69-vuotiaalle naispuoliselle kysyjälle on määrätty päivittäin otettavaksi 100 mg asetyylisalisyylihappoa (Primaspan). Hän kysyy, onko se sama lääke kuin lasten Disperin. Lisäksi hän tiedustelee, onko otettava vielä aamulla Primaspan, jos on yöllä ottanut särkyyn Buranaa tai Panadolia.

Kysyjän ongelma on ensi näkemältä yksinkertainen vastattava, mutta se sisältää myös hyvin tärkeitä verisuonitukosten ehkäisyyn ja särkylääkkeisiin liittyviä seikkoja. Kysymyksestä ei ilmene, miksi kysyjälle on määrätty Primaspania, mutta oletan, että lääke on hänelle aiheellinen verisuonten ahtautumisen aiheuttaman sepelvaltimoiden tai aivoverisuonten tukkeutumisen ehkäisemiseksi.

Asetyylisalisyylihappoa (käytän siitä jäljempänä ”lääkärislangin” nimitystä ASA) myydään useilla eri kauppanimillä, joista tunnetuimmat ovat jo vuodesta 1899 markkinoilla ollut Aspirin sekä nykyisin melko laajasti käytetyt Disperin ja Primaspan. Kysyjän käyttämä Primaspan sisältää siis ASAa aivan kuten aikaisemmin markkinoilla ollut Lasten Disperin. Nykyisin ei lapsille kuitenkaan suositella ASAa käytettäväksi tavallisiin sairauksiin lainkaan, joten lääkettä ei enää myydä sillä nimellä.

Perinteisen särkyä ja tulehdusta vähentävän vaikutuksen lisäksi ASAn päivittäisen käytön havaittiin 1980-luvulla vähentävän useilla kymmenillä prosenteilla riskiä sairastua sydäninfarktiin, jos lääkkeen käyttäjällä oli muuten verisuonisairauksien riskitekijöitä. Myös aivoveritulpan riski todettiin ASAn käyttäjillä pienemmäksi. Niinpä ASA:sta on tullut tärkeä ja halpa keino ehkäistä vakavia verisuonisairauksia, erityisesti jos henkilöllä on diabetes, useita verisuonisairauksien riskitekijöitä tai jo todettu valtimoahtauma.

ASAn vaikutus perustuu sen kykyyn estää verihiutaleita kiinnittymästä toisiinsa ja muodostamasta hyytymän alkua suonissa. Tämä vaikutus on riittävä jo pienillä 100 mg:n päiväannoksilla, kun särkyyn aikuinen tarvitsee 500 mg:n kerta-annoksen. 100 mg:n mahaystävälliseksi puskuroitu tabletti ei myöskään aiheuta niin suurta mahalaukun limakalvovaurion riskiä kuin suuremmat annokset, joita ei tämän riskin vuoksi yleensä kannata käyttää särkylääkkeenä.

Vaikka ASA:n särkyä ja kuumetta poistava vaikutus on samantapainen kuin muilla tulehduskipulääkkeillä (esimerkiksi kysyjän mainitsema ibuprofeeni, Burana), sen veritulppia ehkäisevä vaikutus on kuitenkin selvästi muita parempi. Toiset tulehduskipulääkkeet saattavat nykykäsityksen mukaan pitkään käytettynä jopa hieman lisätä tulppavaaraa. Parasetamoli (Panadol) on vaikutusmekanismiltaan toisenlainen, eikä sillä myöskään ole tulppaa ehkäisevää vaikutusta. Kysyjän toiseen ongelmaan vastaus on siis kahtalainen. Tilapäisesti otetun särkylääkkeen vuoksi ei kannata jättää ASAa ottamatta. Toisaalta muita tulehduskipulääkkeitä kuin pientä määrää ASAa ei tulisi säännöllisesti käyttääkään.

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoslääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.