Kaunis maisema voi jopa aiheuttaa liikutuksen tunteen. Se johtuu paluusta ydinkokemukseen: kaikki on suurta, mutta hyvin.
Mikä saa sinut ihastelemaan ääneen? Se, mitä juuri sinä pidät kauniina, kertoo identiteetistäsi.
– Aidon, oman itsen kannalta on tärkeää tunnistaa, mistä pitää ja luoda esimerkiksi kodista mieluisa, jotta siellä on hyvä olla, Psykologi, psykoterapeutti Johanna Pesola sanoo.
Sekin on osa identiteettiäsi, että tunnet omat arvosi. Onko kauneus sinulle merkityksellinen asia vai ei – ja miksi?
Positiivisessa psykologiassa kauneudentaju eli kyky arvostaa kauneutta ja kauniita asioita on yksi hyvinvointia tukevista luonteenvahvuuksista, kuten vaikka kiitollisuus tai rehellisyys.
Pesola yhdistää kauneudentajun herkkyyteen. Herkkä tuntee kauneudenkin syvästi.
Välittämisen työkalu
Koko kauneusteeman pointti on Johanna Pesolan mielestä arvostus.
– Jos rakkauden vastakohta on välinpitämättömyys, niin silloin rakkaus tarkoittaa sitä, että asioilla ja ympäristöillä on väliä. Kun esimerkiksi kutsut vieraita, katat pullat nätisti pöytään ja saatat valita servietit talouspaperirullan sijaan. Panostamalla kahvitteluhetkeen osoitat vieraallesi, että hän on odotettu.
Esteettisyys kannattaisi huomioida myös työpaikoilla. Viihtyisyys kertoo siitä, että työkavereista ja asiakkaista välitetään.
– On väliä, miltä työympäristössä näyttää, sillä se miltä näyttää, niin siltä myös tuntuu.
Pesola näkee hyvältä tuntuvan ympäristön yhteyden myös motivaatioon sekä kykyyn oppia, rentoutua ja inspiroitua. Lisäksi kauneus vaikuttaa mielialaan: se rauhoittaa ja tuo iloa.
Vastalääke suorittamiselle
Kun koemme jotain mielestämme kaunista, pysähdymme sen äärelle. Huomaamatta teemme silloin hyvää itsellemme. Tarvitsemme pysähtymistä voidaksemme hyvin.
– Varsinkin tässä ajassa, kun suorittaminen on se, mitä arvostetaan ja minkä vuoksi ihmiset uupuvat ja väsyvät. Juostessa ei näe ympärilleen eikä varsinkaan sisimpäänsä.
Pesola kehottaakin pysähtelemään, ihmettelemään ja hämmästelemään.
Luonnossa se on helpompaa, koska menemme luontoon rauhoittuaksemme.
Kauniin maiseman äärellä voi jopa liikuttua. Mistä kyyneleet kumpuavat?
Palaamisesta ydinkokemukseen, johonkin todella tuttuun olotilaan.
– Ikään kuin kotiin tai hetkeen, kun oli pieni vauva ja kaikki oli suurta mutta hyvin. Metsässä tunnen itseni riittävän pieneksi olemaan luonnon kannattelussa. Se on uskomattoman ravitsevaa. Se liikuttaa.
Samalla pääset kiinni elämänvirtaan olemalla läsnä itsessäsi tunteineen päivineen. Läsnäolo on vastalääkettä suorittamiselle ja tunnelukoille, jotka voivat aiheuttaa elämästä vieraantuneisuuden tunteen.
Mitä sallit itsellesi?
Jos esteettisyys on itselle tärkeä arvo ja tuottaa iloa, niin miksi sitä ei sallisi itselleen, Johanna Pesola sanoo. Hän kertoo joutuneensa miettimään, ovatko esineet vain yritys näyttää toisille jotain. Mutta ajatus ei ollut totta.
– Saisin tyylikkäästä pöydästä iloa, vaikka kukaan ei ikinä kävisi meillä kotona ja näkisi sitä. Salliminen tarkoittaa itsensä arvostamista. Myrkyllisen häpeän vastakohtaa.
Syynä sallimattomuuteen voivat olla uskomukset. Siksi kyseenalaista. Kenen ääni, ilme tai olemus se lopulta on, joka kritisoi korujen käyttämistä pröystäilyksi? Ehkä äidin tai isän... Terapiassa käyvällä sukupolvella on paljon uskomuksia puhdistettavaksi.
– Valtaosa edellisestä sukupolvesta ei ole sallinut itselleen paljoa mitään. Uskomusjärjestelmät voivat olla tosi tiukassa, ja ne pitää kohdata ja avata. Selittelemisen ja anteeksi pyytelemisen tilalle tulee rauha: minä voin nauttia kauneudesta.
– Sisäinen kauneus syntyy siitä, että on löytänyt oman identiteetin ja on rauhassa itsensä kanssa.
Asiantuntija Johanna Pesola psykologi, psykoterapeutti.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
