69-vuotiaalle naispuoliselle kysyjälle on määrätty päivittäin otettavaksi 100 mg asetyylisalisyylihappoa (Primaspan). Hän kysyy, onko se sama lääke kuin lasten Disperin. Lisäksi hän tiedustelee, onko otettava vielä aamulla Primaspan, jos on yöllä ottanut särkyyn Buranaa tai Panadolia.

Kysyjän ongelma on ensi näkemältä yksinkertainen vastattava, mutta se sisältää myös hyvin tärkeitä verisuonitukosten ehkäisyyn ja särkylääkkeisiin liittyviä seikkoja. Kysymyksestä ei ilmene, miksi kysyjälle on määrätty Primaspania, mutta oletan, että lääke on hänelle aiheellinen verisuonten ahtautumisen aiheuttaman sepelvaltimoiden tai aivoverisuonten tukkeutumisen ehkäisemiseksi.

Asetyylisalisyylihappoa (käytän siitä jäljempänä ”lääkärislangin” nimitystä ASA) myydään useilla eri kauppanimillä, joista tunnetuimmat ovat jo vuodesta 1899 markkinoilla ollut Aspirin sekä nykyisin melko laajasti käytetyt Disperin ja Primaspan. Kysyjän käyttämä Primaspan sisältää siis ASAa aivan kuten aikaisemmin markkinoilla ollut Lasten Disperin. Nykyisin ei lapsille kuitenkaan suositella ASAa käytettäväksi tavallisiin sairauksiin lainkaan, joten lääkettä ei enää myydä sillä nimellä.

Perinteisen särkyä ja tulehdusta vähentävän vaikutuksen lisäksi ASAn päivittäisen käytön havaittiin 1980-luvulla vähentävän useilla kymmenillä prosenteilla riskiä sairastua sydäninfarktiin, jos lääkkeen käyttäjällä oli muuten verisuonisairauksien riskitekijöitä. Myös aivoveritulpan riski todettiin ASAn käyttäjillä pienemmäksi. Niinpä ASA:sta on tullut tärkeä ja halpa keino ehkäistä vakavia verisuonisairauksia, erityisesti jos henkilöllä on diabetes, useita verisuonisairauksien riskitekijöitä tai jo todettu valtimoahtauma.

ASAn vaikutus perustuu sen kykyyn estää verihiutaleita kiinnittymästä toisiinsa ja muodostamasta hyytymän alkua suonissa. Tämä vaikutus on riittävä jo pienillä 100 mg:n päiväannoksilla, kun särkyyn aikuinen tarvitsee 500 mg:n kerta-annoksen. 100 mg:n mahaystävälliseksi puskuroitu tabletti ei myöskään aiheuta niin suurta mahalaukun limakalvovaurion riskiä kuin suuremmat annokset, joita ei tämän riskin vuoksi yleensä kannata käyttää särkylääkkeenä.

Vaikka ASA:n särkyä ja kuumetta poistava vaikutus on samantapainen kuin muilla tulehduskipulääkkeillä (esimerkiksi kysyjän mainitsema ibuprofeeni, Burana), sen veritulppia ehkäisevä vaikutus on kuitenkin selvästi muita parempi. Toiset tulehduskipulääkkeet saattavat nykykäsityksen mukaan pitkään käytettynä jopa hieman lisätä tulppavaaraa. Parasetamoli (Panadol) on vaikutusmekanismiltaan toisenlainen, eikä sillä myöskään ole tulppaa ehkäisevää vaikutusta. Kysyjän toiseen ongelmaan vastaus on siis kahtalainen. Tilapäisesti otetun särkylääkkeen vuoksi ei kannata jättää ASAa ottamatta. Toisaalta muita tulehduskipulääkkeitä kuin pientä määrää ASAa ei tulisi säännöllisesti käyttääkään.

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoslääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.