Samasta aihepiiristä on tullut kolme kysymystä. Yksi kysyjistä kertoo sietämättömästä kutkasta alapäässä mikä on jatkunut pitkään eikä mikään hänen käyttämänsä voide ole auttanut.
Toinen kysyjä miettii, aiheuttavatko ehkäisypillerit toistuvia hiivatulehduksia. Tulehduksia on ollut useampi vuodessa, pitääkö ehkäisymenetelmää vaihtaa?
Kolmannellakysyjällä on myös kutinaa ja kirvelyä alapäässä, syyksi epäiltiin hiivasienen aiheuttamaa tulehdusta. Oireet ovat lievittyneet mutta eivät ole poissa.

Emättimen hiivatulehdus on hyvin tavallinen. Hiivasienen aiheuttamista tulehduksista 85–90 prosenttia on Candida albicansin aiheuttamia. Tavallisin oire on kutina, limakalvojen turvotus ja kirvely. Valkovuoto on tyypillisesti valkoista, kokkareista ja melko hajutonta. Hiivasienitulehdusta lisääviä tekijöitä ovat laajakirjoisten antiboottien käyttö, kortisonihoito, raskaus, diabetes sekä immuunivajaus. Tutkimukset eivät ole osoittaneet, että yhdistelmäehkäisypillerit lisäisivät emättimen hiivatulehduksia. Yksittäisiä poikkeuksia tietysti voi olla, ja joskus kannattaa kokeilla ehkäisypillerin tai jopa ehkäisymenetelmän vaihtoa.

Joskus hiivatulehduksen oireet ovat selkeät, ja hoito voidaan aloittaa ilman laboratorionäytteitä. Jos oireet ovat epätyypilliset, tulehdusoire on uusinut nopeasti lääkehoidon jälkeen tai oireet eivät edes häviä lääkityksellä, kannattaa tehdä kunnon tutkimukset, ja selvittää oireiden aiheuttaja.

Valkovuotoviljelyssä tutkitaan hiiva ja trikomonas. Myös Papa-kokeessa voidaan nähdä tavallisimmat emätintulehduksen aiheuttajat. Sukupuolitaudin mahdollisuus on syytä tutkia ottamalla klamydianäyte. Gynekologinen tutkimus on tärkeä: siinä voidaan selvittää, onko oireen takana ulkosynnyttimien ihottuma tai muu ihosairaus, esimerkiksi puna- tai valkojäkälä.

Emättimen hiivasienitulehdukseen tarkoitettuja emätinpuikkoja saa apteekista ilman reseptiä, ja ne ovat varsin tehokkaita. Hiivasienen aiheuttamissa emätintulehduksissa on ongelmana niiden uusiutuminen.

Tulehduksen aiheuttajana olla jokin muu kuin Candida albicans, jolloin lääkkeen vaihto voi auttaa. Harvoin löytyy altistavaa tekijää toistuvalle hiivasienitulehdukselle. Hoitona kannattaa kokeilla aluksi pitempää hoitoa, esimerkiksi paikallishoitoa 10 päivän ajan. Lääkäri voi kirjoittaa reseptillä suun kautta käytettävää lääkitystä. Sitä voidaan jatkaa jaksoittaisella hoidolla, jossa lääkettä käytetään 4 viikon välein 3–5 päivän ajan, jopa puoli vuotta. Ruokavaliosta kannattaa karsia turha sokeri pois. Oireettoman miehen hoitoa ei rutiinisti suositella.

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.