Haluaisin tietää sairaudesta nimeltä kalanhajutauti, trimetyyliamiiniuria. Mistä saa apua ja hoitoa Suomessa? Sairauden voi helposti todeta virtsasta, mutta silti avun saaminen edes Helsingistä on hyvin hankalaa. Moni lääkäri ei ota todesta vaan haluaa otattaa kaiken maailman muita kokeita. Sairaudesta johtuen esim. työn saanti on mahdotonta. Myös sosiaalinen elämä on helvettiä, kun kroppa sekä hengitys haisee ihan kamalalle koko ajan.

”Kalanhajutauti” eli trimetyyliaminuria on harvinainen sairaus, tosin tarkkoja esiintymistietoja ei ole saatavilla. Kyseessä on geneettinen poikkeavuus, jossa etupäässä ravinnon mukana elimistöön joutuvaa epämiellyttävän hajuista trimetyyliamiinia maksa ei muuta hajuttomaksi trimetyyliamiini N-oksidiksi. Tällöin trimetyyliamiinia kertyy elimistöön ja erittyy virtsaan (tästä nimi trimetyyliaminuria) ja myös hikeen, jonka vuoksi todellakin koko kehossa voi olla tämä haju. Sama haju tuntuu myös hengitysilmassa. Ymmärrettävästi tämä tekee sosiaalisen elämän erittäin hankalaksi.

Trimetyyliamiiniuria alkaa yleensä vaivata jo lapsuudessa, mutta pahenee murrosiässä hikoilun lisääntyessä ja kuukautisten alkaessa. Ruokavaliolla on myös merkitystä. Runsaasti trimetyyliamiinin esiasteita karnitiinia ja koliinia sisältävien ruoka-aineiden nauttiminen lisää hajua. Korkeimmat karnitiinipitoisuudet ravinnossa ovat punaisessa lihassa. Koliinia taas on runsaasti maksassa. Samoin, arvattavasti, runsas kalansyönti tuottaa trimetyyliamiinia.

Pahanhajuinen hengitys ja muut epämiellyttävät hajut voivat toki johtua monista muistakin syistä, jotka tulee selvittää. 90 % hengitysilman hajuongelmista on seurasta suun huonosta hygieniasta tai tulehduksista, mutta myös henki- ja ruokatorven tai suoliston sairaudet voivat olla syynä.

Naisilla melko tavallinen syy on myös emätintulehdus, jossa bakteeritoiminta tuottaa trimetyyliamiinia. Trimetyyliamiini voidaan todellakin todeta virtsasta, mutta ei suinkaan helposti, vaan siihen tarvitaan nestekromatografista tai vielä tarkempana magneettispektroskooppista määritysmenetelmää, joka ei ole laboratorioiden arkipäiväisessä arsenaalissa. Edes HUSin laboratorio ei tee tällaista määritystä rutiinitutkimuksena.

Avun saaminen trimetyyliaminuriaan voi olla hankalaa, koska geenipoikkeamaa sinänsä ei voida korjata. Välttämällä edellä mainittuja ruoka-aineita voi vähentää trimetyyliamiinin kertymistä elimistöön. Samoin runsaasti typpeä, rikkiä tai lesitiiniä sisältäviä ruoka-aineita kannattaa välttää. Useimmiten vältettävien ruoka-aineiden listalla mainitaan merikalat, palkokasvit, munankeltuainen, maksa, munuaiset ja pähkinät. Internetistä löytyy melko helposti kattavampia listauksia karnitiinia, koliinia ja lesitiiniä sisältävistä elintarvikkeista. Listojen perusteella voi muokata itselleen sopivaa ruokavaliota.

Yhden tutkimuksen mukaan lääkehiilen nauttiminen (1,5 g päivässä) vähensi selvästi trimetyyliamiinin eritystä virtsaan. Joissakin tapauksissa lyhyistä metronidatsoli-antiobioottikuureista voi myös olla apua.

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.