Pärjäisinkö ilman mielialalääkkeitä?

Psykiatri on diagnosoinut kysyjässä kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hänelle on määrätty lääkitykseksi sitalopraami (Cipramil) 10-60 mg/vrk, lamotrigiini (Lamictal) 200 mg/vrk sekä unettomuuteen tsopikloni (Imovane) 15 mg iltaisin. Kysyjä on aikaisemmin kokeillut lähes kaikkia mielialalääkkeitä eikä koe hyötyvänsä niiden käytöstä. Hän ei myöskään ole varma, sairastaako todella kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Hän on ollut AA:n tuella raittiina yli kahdeksan vuotta. Työstä hän jäi eläkkeelle uupumuksen ja masennuksen vuoksi. Voisiko hän pärjätä ilman mieliala- ja unilääkkeitä?

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi on vaikea etenkin, jos diagnoosi on perustunut vain osin epäselviin hypomaniajaksoihin eikä taustalla ole selviä sairaalahoitoon johtaneita maniajaksoja.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksojen hoidossa ei nykyisin useinkaan käytetä serotoninergisiä tai muita masennuslääkkeitä ainakaan vähänkään pitempiä jaksoja. Tämän vuoksi voi hyvinkin olla mahdollista, että voisit asteittain lopettaa käyttämäsi sitalopraamin. Sitalopraamin – kuten myös muiden masennuslääkkeiden lopettaminen – tulee tehdä annosta asteittain vähentäen ja tietäen, että erilaiset ahdistus- ja masennusoireet voivat ohimenevästi voimistua 1–3 viikon aikana lääkkeen lopettamisen jälkeen.

Lamotrigiini kuuluu mielialantasaajiin. Sen jatkuvan käytön tarkoituksena on estää ennalta kaksisuuntaisen mielialahäiriön sairausjaksojen uusiutuminen. Jos kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi on epävarma, on ennalta vaikeaa tietää, mitä mielialatasaajan lopettamisesta seuraa. Jos masennus- tai maniajaksosi eivät aikaisempina vuosina ole olleet hyvin vakavia, voit myöhemmin harkita myös lamotrigiinin käytön asteittaista lopettamista. Tämä päätös Sinun tulee kuitenkin tehdä vasta sen jälkeen, kun olet neuvotellut asiasta hoitavan lääkärisi kanssa.

Vuosien mittainen nukahtamislääkkeiden käyttö johtaa suurella osalla ihmisistä lääkeriippuvuuteen. Lopetettaessa unilääkkeen käyttöä lääkeriippuvuus ilmenee 1–4 viikkoa kestävänä unettomuutena. Tämän vuoksi vasta reilun kuukauden kuluttua lääkkeen lopettamisesta voi tietää, kuinka tarpeellinen säännöllinen unilääkkeen käyttö on.

Käytettäessä samanaikaisesti useita eri psyykenlääkkeitä on aina viisainta edetä hitaasti. Ensin lopetetaan asteittain yksi lääke ja seurataan huolellisesti oireita. Seuraavan lääkkeen mahdolliseen lopettamiseen siirrytään voinnin tasoituttua vasta viikkojen tai kuukausien kuluttua.

Jos kaksisuuntainen mielialahäiriö on varmuudella diagnosoitu, valtaosa tästä sairaudesta kärsivistä hyötyy vuosikautisesta mielialatasaajien käytöstä. Monien kohdalla lääkkeen käytön lopettaminen johtaa sairausjaksojen uusiutumiseen, vaikka niitä ei olisi esiintynyt lainkaan usean vuoden aikana.

Matti Huttunen
psykiatri ja psykoterapeutti