Minulla diagnosoitiin pari vuotta sitten jäätynyt olkapää, joka parani runsaan vuoden aikana. Tänä vuonna sama tauti tuli toiseen olkapäähän ja kestänee sitten runsaan vuoden. Vaiva on erittäin kivulias, vie käden liikkuvuuden ja hankaloittaa elämää kaikin puolin. Hieronta ja avanto auttavat hieman, muilla lääkkeillä ei ole ollut vaikutusta. Mitä tämä on ja onko tähän apua?  

Sairauksissa ja niiden syissä on paljon tuntematonta. Tiedetään mitä elimistössä tapahtuu, kun sairaus jyllää, mutta se, mikä panee tapahtumat alulle, jää monesti epäselväksi – kuten elämässä muutenkin. Jäätyneen olkapään tapahtumat olkanivelessä tunnetaan melko hyvin. Nivelpintojen rustokerros paksuntuu lisääntyneen kollageenin seurauksena. Samanaikaisesti nivelen ympärillä olevat nivelsiteet kutistuvat. Tämä kaikki saa aikaan vaivalle tyypillisen kivun ja nivelen liikerajoituksen. Sidekudoksissa tapahtuvia muutoksia säestää vielä paikallisissa hermoissa tapahtuvat muutokset, jotka lisäävät kipuherkkyyttä.

Mikä koko tapahtumasarjan panee alulle, on ainakin toistaiseksi mysteeri. Yhtä lailla on tietymätöntä, miksi sairauden kulku on melko säännönmukainen: kipuvaihe noin 2–9 kuukautta, jäykkyysvaihe 4–11 kuukautta ja näitä seuraava paranemisvaihe. Koko prosessi kestää 1–2 vuotta, ja useimmiten päätyy melko lailla hyvään lopputulokseen. Valitettavan monilla olkapään parannuttua koko kierros käydään läpi vielä toisessa olkapäässä.

Jäätyneen olkapään kulkuun ja varsinkaan sen kestoon voidaan vaikuttaa vain vähän. Näyttää siltä, että varhaisessa kipuvaiheessa on apua nivelensisäisestä kortisoniruiskeesta. Ruisketta ei siis anneta kiertäjäkalvosimen seutuun, kuten kiertäjäkalvosinkivussa.

Jäätymisvaiheessa varovainen heiluriliike kivun sallimissa rajoissa pitää yllä liikelaajuutta, mutta varsinaisesti fysioterapia kannattaa aloittaa vasta jäykkyyden kehityttyä. Tavoitteena on vähitellen palauttaa nivelen liikelaajuus. Jos hankala jäykkyys tai kipu kestää yli kuusi kuukautta, voidaan harkita olkanivelen manipulointia liikkeelle nukutuksessa. 

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.