Kysyjää on jo parin vuoden ajan masentanut pikkusiskon kuolema. Hänestä tuntuu yksinäiseltä ja siltä, että kukaan ei rakasta. Myös itsetuhoisia ajatuksia on mielessä.

Et varmastikaan ole ainoa nuori, joka on masentunut siskonsa tai veljensä kuoleman jälkeen. Perheen yhden lapsen kuollessa muiden lasten erilaiset tunteet jäävät usein huomiotta tai ymmärtämättä.

Tunteittensa kanssa yksin jäävä nuori voi sinun tavallasi kokea itsensä masentuneeksi tai hylätyksi vuosienkin ajan. Omien tunteiden tukahduttaminen on aina kuitenkin aina kuluttavaa, tuloksena onkin usein apaattinen olo, tunteiden puutuminen tai masennus.

Kysymyksesi sävy saa minut uskomaan, että olet monen kohtalotoverisi tavoin jäänyt aika yksin siskosi kuoleman herättämien tunteittesi kanssa. Voi hyvin olla, että vanhempasi eivät ole oman surunsa vuoksi kyenneet jakamaan tuntojasi. Itsesi kannalta olisi kuitenkin tärkeätä, että voisit puhua tunteistasi niitä ymmärtävän aikuisen kanssa. Kuvauksesi valossa masennuksesi on kestänyt niin pitkään, että sinun kannattaa ottaa yhteyttä paikkakuntasi nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan tai kirkon perheasiain neuvottelukeskukseen. Jos et koe kirkkoa itsellesi vieraaksi, voit varmasti löytää ymmärtävän kuulijan seurakuntasi työntekijöistä.

Nuorelle voi olla hyvin ahdistavaa, jos puhuminen sisaren tai veljen kuolemasta tai sen herättämistä tunteista on tavalla tai toisella ei-toivottua tai kiellettyä. Tällöin nuori saattaa paeta kodin ilmapiiriä kavereittensa pariin, mutta ei kuitenkaan kykene yleensä puhumaan heidänkään kanssa tapahtuneesta.
Siskon tai veljen kuolema on erityisen vaikeaa, jos kuollut on hänen ainoa sisaruksensa. Nuori voi tällöin menettää läheisimmän ystävänsä, jonka kanssa hän oli voinut jakaa salaisimmatkin ajatuksensa.

Sisaruksen kuolema herättää nuoressa vaikeasti jaettavia tunteita, jos nuoren suhdetta kuolleeseen oli ennen kuolemaa värittänyt kateus, mustasukkaisuus tai riitaisuus. Tällaiset sisarusten välillä täysin normaalit tunteet ovat omat omiaan synnyttämään erilaisia syyllisyyden tunteita.
Yksinäisyydessään nuori voi kokea itsensä osasyylliseksi sisaruksena kuolemaan, mitä hän sanoi tai oli sanomatta, teki tai oli tekemättä. Monesti nuori voi kokea myös syyllisyyttä omasta elämästään tai eloon jäämisestään. ”Minunhan olisi pitänyt kuolla” -ajatus voi vahvistua, jos perheen muut lapset kokevat olevansa riittämättömiä kuollutta sisarusta sureville vanhemmilleen.

Joskus perheen kuollut lapsi idealisoituu vanhempien mielessä ihannelapseksi. Perheen ainoaksi jäänyt nuori voi yrittää tulla kuolleen sisaruksen kaltaiseksi tai muuten ”täydellisen” kunnolliseksi korvatakseen menetetyn sisaruksensa. Yritykset lohduttaa surevia vanhempia tällä tavoin estävät kuitenkin oman identiteetin kehittymisen. Korostunut murrosiän kapina voikin jäädä nuoren ainoaksi keinoksi kilpailla huomiosta kuolleen sisaruksensa haamun kanssa.

Sisaren tai veljen kuolema muuttaa aina nuoren suhdetta elämään ja kuolemaan. Länsimaiden nuoret eivät kehitysmaissa asuvien lasten tavoin ole tottuneet kuoleman jokapäiväiseen läheisyyteen. Erilaiset omaan kuolemaan liittyvät pelot ovatkin tavallisia sisaruksensa menettäneille. Näitä pelkoja voi helposti vahvistaa vanhempien ahdistuneen ylihuolehtivaksi muuttunut asenne ainoaksi jäänyttä lastaan kohtaan.

Matti Huttunen
psykiatri ja psykoterapeutti

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.