79-vuotias mies tiedustelee, onko ala- ja yläpaineen välinen ero liian suuri, kun verenpaine on aamuisin 140–145/60 ja iltaisin 165–170/65–70 mmHg. Kysyjä ihmettelee myös, onko verenpainelukemilla yhteyttä siihen, että aterian jälkeen nukuttaa niin, ettei istumassa pysy.

Valtimoiden jäykistyminen ikääntyessä nostaa systolista eli yläpainetta, mutta diastolinen alapaine taas laskee 55–60 vuoden iästä lähtien. Pulssipaine eli systolisen ja diastolisen paineen välinen ero pyrkii siis eläkeiässä levenemään, kuten kysyjällä.

Aiemmin luultiin, että systolisen verenpaineen nousu on ikääntymiseen liittyvä fysiologinen ilmiö. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että myös iäkkäät hyötyvät verenpaineen hoidosta silloinkin, kun kyse on pelkästään normaalia korkeammasta systolisesta verenpaineesta. Tutkimukset ovat tähän asti rajoittuneet alle 80-vuotiaisiin, mutta juuri julkaistu 80 vuotta täyttäneitä koskeva HYVET-tutkimus (Hypertension in the Very Elderly Trial) osoitti nyt ensi kertaa, että myös 80 vuotta täyttäneet hyötyvät verenpaineen hoidosta. Tähän tutkimukseen osallistui myös suomalaisia potilaita. Tutkimuksessa kuolleisuus aleni lääkehoitoryhmässä viidenneksen, sepelvaltimotapahtumat ja aivohalvaukset kolmanneksen lumelääkettä saaneisiin verrattuna.

Nykykäsityksen mukaan verenpainehoidon tavoite on keskimääräinen verenpainetaso alle 140/85 iästä riippumatta. Iäkkäillä henkilöillä verenpaine tulee mitata myös pystyasennossa, jottei lääkityksellä aiheuteta pyörtymiseen johtavaa liian suurta verenpaineen laskua pystyasennossa. Matala diastolinen paine aiheuttaa joskus huolta, koska lääkitys yleensä madaltaa sekä ylä- että alapainetta. Yleensä systolisen paineen kohtuullinen hoito potilaan vointia huonontamatta on yleensä hyvä ohjenuora.

Joskus poikkeavan matalan diastolisen paineen syynä voi olla aorttaläpän vuoto. Aorttaläppä pyrkii jäykistymään ja kalkkiutumaan iän mukana, mikä voi johtaa läpän epätäydelliseen sulkeutumiseen sydämen lepovaiheessa eli diastolessa. Lääkäri voi todeta läppävuodon stetoskoopilla kuuntelemalla ja tarkemmin sydämen kaikututkimuksessa.

Aterian jälkeinen uneliaisuus on yleistä niin nuorilla terveillä kuin iäkkäämmilläkin eikä sillä ole yhteyttä verenpainetautiin. Sen on ajateltu johtuvan ruoansulatuksen vaatimasta verenkierron ja aineenvaihdunnan vilkastumisesta vatsan alueella.

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.