Kilpirauhasen vajaatoiminta on jo kansantauti, mutta sen toteaminen ei ole aina helppoa. Samat oireet sopivat moneen muuhunkin vaivaan.
Kilpirauhanen säätelee kaikkea aineenvaihduntaa, ja se vaikuttaa moniin asioihin. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi nostaa verenpainetta ja kolesterolia tai aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä. Se voi nostaa painoa, ummettaa tai paleltaa. Yleisin oire on kuitenkin väsymys.
– On haastavaa erottaa, milloin väsymys on poikkeavaa, eikä vain seurausta liian vähästä unesta. Muitakaan oireita ei voi suoraan yhdistää vain kilpirauhaseen. Moni muukin asia voi aiheuttaa heikotusta, viedä voimat ja keskittymiskyvyn tai lihottaa, sanoo endokrinologian ja sisätautien erikoislääkäri Vesa Ilvesmäki.
Oireiden kirjo yhdessä
Kilpirauhasen vajaatoimintadiagnoosien määrä lisääntyy koko ajan. Sellainen on noin 330 000 suomalaisella, kun vuonna 2000 luku oli vain 100 000. Kasvua selittää se, että lievemmätkin tapaukset osataan tunnistaa paremmin. Mistään epidemiasta ei siis ole kysymys.
– Suomen luvut ovat aika tavanomaisia. Kuudella prosentilla väestöstä on kilpirauhasen vajaatoimintaa, mutta uskon, että vielä on niitä, joilla sitä ei ole tunnistettu. Joissakin maissa sitä on jopa 20 prosentilla väestöstä, Ilvesmäki arvioi.
Kilpirauhassairaudet ovat sukuvika: joissakin perheissä niitä on monilla, toisissa ei kellään. Jos omassa suvussa niitä on, siitä kannattaa aina kertoa lääkärille. Tieto voi auttaa oikean diagnoosin löytämisessä.
– Kilpirauhasen vajaatoiminta menee helposti sekaisin varsinkin lievän masennuksen kanssa. Törmään usein vajaatoimintapotilaisiin, joille on aluksi tarjottu mielialalääkkeitä, mutta ne eivät ole auttaneet.
Oireet voivat olla hyvin lähellä myös raudanpuuteanemiaa, joka on todella yleinen naisilla. Kilpirauhasen vajaatoiminnan on jo pitempään tiedetty liittyvän tyypin 1 diabetekseen. Uutta on tutkimustieto, jonka mukaan se liittyy myös tyypin 2 diabetekseen.
– Maailmalta löytyy runsaasti tutkimuksia, joissa kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla on havaittu lisääntynyt riski saada tyypin 2 diabetes, ja toisaalta myös diabeetikoilla on suurempi riski sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan.
Jo olemus voi paljastaa toimintahäiriön
Kilpirauhasarvojen tutkiminen ei kuulu lääkärin rutiinitarkastuksiin, mutta poikkeavaa väsymystä valittavalta ne kannattaisi aina tarkistaa. Kilpirauhasen kuntoa voi itsekin tutkia sen verran, että katsoo peilistä, onko kaulan tyvi jotenkin poikkeavan näköinen tai toiselta puolelta pullistunut. Joskus jo ihmisen olemus kertoo lääkärille, että kilpirauhanen pitää tutkia.
– Lääkärille voi jo potilasta katsoessa syntyä vaikutelma siitä, että tämän toiminta on hidastunutta, varsinkin jos potilas on entuudestaan tuttu. Laboratoriokokeet ovat kuitenkin aina avainasemassa, Ilvesmäki painottaa.
Asiantuntija Vesa Ilvesmäki endokrinologian ja sisätautien erikoislääkäri.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
