Rangan rusahtelu ja kipu kaulassa pelottavat, mutta tilanne on harvoin vakava. Jo se, missä kipu tuntuu, kertoo, onko vaiva itsestään paraneva vai jotakin hermoperäistä ja lääkärikäyntiä vaativaa.
Jos kaularankasi liikkuu normaalisti, saat kierrettyä pääsi kumpaankin suuntaan lähes hartialle ja pystyt katsomaan olkapääsi yli. Joskus pää kuitenkin kääntyy selvästi vähemmän toiseen suuntaan tai kääntäminen sattuu. Jo se, missä kipu tuntuu, kertoo, onko vaiva itsestään paraneva vai jotakin hermoperäistä ja lääkärikäyntiä vaativaa.
– Jos kireys tai kipu tuntuu vastakkaisella puolella kuin mihin käännät päätä, kyse on todennäköisesti hyvin paranevasta lihasten jännityksestä ja kireydestä, sanoo työfysioterapeutti Helka Torppa.
Jos päätä kääntäessä kipua tuntuu samalla puolella kaulaa tai niskaa kuin mihin suuntaan nenä osoittaa, se voi viitata hermokudoksen kipuun.
Toinen toimiva kotitesti on kallistaa päätä taaksepäin ja kiertää sitä vähän kummallekin sivulle. Jos kipu säteilee jompaankumpaan käteen, syy kannattaa selvittää.
Vaikka kipu pelottaa, valtaosa jopa kaulasta niskaan säteilevistä kivuista menee ohi itsekseen tai viimeistään fysioterapian ohjeilla.
– Kivulias välilevyn pullistumakin alkaa monesti luonnostaan sulaa ja vetäytyä parissa kolmessa kuukaudessa, Torppa kertoo.
Herättävä kipu säikäyttää
Kaularangan vaivat voivat hermojen läheisyyden vuoksi säteillä jompaankumpaan käteen. Pistely, puutuminen tai voimattomuus tuntuu sormissa saakka – samalla tavalla, kuin iskiaskipu säteilee selästä jalkaan.
– Jos kipu alkaa nopeasti ja siihen liittyy käden otteen herpaantuminen, kannattaa lähteä lääkäriin. Toinen hälyttävä oire on yöllä herättävä kipu, Torppa listaa.
Niskakipujen taustalla voi olla purentavirhe tai hampaiden yhteen pureminen varsinkin öisin. Ne lisäävät niskalihasten ja kaulan etualueen lihasten jännitystä. Jännitys johtaa jumeihin ja kipuun, jota stressi usein pahentaa.
Joskus öinen niskan ja kaulan kipu johtuu vatsallaan nukkumisesta. Silloin kannattaa tietoisesti opetella kyljellään nukkumista ja muutenkin satsata hyvään uniergonomiaan, erityisesti sopivaan tyynyyn.
Unettomuuteen pitää aina hakea apua ajoissa, sillä huonounisuus voimistaa kipua ja hidastaa kudosten luontaista paranemista.
Käynti optikolla voi riittää
Kaulan ja niskan jäykkyyttä tai kipuilua aiheuttavat nikamien kulumat, joita ikä tuo tullessaan. Selkäranka jäykistyy kaikilla, mutta aina ei tule muita oireita.
Vanha kaatumis- tai onnettomuusvamma voi palata kummittelemaan. Itse tapahtuma on saattanut jo unohtua, kun kipu alkaa vaivata.
Yllättävän usein oireiden syy on kuitenkin jossain ihan muualla kuin kaularangassa itsessään
– Niskavaivojen taustalta saattaa löytyä näön heikkeneminen tai yksinkertaisesti liian pieni teksti. Kun päätä kurkottaa päivät pitkät tietokoneen näyttöä kohti, kaulan, niskan, hartioiden ja kasvojen lihakset jännittyvät ja kipeytyvät, Torppa selittää.
Istumamaraton poikki
Kaikenlainen aktiivisuus arjessa suojaa rangan vaivoilta. Liikunta on halvimpia ja parhaimpia lääkkeitä niihin.
– Liike parantaa lihasten verenkiertoa, lisää niiden kestokykyä ja nopeuttaa vammojen paranemista. Lepo sen sijaan ei lääkitse, Torppa painottaa.
Liikunta voi olla mitä vain itselle mieluista, vaikka luonnossa samoilua sauvoilla tai ilman. Lihasten vahvistaminen on sekin tärkeää, eikä siihen tarvita välttämättä kuntosalia. Jo kaksi kertaa viikossa kotona tehty treeni voi riittää.
Itselle sopivien liikuntatapojen löytämiseen ja sopivien liikkeiden opetteluun saa apua myös fysioterapeutilta. Niin terveyskeskuksissa kuin useimmiten työterveyshuollossakin voi varata ajan fysioterapeutin suoravastaanotolle ilman lääkärin lähetettä.
Työasentoihin kannattaa kiinnittää huomiota, mutta vielä tärkeämpää on katkaista paikallaan oleminen. Etätyöpäivä on helposti Teams-palaveria toisensa perään ja koko päivä tulee nökötettyä jännittyneessä asennossa.
– Tauot, normaali liike ja tuhannet askeleet, joita toimistossa ja työmatkoilla yleensä tulisi, jäävät kotona pois, Torppa sanoo. Istumismaraton olisi siis hyvä katkaista useita kertoja päivässä, mieluiten puolen tunnin välein. Välillä voi tehdä töitä seisaaltaan, käydä ripustamassa pyykit tai tehdä vaikka pari sarjaa kyykkyjä tai pöytäpunnerruksia.
– Pieni happilenkki lounastauolla ja pysähtyminen aterian äärelle elvyttävät nekin. ◆
Asiantuntija Helka Torppa työfysioterapeutti, Mehiläinen.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
