79-vuotias mies tiedustelee, onko ala- ja yläpaineen välinen ero liian suuri, kun verenpaine on aamuisin 140–145/60 ja iltaisin 165–170/65–70 mmHg. Kysyjä ihmettelee myös, onko verenpainelukemilla yhteyttä siihen, että aterian jälkeen nukuttaa niin, ettei istumassa pysy.

Valtimoiden jäykistyminen ikääntyessä nostaa systolista eli yläpainetta, mutta diastolinen alapaine taas laskee 55–60 vuoden iästä lähtien. Pulssipaine eli systolisen ja diastolisen paineen välinen ero pyrkii siis eläkeiässä levenemään, kuten kysyjällä.

Aiemmin luultiin, että systolisen verenpaineen nousu on ikääntymiseen liittyvä fysiologinen ilmiö. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että myös iäkkäät hyötyvät verenpaineen hoidosta silloinkin, kun kyse on pelkästään normaalia korkeammasta systolisesta verenpaineesta. Tutkimukset ovat tähän asti rajoittuneet alle 80-vuotiaisiin, mutta juuri julkaistu 80 vuotta täyttäneitä koskeva HYVET-tutkimus (Hypertension in the Very Elderly Trial) osoitti nyt ensi kertaa, että myös 80 vuotta täyttäneet hyötyvät verenpaineen hoidosta. Tähän tutkimukseen osallistui myös suomalaisia potilaita. Tutkimuksessa kuolleisuus aleni lääkehoitoryhmässä viidenneksen, sepelvaltimotapahtumat ja aivohalvaukset kolmanneksen lumelääkettä saaneisiin verrattuna.

Nykykäsityksen mukaan verenpainehoidon tavoite on keskimääräinen verenpainetaso alle 140/85 iästä riippumatta. Iäkkäillä henkilöillä verenpaine tulee mitata myös pystyasennossa, jottei lääkityksellä aiheuteta pyörtymiseen johtavaa liian suurta verenpaineen laskua pystyasennossa. Matala diastolinen paine aiheuttaa joskus huolta, koska lääkitys yleensä madaltaa sekä ylä- että alapainetta. Yleensä systolisen paineen kohtuullinen hoito potilaan vointia huonontamatta on yleensä hyvä ohjenuora.

Joskus poikkeavan matalan diastolisen paineen syynä voi olla aorttaläpän vuoto. Aorttaläppä pyrkii jäykistymään ja kalkkiutumaan iän mukana, mikä voi johtaa läpän epätäydelliseen sulkeutumiseen sydämen lepovaiheessa eli diastolessa. Lääkäri voi todeta läppävuodon stetoskoopilla kuuntelemalla ja tarkemmin sydämen kaikututkimuksessa.

Aterian jälkeinen uneliaisuus on yleistä niin nuorilla terveillä kuin iäkkäämmilläkin eikä sillä ole yhteyttä verenpainetautiin. Sen on ajateltu johtuvan ruoansulatuksen vaatimasta verenkierron ja aineenvaihdunnan vilkastumisesta vatsan alueella.

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.