapseli vaikuttanut jotenkin vauvan kehitykseen.
Ensin tuli ahdistus ja uupumus siitä, että kaikki pitää taas aloittaa alusta.
Mies totesi että ”no, me ei sitten ilmeisesti voida itse päättää sitä, paljonko meille syntyy lapsia”.
Läsnä on myös moraalinen kysymys: miksei perheeseen saisi tulla vielä yhtä lasta?
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Arja Sakki-Köhler muistuttaa, että täysin varmaa ehkäisymenetelmää ei ole.
– Hormonikierukka ja ehkäisykapseli ovat tämän hetkisistä vaihtoehdoista varmimpia.
Näiden ehkäisymenetelmien teho perustuu keltarauhashormoniin, joka kuivattaa kohdun limakalvoja. Näin ollen follikkelin eli munasolun sisältävän munarakkulan ei pitäisi päästä kiinnittymään kohtuun. Joskus kuitenkin raskaus pääsee alkamaan, vaikka käytössä olisikin varmana pidetty ehkäisymenetelmä.
Viime vuosina naisen sterilisaation jälkeen alkaneet raskaudet ovat yleistyneet.
Eniten ei-toivottuja raskauksia alkaa Sakki-Köhlerin mukaan itse lasketuilla ”varmoilla päivillä”, ja huolimattomasti käytetyillä pillereillä. Viime vuosina myös naisen sterilisaation jälkeen alkaneet raskaudet ovat yleistyneet.
Vauvafi:n kyselyyn vastanneista 34 prosenttia kertoi, että oli käyttänyt kondomia ehkäisymenetelmänä raskauden alkaessa. Hormonikierukka oli ollut käytössä kymmenellä prosentilla, mutta myös muita ehkäisykeinoja mainittiin.
Ehkäisykapseli oli ehtinyt olla minulla 1,5 vuotta, ja olin tehnyt koko tuon ajan kolmen kuukauden välein testejä, ihan vaan oman mielenrauhani vuoksi. Tällä kertaa testi oli positiivinen.
Hormonikierukka oli vasta laitettu ja kierto oli sekaisin, vuodin aika paljon. Nähtävästi kierukka ei ollut oikein tai oli lähtenyt pois, koska tulin raskaaksi siitä huolimatta. Kierukkaa ei näkynyt ultrassa, eikä sitä enää löytynyt edes synnytyksessä.
Abortti vai ei?
Kyselyyn vastanneista 31 prosenttia päätyi raskaudenkeskeytykseen.
Heti positiivisen testin tehtyäni päätin, etten ole valmis kolmanteen raskauteen. Mieheni oli samaa mieltä asiasta. Meillä on kaksi pientä lasta pienellä ikäerolla ja pelkäsin, että arki kolmen pienen kanssa kävisi liian raskaaksi meille kaikille.
”Päätös oli yhteinen ja alusta asti selvä.”
Olisin halunnut sterilisaation jo kolmannen lapsen syntymän jälkeen, mutta lääkäri arveli, että ei kai sitä vielä, jos alkaa myöhemmin kaduttaa. Tiesin heti eka sekunnista lähtien etten halua enää yhtään lasta, enkä myöskään ole hetkeäkään katunut raskaudenkeskeytystä.
Päätös oli yhteinen ja alusta asti selvä. Esikoinen syntyi raskausviikolla 32 hätäsektiolla raskausmyrkytyksen vuoksi, ja tästä oli aikaa vain neljä kuukautta testiä tehdessäni. Lääkärienkin mielestä syyni kesketytykselle olivat painavat ja selvät.
69 prosenttia kyselyyn vastanneista oli alkushokin jälkeen päätynyt pitämään lapsen. Sakki-Köhler kertoo uransa aikana nähneen saman kaavan toistuvan usein: kun ensimmäisestä järkytyksestä selviää, lapsi onkin toivottu.
Joskus äidin mieli voi myös muuttua äkisti, vaikka aika aborttiin olisikin jo varattu.
– Olen ollut itse lääkärinä tilanteessa, jossa potilas on jo asettumassa leikkaussalin toimenpidetasolle, mutta yhtäkkiä sanookin kesken kaiken ettei halua aborttia, Sakki-Köhler kertoo.
Myös osa kyselyyn vastanneista kertoi, että vaikka lapsi lopulta päätettiin pitää, päätös ei ollut helppo.
Itse en olisi lapsia halunnut ja mies on ollut tietoinen tästä aina. Pari viikkoa asiaa sulateltuani en vain voinut tehdä sitä hänelle, että tekisin abortin. Raskaus on ollut rankka ja monesti ajatellut miksi suostuin tähän.
Päätös oli elämäni vaikein. Jouduin luopumaan "once in a lifetime" -työtarjouksesta raskauden takia. Varasin keskeytysajan kaksi kertaa, mutta en pystynyt tekemään sitä – kaikki minussa vastusti sitä.
Toisille taas päätös raskauden jatkamisesta on helpompi.
Päätimme yhdessä pitää lapsen, koska avioliittomme, taloutemme ja muut asiat olivat vakaalla pohjalla.
Olimme molemmat sitä mieltä, että tämä vauva oli tosissaan tarkoitettu meille kun päätti ehkäisystä huolimatta saada alkunsa.
Päätös oli minun ja isä tuki päätöstä. En pystynyt laittamaan raskautta kesken. Jos meillä oli jo kaksi lasta, miksei kolmas saisi tulla, kun on jo tullakseen?
Sakki-Köhler muistuttaa, että oli päätös mikä tahansa abortin suhteen, lääkärin ja läheisten tehtävä on kunnioittaa sitä. Ja mikä tärkeintä: päätös on aina oikea.
Asianatuntijana naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Arja Sakki-Köhler.
Kursivoidut lainaukset ovat Vauva.fin kyselystä.
Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.
